Keväällä käynnistyneessä TurVI-hankkeessa kehitetään menetelmiä turvemaiden metsien ympäristöystävällisempään käyttöön. Hankkeessa kokeillaan eroosiota vähentäviä ojitustekniikoita ja edistetään tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien käyttöä, kuten pintavalutusta.

Turvemaiden metsäojien kunnostaminen kuormittaa vesistöjä ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Jos ojat kaivetaan kivennäismaahan asti, kiintoaineen eroosio lisääntyy, mikä kasvattaa myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin aiheuttamaa kuormitusta.

Ojitus myös voimistaa turpeen hajoamista. Sen seurauksena valumavesiin huuhtoutuu ravinteita ja orgaanista hiiltä ja ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.

Voisiko ojat jättää matalammiksi?

Pudasjärvellä testataan kahdella koealueella tavallista matalampien, noin 60 senttimetriä syvien, kunnostusojien aiheuttamaa vesistö- ja ilmastokuormitusta. Suurin vesistöhaitta aiheutuu kivennäismaahan ulottuvien ojien kiintoaineen eroosiosta.

Oletuksena on, että nykyisiä suosituksia matalammilla ojilla pystyttäisiin vähentämään ojitusten aiheuttamaa vesistöhaittaa ja samalla ylläpitämään puuston kasvulle riittävää kuivatustilaa.

Pilottikohteille toteutetaan vesiensuojelurakenteita, joissa hyödynnetään etenkin pintavalutusta. Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuutta hyödyntää vesiensuojelussa kitu- ja joutomaita.

Kolmivuotinen hanke

TurVI-hanke on kolmevuotinen ja se toteutetaan Tapio Oy:n, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä. Sitä rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta sekä maa- ja metsätalousministeriö.