Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla. Oulun yliopiston ja SYKEn hankkeessa yhdisteltiin esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja.
Uusia passiivisia vesienpuhdistuksen hybridiratkaisuja pilotoitiin Pyhäsalmen kaivoksen alueella, Kittilän Kallon kylän yhdyskuntajätevedenpuhdistamon yhteydessä ja Levin hulevesien purkupisteessä. Pyhäsalmen kaivoksella saatiin poistettua monia metalleja, kuten kuparia ja sinkkiä, hyvin. Kallon jätevedenpuhdistamolla nitriitti-nitraattitypeksi muutettu osa ammoniumtypestä onnistuttiin poistamaan.
”Levillä hulevesien puhdistamisen haasteeksi osoittautuivat osittain pienet pitoisuudet ja rakenteelle suuret virtausnopeudet, mutta sielläkin typen puhdistusta pystyttiin lopulta tehostamaan”, hankkeen projektipäällikkö Heini Postila Oulun yliopistosta kertoo.
Kustannustehokas vesienpuhdistusmenetelmä erilaisille valumavesille
Typpi- tai raskasmetallipitoista kuormitusta vesistöihin muodostuu esimerkiksi kaivostoiminnasta, jätevedenpuhdistamoista, hulevesistä, maataloudesta ja turvetuotannosta. Monissa näistä kohteista passiiviset vesienkäsittelymenetelmät voivat olla kustannustehokas ratkaisu tai osaratkaisu vesien puhdistamiseen. Passiivinen menetelmä tarkoittaa sitä, että puhdistusprosessiin ei tarvitse lisätä jatkuvasti esimerkiksi kemikaalia.
Yksittäisiä passiivisia puhdistusratkaisuja, kuten erilaisia kosteikkoja, onkin jo käytössä monissa paikoissa. Yksittäisellä ratkaisulla ei kuitenkaan usein pystytä parhaaseen mahdolliseen tulokseen erilaisten aineiden puhdistamisessa.
Tästä syystä HybArkt-hankkeessa kokeiltiin eri puhdistusmenetelmien yhdistelmiä siten, että puhdistusratkaisu ottaa huomioon mahdollisimman hyvin kuormituslähteen vedenlaadun ja sen puhdistustarpeet.
Hankkeen loppuraportti sisältää excel-pohjaisen työkalun
Hankkeen pilottiratkaisuista ja niiden tuloksista on julkaistu loppuraportti, joka on saatavissa verkossa. Hankkeessa laadittiin myös excel-pohjainen työkalu typen ja metallien poistoon tarkoitettujen ratkaisujen mitoittamiseksi ja suunnittelemiseksi. Työkalu on esitelty lyhyesti loppuraportissa.
Hanke toteutettiin Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Hankkeen päärahoittajana oli Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta.
