Itämeren suojelusta vastaavien rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio hyväksyivät tänään (20.10.) päivitetyn Itämeren suojelun toimintaohjelman, Baltic Sea Action Planin. Itämeren rantavaltiot ja EU ovat toteuttaneet toimintaohjelmaa vuodesta 2007 alkaen. Toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja sovitut toimenpiteet vuoteen 2030 asti.

”Tarvitsemme lisää tarmokkaita toimia Itämeren tilan parantamiseksi. Paljon on jo tehty, mutta työn vaikutukset näkyvät valitettavan viiveellä”, Suomen delegaation johtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoi Itämeren suojelukomission (HELCOM) kokouksessa Lyypekissä.

”Suomen aloitteesta ohjelmaan saatiin vahvempia tavoitteita rehevöitymisen hillintään ja kiertotalouteen sekä merenkulun ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Baltic Sea Action Plan on käytännössä osoittanut yhteistyön voiman ja välttämättömyyden näissä asioissa”, Mikkonen lisäksi korosti.

Suunnitelmaan lisää toimia Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi

Päivitetty Baltic Sea Action Plan sisältää lähes 200 toimenpidettä Itämeren meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Osaa näistä valtiot toteuttavat erikseen ja osaa yhdessä.

Ohjelmassa Itämeren valtiot ja EU sopivat HELCOMin pahimpien saastuttajien eli niin sanotun hot spot -listan täydentämisestä vuoteen 2025 mennessä. Samoin sovittiin ravinteiden kierrätyksen strategiasta ja toimenpiteistä sekä Itämeren suojelusopimuksen maatalouden kuormitusta koskevan liitteen modernisoinnista.

Lisäksi sovittiin, että vähintään 30 prosenttia Itämeren merialueesta suojellaan vuoteen 2030 mennessä yhtenäisellä, tehokkaalla, hyvin hallinnoiduilla ja ekologisesti edustavalla merisuojelualueverkostolla.

Ilmastonmuutos koko ohjelman läpileikkaava aihe

Alkuperäiseen toimintaohjelmaan nähden ohjelma laajeni siten, että se nyt entistä vahvemmin torjuu meren roskaantumista, estää vedenalaisen melun haittoja, parantaa ravinteiden kierrätystä sekä merenpohjan ja luonnon ennallistamista. Ilmastonmuutosta käsitellään koko ohjelman läpileikkaavana aiheena, koska sen vaikutus Itämeren ekosysteemiin ja suojelutoimiin on merkittävä.

Suomi ajoi päivitystä koskevissa neuvotteluissa erityisesti rehevöitymisen hillintään liittyvien toimenpiteiden vahvistamista sekä teki aloitteen ravinteidenkierrätyksen strategian laatimiseksi ja johti sen valmistelua. Suomi johti myös merellisten toimintojen, kuten merenkulun ja kalastuksen, haitallisten vaikutusten hillintään liittyvien toimenpiteiden laatimista.

Hyvä tila on edelleen saavuttamatta

Itämeren hyvää tilaa ei onnistuttu saavuttamaan alkuperäisen Baltic Sea Action Planin asettamaan määrävuoteen 2021 mennessä. Meren tila on monelta osin edelleen heikentynyt, ja rehevöityminen on jopa lisääntynyt. Myönteistäkin kehitystä on: Ravinnekuormitus on pienentynyt, haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt ovat vähentyneet ja tiettyjen hylje-, kala- ja lintupopulaatioiden tila on nyt hyvä.

Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä. HELCOM sopi vuonna 2007 Baltic Sea Action Planissa ensimmäisenä kansainvälisenä toimijana kokonaisen merialueen ravinnekuormituksen ylärajoista ja jyvitti kullekin valtiolle ravinnekuormituksen vähennystavoitteet.

Alkuperäisessä vuoden 2007 toimintaohjelmassa oli yhteensä 177 toimenpidettä, joista yhteisten toteutus eteni kansallisesti toteutettavia toimia paremmin. Osa toteutetuista toimista ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa meren tilaan. Esimerkiksi ravinnekuormituksen väheneminen näkyy viiveellä, joissain tapauksissa vasta jopa vuosikymmenien kuluttua.

Julistus: HELCOM-työ edistää globaaleja tavoitteita

Ministerikokous antoi myös julistuksen, jossa korostuu Itämerellä tapahtuvan yhteistyön tärkeys myös globaalisti. HELCOM-työ edistää globaaleja kestävän kehityksen, ilmaston, luonnon ja mertensuojelun tavoitteita. HELCOMin työtä alueellisessa mertensuojelussa pidetään esimerkillisenä muun muassa YK:ssa.