Uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia julkaistiin: Vapaa-ajankalastuksen halutaan kehittyvän kestävänä, arvostettuna ja suosittuna luontoharrastuksena

Uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämissrategia on julkaistu. Sen tavoitteena on kehittää vapaa-ajankalastusta kestävänä, arvotettuna ja suosittuna harrastuksena.

”Kalastusharrastuksen merkitys tunnustetaan myös hallitusohjelmassa. Se on meille suomalaisille tuttu osa luontosuhdetta. Uuden vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tavoitteena on, että näin on jatkossakin ja vapaa-ajankalastus kehittyy kestävänä, suosittuna ja arvostettuna luontoharrastuksena”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Laajassa yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa valmisteltu uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia julkistettiin maanantaina. Se koostuu kuudesta osatavoitteesta: hyvinvoinnista ja kalastusmahdollisuuksista, hyvistä kalavesistä ja elinvoimaisista kalakannoista, osuvasta viestinnästä ja neuvonnasta, paremmista edellytyksistä elinkeinolle, riittävästä tietopohjasta sekä hyvästä hallinnosta ja järjestötoiminnasta.

Strategian tavoitteiden toteutuminen merkitsee esimerkiksi sitä, että kalastusmahdollisuudet ovat entistä paremmat ja että vapaa-ajankalastus tuottaa virkistystä, iloa ja elämyksiä yhä useammalle ihmiselle Suomessa.

Harrastuksen aloittamiskynnystä madalletaan

Viestinnän ja neuvonnan avulla madalletaan kalastusharrastuksen aloittamiskynnystä, mahdollistetaan kestävän kalastuksen edellyttämä tiedonkeruu, tehostetaan saaliin hyödyntämistä ja autetaan koko alaa kehittymään.

Tutkimusagendalle nostetaan myös vapaa-ajan kalatalouden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset kansanterveyteen. Osakaskuntien toiminnan ja yhdistämisen helpottamiseksi pyritään kehittämään lainsäädäntöä.

Elinkeinojen toimintaedellytyksiä parannetaan mm. tukemalla yrityksiä kasvuun koulutuksen ja neuvonnan avulla sekä kehittämällä yritysten välistä yhteistyötä.

Eri tapoja edistää vapaa-ajankalastusta

”Strategia ei sisällä varsinaisia toimenpidesuosituksia, vaan kunkin toimijan odotetaan toteuttavan yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita oman toimintansa puitteissa osana kokonaisuutta,” sanoo erityisasiantuntija Roni Selén maa- ja metsätalousministeriöstä.

Esimerkiksi hyvinvoinnin ja kalastusmahdollisuuksien lisäämiseksi liikunta- ja nuorisojärjestöt voivat ottaa kalastuksen yhdeksi toimintamuodokseen, tutkimustahot voivat tutkia ja tunnistaa kalastuksen sosioekonomisia ja hyvinvointivaikutuksia, Metsähallitus voi osoittaa kalastuspaikkoja sekä kehittää ja ylläpitää niitä valtion mailla.

Kunnat voivat ottaa kalastuksen huomioon kaavoituksessa ja vapaa-ajan toiminnassa, kalatalousalueet voivat kehittää kalavesiä ja kalakantoja sekä lupia. Neuvontajärjestöt jäsenistöineen voivat edistää harrastusta neuvonnalla, kurssituksella ja viestinnällä.

Ohjaa vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia ohjaa vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä kalataloushallinnossa, tutkimuksessa, kalatalousalueilla ja neuvontajärjestöissä.

Strategian tehtävä on ottaa kantaa vapaa-ajankalastuksen kannalta oleellisiin kehittämissuuntiin. Strategia koostuu nykytilakuvauksesta, tahtotilasta ja tavoitteista sekä strategian toimeenpanon ja seurannan kuvauksista.

Strategiatyö toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työlle nimitetyn ohjausryhmän kanssa, kesä–joulukuussa 2018. Ohjausryhmään osallistuivat maa- ja metsätalousministeriön lisäksi edustajat ELY-keskuksesta, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä, Suomen Kalastusopaskillasta, Kalatalouden keskusliitosta, Luonnonvarakeskuksesta ja Metsähallituksesta.

Lähtötiedot kerättiin haastattelemalla ohjausryhmän jäseniä ja tärkeimmiksi tunnistettujen sidosryhmien edustajia.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia