Uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Se ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä sekä mahdollistaa vesiliikenteen automaatio eli esimerkiksi miehittämättömät veneet.
Uudistuksella myös selkeytetään vesiliikenteen viranomaisten rooleja ja tehtäviä sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta. Vesiliikenteen säännöt koskevat lähtökohtaisesti sekä kauppamerenkulkua että huviveneilyä, kun taas merilaissa säännellään pääosin kauppamerenkulkua.
Koska vesillä liikkujia ja heidän käyttäytymistään säännellään hyvin yksityiskohtaisesti myös kansainvälisesti, on uuden lain lähtökohdaksi otettu kansainvälinen sääntely. Lisäksi uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kanavaliikenteen edellyttämiin säännöksiin mukaan lukien liikenne Saimaan kanavalla.
Huviveneilläkin oltava päällikkö
Merkittävä uudistus on lakiin sisältyvä uusi huviveneen päällikköä koskeva sääntely. Se vastaa osittain merilain ammattiliikennettä koskevaa päällikkösääntelyä, mutta vaatimukset ovat kevyemmät.
Jatkossa myös huviveneellä tai muulla vapaa-ajan vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja matkustajien turvallisuudesta. Veneen päällikkö on se, joka tosiasiallisesti ohjaa tai hallitsee venettä. Päällikkö voi siten olla muukin henkilö kuin se, joka venettä kuljettaa.
Vesikulkuneuvoa saa kuljettaa, ohjailla tai hallita vain henkilö, jolla on olosuhteisiin nähden tarvittava ikä, kyky ja taito vesikulkuneuvon hallitsemiseksi. Rekisteröitävää moottorikäyttöistä vesikulkuneuvoa saa ohjailla tai hallita vain henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta.
Vesikulkuneuvon päällikkö vastaa muun muassa siitä, että siinä matkustavilla henkilöillä on kelluntavälineet puettuna olosuhteiden eli esimerkiksi sään tai aallokon niin vaatiessa. Päällikkösääntely koskee lähtökohtaisesti kaikkia vesikulkuneuvoja, joihin ei sovellu merilain ankarampi päällikkösääntely.
Jos onnettomuuden sattuessa on epäselvää, kuka on päällikkö, on vastuu viime sijassa vesikulkuneuvon omistajalla tai sen rekisteriin merkityllä haltijalla, jos hän on tosiasiassa voinut vaikuttaa ohjailuun.
Liikennevirhemaksu käyttöön myös vesillä
Uusi vesiliikennelaki tuo lisäksi liikennevirhemaksun käyttöön Suomen vesillä kesäkuun alussa. Samaan aikaan kun maksu tulee voimaan tieliikenteessäkin.
Vesiliikenteessä liikennevirhemaksua ei kuitenkaan voi määrätä pysäyttämättä vesikulkuneuvoa. Virhemaksun määrää poliisi, Rajavartiolaitos tai Tulli.
Järjestelmä korvaa nykyisen rikesakkojärjestelmän vähäisemmistä teoista, mutta maksut pysyvät nykyisellä tasolla. Uudistuksen yhteydessä ei muuteta promillerajaa nykyisestä.
Vuokraveneiden sääntely kevenee
Uuden lain myötä vuokravenesääntely kevenee, minkä on tarkoitus helpottaa veneen vuokrausta ja jakamistaloutta.
Nykyisistä vuokraveneitä koskevista teknisistä vaatimuksista ja katsastusvaatimuksista luovutaan, ja miehittämättömistä vuokra-aluksista tulee tavallisia huviveneitä. Jatkossa niitä koskee huviveneen päällikkösääntely.
Ammattimaista vuokravenetoimintaa ovat jatkossa vain miehitetyt vuokraveneet eli esimerkiksi taksiveneet. Ammattimaiseen vuokravenetoimintaan sovelletaan kauppamerenkulun tiukempaa päällikkösääntelyä.
Lisätietoja uudesta vesiliikennelaista
