FM Eevi Kokkosen akvaattisen ekologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin kesäkuussa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Tutkimus käsittelee kuhaa osana ekosysteemiä, mitä vaikutuksia kuhalla on ekosysteemeissä, joissa se on osallisena, ja mitkä tekijät toisaalta vaikuttavat kuhaan. Kuha on petokalana merkittävässä roolissa ekosysteemeissä. Lisäksi sillä on myös tärkeä rooli kalastuksen kohteena.

Tutkimuksessa selvitettiin Saaristomeren kuhan sukukypsäksi tuloa, ja siinä havaittiin tapahtuneen aikaistumista.

”Tällä voi olla negatiivista vaikutusta kuhan kalastussaaliiseen. Siksi tulos on tärkeä huomioida ja seurata kehitystä. Vaikutusmahdollisuuksia tähän voitaisiin edelleen tutkia ja soveltaa. Kalastuksen säätelyssä kuhan alamittaa Saaristomerellä on tämän tutkimuksen jälkeen nostettu”, Kokkonen selvittää.

Kuha vaikuttaa negatiivisesti särkikalojen biomassaan

Tutkimuksessa selvitettiin myös 138 järven datasta, vaikuttaako kuha vedenlaatuun. Tässä rakenneyhtälömallinnuksessa kuhan vaikutuksia vedenlaatuun ei löytynyt, mutta kuha vaikutti negatiivisesti särkikalojen biomassaan. Järven vedenlaatuun, jota mitattiin tässä klorofyllin määränä tai sameutena, vaikuttivat ravinteet sekä järven syvyys.

”Tein kutukanta-rekryyttimallinnusta Saaristomeren ahvenelle. Kesän (kesä-heinäkuu) veden lämpötilalla oli positiivinen vaikutus ahvenen vuosiluokkien vahvuuteen. Kuhalla oli negatiivisia vaikutuksia ahvenen rekrytoitumiseen. Malleissa kutukanta vaikuttaa positiivisesti, kunnes lopulta on niin suuri, että rekryyttien määrä joko tasoittuu tai laskee. Eräässä mallityypissä rekrytoinnin kasvu on aluksi hitaampaa, jos kutukanta on kovin pieni”, Kokkonen kertoo.

”Lisäksi kehitin Oulujärvelle ravintoverkkomallia, sekä tutkin kuhan ja kalastuksen vaikutuksia mallissa. Oulujärvessä kuhalla on mielenkiintoinen historia, sillä se lähes katosi järvestä 1970-1980-luvuilla. Kuhan istuttaminen aloitettiin vuonna 1985, ja vuodesta 1999 alkaen kuha on jälleen alkanut jo suuremmassa määrin lisääntymään luonnollisesti Oulujärvessä. Mallinnuksessa kuha vaikutti negatiivisesti planktonia syövien kalojen biomassaan. Kalastusta kohdennettiin kaikkiin mallin sisältämiin lajeihin, ja se vaikutti yleisesti ottaen negatiivisesti erityisesti vanhimpiin ikäluokkiin”, Kokkonen lisää.

Näkökulmia vesistöjen ja kalakantojen hoitoon

Kokkosen tutkimus avaa näkökulmia vesistöjen ja kalakantojen hoitoon. ”Pitkät seurantadatat ovat tärkeitä, ja samoin on tärkeää huomioida vuorovaikutuksia eri ekosysteemin jäsenten välillä, sekä ympäristötekijöiden ja ihmistoiminnan vaikutuksia. Tutkimukset tarjoavat tietoa kuhasta ja sen vuorovaikutussuhteista ekosysteemeissä”, hän sanoo.

”Osatutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suunniteltaessa kalastuksen säätelyä, mallinnettaessa Saaristomeren ahvenpopulaation kehitystä, ja pohjatyönä Oulujärven tulevissa ravintoverkkomallinnuksissa”, Kokkonen arvioi.