Jigi Cup ry pyrkii järjestämissään kilpailuissa vastuullisuuteen, minkä usein ajatellaan tarkoittavan lähinnä sitä, että kisan aikana saadut kalat kuvataan mittalaudalla, minkä jälkeen ne vapautetaan. Lokakuun alussa Lempäälässä järjestetyssä Crazy Fish -kilpailussa kisavetenä olleeseen Pyhäjärveen pesiytynyt vieraslaji vaati kuitenkin järjestäjiä miettimään vastuullisuutta vielä askelen pidemmälle.

Jigi Cupin puheenjohtaja Samuli Rahikainen kertoo, että haluttiin selvittää, miten pitää toimia, jotta eri puolilta Suomea tulevat kilpailijat eivät levittäisi tätä Pohjois-Amerikasta peräisin olevaa hyytelösammaleläintä uusiin vesistöihin. Se ei kuitenkaan ollut ihan yksinkertaista.

”Soitimme tai olimme sähköpostilla asian tiimoilta yhteydessä ympäristöministeriöön, Suomen ympäristökeskukseen, Pirkanmaan ELY-keskukseen, Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirtevaan ja Lempäälän ympäristötarkastajaan”, Rahikainen luettelee.

”Voisi olla joku helpompi tie”

Ohjeita myös saatiin, kun ELY-keskus suositti varovaisuutta ja veneiden tarkistamista ja desinfioimista kuivattamalla. Ympäristökeskus puolestaan neuvoi tyhjentämään pilssivedet ja vedet veneen pohjalta kilpailun päätyttyä.

”Mudat ja limat piti lisäksi pestä pois huuhtelemalla veneet puhtaalla vedellä. Lempäälän ympäristöviranomainen puolestaan antoi ohjeistuksen, missä ja miten pitää pestä kehottaen olemaan vielä yhteydessä terveystarkastajaan”, Rahikainen kertoo.

Viranomaisilta ei hänen mukaansa saatu apua varsinaisiin käytännön toimiin. Kisajärjestäjät saivat hankittua mm. painepesurin omia yhteistyöverkostojaan käyttäen ja siten veneiden huuhtelun toteutettua. Oman ponnistuksensa vaati myös usean tuhannen puhtaan vesilitran hankkiminen ja rantaan kuljettaminen.

”Saimme tässäkin tapauksessa omia verkostoja käyttämällä lainaksi seitsemän 1000 litran muovikonttia, jotka käytiin kuorma-autolla hakemassa. Tiedustelin Lempäälän palolaitokselta mahdollisuutta konttien täyttämiseen, mutta sieltä emme vettä saaneet. Lopulta onneksi kuljetusliike hoiti konttien täytön puhtaalla vedellä ja toimitti ne venerampille”, Rahikainen selvittää.

Hänen mielestään kokemus osoitti, että selkeää ohjeistusta oli hankala saada, ja kisajärjestäjä joutui asioimaan aika monen viranomaistahon kanssa. ”Tuleekin mieleen, että voisi olla joku ”helpompi tie”, jota järjestäjät voisivat edetä tällaisessa tilanteessa. Nyt jäi vähän kuva, että kukaan ei oikein osannut sanoa, miten pitäisi toimia”, Rahikainen miettii.

”Suhtautuminen kuitenkin oli joka taholla hyvää ja avuliasta”, hän kiittelee.

Mikä eläin?

Hyytelösammaleläin (Pectinella magnifica) on alun perin Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva makeassa vedessä elävä sammaleläinten yhdyskunta, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista yksilöistä. Suomessa lajia on havaittu ainakin vuodesta 2006 alkaen. Suomesta tavattujen yhdyskuntien koko on vaihdellut muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin.

Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmiselle, mutta runsaana esiintyessään se voi vaikuttaa järvien ekosysteemeihin. Haittoina voidaan esimerkiksi pitää kalastusvälineisiin ja laitureihin kiinnittymistä sekä mahdollisesti vedenottoputkien tukkeutumista.

Laji leviää uusille alueille esimerkiksi vesilintujen ja tai laivojen painolastivesien mukana. Sammaleläinten torjunta on vaikeaa, mutta niiden lisääntymistä voi yrittää estää keräämällä niiden yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista. Kerätyt yhdyskunnat voi joko kompostoida tai haudata maahan. Katiskat ja verkot, joihin sammaleläintä on kiinnittynyt, tulisi puhdistaa maalla.

Lisätietoja ja toimintaohjeita vieraslajit.fi-sivustolta

Lisää Jigi Cupin vastuullisuudesta

Lisää vastuullisesta kalastuksesta Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö

Teksti: Ismo Malin