Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistutkimuksessa kävi ilmi, että kalanpoikasten virikekasvatus parantaa merkitsevästi kalojen selviytymistä kasvatusoloissa yleisesti esiintyvistä bakteeri-infektioista. Näin kalat myös voivat selvitä luonnossa paremmin istutuksen jälkeen.

Tutkimus toteutettiin Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa vuonna 2017 ja se on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology -julkaisusarjassa. Tutkimustuloksilla voidaan esimerkiksi edistää kalanviljelyssä esiintyvien tautien luonnonmukaista ehkäisyä.

Kalojen vesiviljelyn merkitys on kasvussa maailmanlaajuisesti. Ruokakalatuotannon lisäksi istukaspoikasten kasvatus uhanalaisten kalalajien ja -kantojen tukemiseksi on ratkaisevassa asemassa. Istutettavien kalojen kohdalla on erityisen tärkeää, että kalat käyttäytyisivät ja selviytyisivät istutuksen jälkeen samalla tavoin kuin luonnossa syntyneet lajitoverinsa.

Virikealtaisiin lisätään kaloille suojapaikkoja

Perinteinen pelkistetty kalankasvatus- ja tuotantoympäristö on otollinen ympäristö loisille ja taudeille, jotka voivat merkittävästi heikentää kalojen kasvatuksenaikaista ja istutuksenjälkeistä selviytymistä. Istutuskalojen laadun parantamista varten Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa on kehitetty kalankasvatukseen virikekasvatusmenetelmä.

Menetelmässä kasvatusaltaisiin lisätään kaloille suojapaikkoja tarjoavia rakenteita jäljittelemään luonnollista elinympäristöä. Virikekasvatuksen on todettu myös parantavan kalojen selviytymistä kasvatuksenaikaisista tautiepidemioista, mutta menetelmän toimintamekanismit ovat vielä epäselviä.

Jyväskylän yliopiston ja Luken yhteistutkimuksen mukaan virikekasvatus paransi merilohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) selviytymistä kalanviljelyssä yleisesti esiintyvistä Flavobakteeri-infektioista.

”Virikkeiden lisääminen kasvatusaltaisiin paransi merkitsevästi kalojen selviytymistä luonnollisen kasvatusoloissa tapahtuneen taudinpurkauksen aikana. Kalalajien ja -kantojen välillä oli kuitenkin pieniä eroavaisuuksia”, sanoo tohtorikoulutettava Ville Räihä.

Virikealtaan edut näkyvät nopeasti

Virikeolosuhteiden tuoma hyöty voi ilmetä kaloissa hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. ”Yksi selittävä tekijä voi olla esimerkiksi kalojen parempi stressin sieto virikeympäristössä, mutta tätä ei ole vielä tarkemmin tutkittu”, Räihä arvioi.

Kokeellista altistusta varten kaloja kasvatettiin virike- tai tavallisessa kasvatusaltaassa puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne altistettiin Flavobakteerille joko virike- tai tavallisessa altaassa.

”Kokeellisessa altistuksessa havaittiin, että mikäli kalat altistuivat taudille virikeympäristössä, oli niiden selviytyminen parempaa riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä ne oli kasvatettu. Altistusympäristöllä voi siis olla merkittävä rooli tautien haitallisuudelle”, Räihä selvittää.