Suuri virtavesihanke käynnistynyt Siuntiossa – uhanalaisille vaelluskaloille rakennetaan elintärkeät kalatiet

Vaelluskalat pääsevät tänä syksynä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ihanteellisille lisääntymisalueilleen Siuntion Kirkkojokeen, kun kaksi patoa ohittavat kalatiet ovat valmistuneet. Kuva: WWF

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin uhanalaiset vaelluskalat pääsevät tänä syksynä nousemaan ihanteellisille lisääntymisalueilleen Siuntion Kirkkojokeen, kun WWF ja Uudenmaan ELY-keskus rakentavat jokeen luonnonmukaiset kalatiet. Kahden padon ohi kulkevat kalatiet valmistuvat syksyn aikana.

Lempansån kosket Siuntion Kirkkojoessa ovat erinomainen lisääntymisalue taimenille. Jokeen rakennetut kaksi patoa ovat kuitenkin estäneet vuosikymmenten ajan äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen nousun koskille lisääntymään. Meritaimenelle jokainen poistettu nousueste on elintärkeä, sillä juuri padot, siltarummut ja muut lisääntymisalueille pääsyn tukkivat esteet ovat syynä lajin ahdinkoon.

Lisäksi joen patoaminen on jättänyt patojen yläpuolelle eristyksiin haavoittuvan taimenkannan, johon kutemaan nousevien meritaimenten toivotaan nyt tuovan uutta verta. Ilman merestä vaeltavia kaloja ja uusia geenejä Lempansån koskissa elävä taimenkanta voitaisiin menettää kokonaan.

Patojen purku ei ollut mahdollista

Poikastuotantoon suoraan sopivien Lempansån koskien pinta-alan on arvioitu olevan noin puoli hehtaaria. Lisääntymiseen kelpaavia alueita on kuitenkin oletettavasti huomattavasti enemmän.

”Patojen yläpuolella on enemmänkin inventoimattomia koskia ja sivupuroja. Lisäksi alueita voi kunnostaa, jolloin elin- ja lisääntymisympäristöä saadaan vielä lisää ”, kertoo Uudenmaan ELY- keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari.

Kirkkojoen kalatiet rakennetaan, koska patojen purkaminen ei ollut mahdollista. Projekti on tällä hetkellä vaiheessa, jossa raivaukset ja räjäytykset on osittain tehty, mutta varsinainen kalateiden muotoilu, rakentaminen ja veden päästäminen uomiin ovat vielä edessä.

”Meritaimenien odotetaan nousevan kutemaan Lempansån koskille heti syksyllä, kun kalatiet ovat valmistuneet”, kertoo WWF:n sisävesivastaava Elina Erkkilä.

Osa kansallista kärkihanketta

Kirkkojoen kalatiet sisältyvät kansalliseen kalatiestrategiaan. Se tarkoittaa, että kalateiden arvioidaan olevan vaelluskalojen suojelussa valtakunnallisesti tärkeitä.

WWF:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kalatiehanke on ainoa kalatiestrategian kärkikohde Uudellamaalla. Kyseessä on myös WWF:n kaikkien aikojen suurin virtavesihanke Suomessa.

Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kalateiden rakentamiseen avustusta osana vesien- ja merenhoidon sekä kalataloudellisten kunnostusten toteuttamista. Avustus kattaa kustannuksista noin puolet. Toisen puoliskon maksaa projektin vetäjänä toimiva WWF.

Kalateiden rakentamisen mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä suurlahjoitus. Tarvittavan kiviaineksen hankkeeseen on lahjoittanut Rudus Oy.