WWF:n Kalaoppaan päivityksessä kotimainen jokirapu putosi keltaiselle listalle, myös madekannat ahtaalla ja ankerias sukupuuton partaalla

WWF:n Kalaoppaan päivityksessä kotimainen jokirapu putosi vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien lajien listalle. Kuva: Rostislav Stefanek/Shutterstock.

WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua, jonka suositusta jouduttiin muuttamaan vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle rapukantojen heikentyneen tilan vuoksi.

Jokiravun uhanalaisuusluokitus muuttui viime vuonna elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa. Jokirapukantojen taantuminen on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa erityisesti Etelä-Suomessa.

Vieraslaji ja sen levittämä tauti jokiravun uhkana

Pääsyy jokirapukantojen heikkoon tilaan on rapurutto ja täplärapujen istutukset. Täplärapu kuuluu EU:ssa haitallisiin vieraslajeihin, joiden istuttaminen ja levittäminen on kielletty.

”Jokirapua ei uhkaa niinkään liikapyynti tai välinpitämätön kalastushallinto, vaan haitallinen vieraslaji ja sen levittämä tuhoisa tauti. Pyynnin on jopa katsottu olevan jokiravulle hyödyksi, sillä se lisää ravustajien ja vesienomistajien kiinnostusta jokirapujen suojeluun” sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

”Jokiravun tärkein suojelutoimi on estää täpläravun ja rapuruton leviäminen uusille alueille. Näin ollen on perusteltua kohdistaa pyyntiä mahdollisimman paljon täplärapuun”, Ovaska jatkaa.

Madekantojen tila heikentynyt

WWF on huolissaan myös madekantojen kehityksestä. Madekantoja ovat ajaneet ahtaalle ilmaston ja vesien lämpeneminen sekä rehevöityminen varsinkin Etelä-Suomessa.

”Mateen uhanalaisuusarviointi putosi viime vuonna elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Kalaoppaan suositus ei kuitenkaan toistaiseksi muuttunut, vaan made on edelleen vihreällä listalla. On epäselvää, missä määrin kalastuksella on vaikutusta madekantojen tilaan, joten arviointimme vaatii vielä lisäselvityksiä”, Ovaska kertoo.

Vaikka madekannat ovat ahtaalla, säilyi made Kalaoppaan päivityksessä vihreällä listalla. Kuva: Rostislav Stefanek/Shutterstock.

Ylikalastuksen piti loppua EU:ssa tänä vuonna

Maailman merten kalakannat ovat pienentyneet puolella vain yhden ihmissukupolven aikana, ja noin kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Vaikka ylikalastus ja kalakantojen heikko tilanne tunnetaan huomattavasti paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten, ei merkittävää käännettä parempaan ole nähtävissä.

”Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tärkein tavoite oli lopettaa ylikalastus vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin vain pieni osa EU:n kalakannoista on sekä kannan tilan että kalastuspaineen osalta kestävällä tasolla. EU:n alueella huolestuttavin tilanne on Välimerellä, mutta Itämerelläkin ilonaiheet ovat valitettavan harvassa: Itämeren turskakannat ovat pohjalukemissa ja lähes kaikkien muidenkin kalakantojen kalastuskiintiöitä jouduttiin jälleen pienentämään”, Ovaska harmittelee.

”Suomessa on tehty merkittävää työtä kalastuksen ja kalavalikoimien vastuullisuuden parantamiseksi. Myös suomalaiset kuluttajat ovat kalavalinnoissaan valveutuneita, mistä kertoo muun muassa se, että WWF:n Kalaopasta käytetään ahkerasti.”

Älä osta ankeriasta

Suomessa kauppojen valikoimista ei nykyisin juuri löydy WWF:n Kalaoppaan punaisen listan kaloja. Kuluttaja saattaa kuitenkin edelleen törmätä äärimmäisen uhanalaiseen ankeriaaseen esimerkiksi sushi-ravintoloissa.

Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä.
”Ankerias on todellisessa vaarassa hävitä vesistämme. Se, ettei ankeriaan suojeluun löydy motivaatiota edes sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista”, Ovaska sanoo.

Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja.

”Erityisesti kannustan silakan ja särkikalojen syönnin lisäämiseen”, Ovaska toteaa.

”Ankerias on todellisessa vaarassa hävitä vesistämme”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska. Kuva: Erling Svensen/WWF.