WWF rakennuttaa kaksi kosteikkoa Hankoon – uusi hanke vähentää Itämeren rannikkovesien rehevöitymistä

Hangon Täktomiin rakennettavien kosteikkojen yhteenlaskettu pinta-ala on 2,3 ha ja ne käsittelevät valumavesiä 150 hehtaarin alalta. Kuva: Iiris Kokkonen/WWF.

Ympäristöjärjestö WWF on aloittanut Hangon Täktomissa kahden kosteikon rakennuttamisen. Suoraan mereen laskevan uoman yhteyteen rakennettavat kosteikot pidättävät pelloilta ja metsästä tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormaa.

Hangon Täktomiin rakennettavien kosteikkojen yhteenlaskettu pinta-ala on 2,3 hehtaaria ja ne käsittelevät valumavesiä 150 hehtaarin alalta. Kosteikot toteutetaan osana WWF:n johtamaa RANKKU-hanketta.

”Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Se näkyy esimerkiksi myrkyllisinä sinileväkukintoina. Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta voidaan pienentää estämällä ravinteiden valuminen sisävesiin, ja Hankoon rakennettavat kosteikot ovat hyvä esimerkki tällaisesta arvokkaasta työstä”, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen sanoo.

Maanomistaja tyytyväinen kosteikkojen toteutumiseen

Kosteikkojen merkitys korostuu tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä sateiden ja ravinne- ja kiintoainevalumien odotetaan lisääntyvän huomattavasti. Kosteikkojen rakentaminen lisää myös vesi- ja kahlaajalinnustolle soveltuvien elinympäristöjen määrää.

Kosteikot rakennetaan Hangon Täktomissa yksityisessä omistuksessa olevalle maalle. Nimettömänä pysyttelevä maanomistaja kertoo olevansa tyytyväinen kosteikkojen toteutumisesta, sillä hän on jo pitkään ollut huolissaan mereen päätyvästä ravinne- ja kiintoainekuormituksesta.

RANKKU-hanke parantaa rannikkovesien tilaa

Länsi-Uudellamaalla Tammisaaren saariston ja Porkkalanniemen välinen rannikkoalue on määritelty ekologiselta tilaltaan välttäväksi runsaan ravinnekuormituksen takia. WWF:n vetämän uuden RANKKU-hankkeen tavoite on parantaa Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilaa ja auttaa alueen eliölajeja.

Länsi-Uudellamaalla on tehty jo hyvää työtä ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Toistaiseksi kunnostustoimia on kuitenkin keskitetty pääasiassa jokien valuma-alueille. Kuitenkin osa kuormituksesta on peräisin niin kutsutuilta välivaluma-alueilta, joilta vedet laskevat suoraan Itämereen.

”Välivaluma-alueiden peltoviljely, metsätalous ja ojitukset aiheuttavat oman osansa Itämereen päätyvästä kokonaiskuormasta, joten kunnostustoimille näillä alueilla on selkeä tarve. RANKKU-hankkeen toimet kohdennetaan nimenomaan näille pienille välivaluma-alueille”, meriasiantuntija Iiris Kokkonen selvittää.

Myös roskienkeruuta ja elinympäristöjen kunnostuksia

Kaksi ja puoli vuotta kestävässä hankkeessa rakennetaan kosteikkoja yhteistyössä maa- ja metsäalueiden omistajien kanssa, järjestetään roskienkeruutalkoita ja kunnostetaan elinympäristöjä.

”Lisäksi hankkeessa tehdään meriajokkaiden siirtoistutuksia. Meriajokasniityt lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja ovat elintärkeitä kasvuympäristöjä muun muassa kalanpoikasille. Suomen rannikolla meriajokkaan suurin uhka on rehevöityminen”, Kokkonen kertoo.

Meriajokasniittyjä pyritään istuttamaan sellaisille alueille, joilla niitä on esiintynyt aikaisemmin. Samalla hankkeessa tehdään toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi, sillä parantunut veden laatu on edellytys meriajokasniityn pitkäaikaiselle selviytymiselle.