Kelluvalla kaivinkoneella poistetaan isosorsimoa – Ylinjärveä kunnostetaan Karstulassa

Karstulan Ylinjärven lähes umpeenkasvanutta selkää puhdistetaan mm. isosorsimokasvustoista kelluvalla kaivinkoneella. Kuva: Keski-Suomen Ely-keskus.

Matalalla ja laajalti umpeenkasvaneella Karstulan Ylinjärvellä on meneillään kunnostustyö, joka toteutetaan kelluvalla kaivinkoneella. Keski-Suomen ELY-keskuksessa laaditun kunnostussuunnitelman toteutus on osa valtakunnallista Freshabit-hanketta.

Omalaatuisin ongelma järvellä on laajojen isosorsimokasvustojen verkosto. Isosorsimo on amerikkalainen heinä, joka aikanaan tuotiin Eurooppaan rehukasviksi, mutta joka luokitellaan nykyään haitalliseksi vieraslajiksi. Isosorsimo on haitaksi myös järven linnustoarvoille, joiden vuoksi järvi on valittu Natura 2000 -verkostoon.

Kelluvalla kaivinkoneella toteutettavassa työssä poistetaan sedimenttiä ja kasvillisuutta monin tavoin. Järven pohjoispäähän laskevan Myllyjoen suistossa tehdään pienialaisia ruoppauksia tulovirtaaman jakautumiseksi laajemmalti järven pohjoisosiin.

Ruoppausmassoista pesimäsaarekkeita

Osasta ruoppausmassoja tehdään pesimäsaarekkeita, osa viedään läjitysalueille. Kaivinkoneella toteutetaan myös hienovaraisempaa kasvillisuuden poistoa, jossa pyyhkäistään vain versot ja juuristo kasoille.

Osittain isosorsimokasvustoja pyritään tuhoamaan myös levittämällä niitetyille kohdille kestopeitteitä. Tällä tavoin hoidetaan pesimäsaarekkeita sekä pyritään saamaan aikaiseksi muun muassa kahlaajalintujen kannalta tärkeitä lietealueita.

Särkikalojen ja vieraspetojen tehopyyntiä

Kertaluonteiset kunnostustoimet eivät kuitenkaan Ely-keskuksen mukaan yksin riitä. Niiden rinnalle tarvitaan tällaisissa rehevissä linnustokohteissa pitkäjänteistä pienimuotoisempaa hoitoa, mihin tarvitaan myös paikallisia voimia.

”Karstulan kunta onkin rahoittanut jo pitkään särkikalojen tehopyyntiä, lisäksi kohteella olisi tarpeen vierasperäisten nisäkäspetojen tehostettu pyynti sekä jatkossa erinäiset raivaustyöt, joilla muun muassa sopivat pesimäsaarekkeet pidetään avoimina. Osa ranta-alueista soveltuisi myös avoimiksi rantalaitumiksi”, kertoo kunnostuksen suunnittelusta vastannut biologi Tomi Hakkari Keski-Suomen ELY-keskuksesta.