Vapaa-ajan Kalastaja

John Nurmisen Säätiön M/S Itämeri -podcastin uudella tuotantokaudella selvitetään, millaisia ihmeitä on syntynyt Itämereen ihmisen toiminnan seurauksena, ja miten voimme päästä niistä eroon. Itämerellä on upea saaristo, rakkohaurumetsät, silokalliot ja rantaniityt. Mutta sillä on myös kuollutta pohjaa, maailman nopeimmin tummuva merialue, ikuisesti kalastavat haamuverkot ja pohjassa vuotavat kemialliset aseet. Meriluonto on jo joutunut väistymään ihmisen…

Vaikka hyytelösammaleläin on herättänyt levitessään paljon huomiota, siitä tiedetään melko vähän. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä Pirkanmaan alueella. Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, ja havaintoja tehdäänkin yleensä loppukesästä vesien lämmetessä. Viileämpien vesien aikaan, syksystä kevääseen, laji esiintyy noin millimetrin halkaisijaltaan olevassa lepo- tai leviämismuodossaan, ns….

Karvianjoen Rakennuskosken kunnostustyöt käynnistyvät kesällä 2026 osana LIFE Revives -hanketta. Tavoitteena on lisätä erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun sekä sen isäntäkalan taimenen elinympäristöjä Satakunnan ainoassa jäljellä olevassa raakkujoessa. Karvianjoki on yksi Etelä-Suomen harvoista joista, joissa elää jokihelmisimpukka eli raakku. Karvianjoen raakkukanta on kuitenkin luokiteltu kuolevaksi, minkä vuoksi joen elinympäristöjen kunnostaminen on tärkeää lajin säilymiselle. Rakennuskosken…

Saimaannorpan kuutti löydettiin lauantaina 18.7.2026 löysänieluiseen mertaan hukkuneena Savonlinnassa Pihlajavedellä Iso Kankaisselällä Pikku-Kankaisen saaren pohjoispuolella. Kyseessä on jo kymmenes Metsähallituksen tietoon tänä vuonna tullut pyydyskuolema. Suunta on usealla tapaa harmillinen: pyydyskuolemia on paljon yli keskiarvon, tämä on kolmas kuukauden sisällä löysänieluisesta pyydyksestä löytynyt saimaannorppa, ja kolme viimeisintä pyydyskuolemaa on havainnut ja ilmoittanut sivullinen vesilläliikkuja. Metsähallitus…

Kolmetoista vuotta jatkunut tutkimus Inarijärveltä osoittaa, että lohikaloissa esiintyvien lapamatojen aiheuttamien loisrakkuloiden määrä on tiiviissä yhteydessä kalojen ravintoon, kasvuun ja elinympäristöön. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa kalakantojen hoidolle ja kalastukselle. Tutkimuksessa havaittiin, että lapamatoinfektiot ovat yleisiä sekä nieriöillä että taimenilla, mutta loismäärät ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet. Suurikokoisilla kaloilla loisia oli keskimäärin enemmän kuin pienillä. Lisäksi…

Ravustusluvat ja -välineet kuntoon, sillä ravustuskausi käynnistyy taas heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Ravustaessa voi nauttia kotimaan luonnosta sekä herkutella lähijärvien antimilla – lisäksi voi vieläpä syödä haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi. Tämän kesän rapusaaliista odotetaan jälleen normaalia. Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa haitalliseksi vieraslajiksi…

Lapin elinvoimakeskuksen TRIWA LIFE -hankkeessa on aloitettu kunnostukset Tengeliönjoen ja sen kuuden sivujoen virta-alueilla lähes 10 kilometrin matkalla. Tengeliönjoessa ja sen sivujoissa Ajankijoessa, Pahtajoessa, Torasjoessa, Lumiojoessa, Merijoessa ja Harjusojassa tehdään tänä ja ensi kesänä koskialueiden täydennyskunnostuksia. Täydennyskunnostuksissa muun muassa vahvistetaan luonnollisia kynnysrakenteita rannoille jätetyillä kivillä, luodaan tasamataliin uomiin virtaus- ja syvyysvaihtelua, lisätään puuta suojapaikoiksi sekä…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan alkukesän 2026 aikana Tornion- ja Simojokeen nousseiden lohien määrä on selvästi suurempi kuin vastaavana ajankohtana kolmena edellisvuonna. Positiivista käännettä selittää keskikokoisten, kaksi vuotta merellä viettäneiden lohien runsastuminen. Kesän aikana Tornion- ja Simojokiin voi jälleen nousta riittävästi lohia, jotta poikastuotanto on turvattu. Heinäkuun 7. päivään mennessä Simojokeen on noussut 1843 lohta ja…