Ihmiset perustavat ravinnonhankintaan liittyvät päätöksensä sekä omiin kokemuksiinsa että muiden havainnointiin, olipa kyse marjastuksesta, metsästyksestä tai kalastuksesta. Laajassa kansainvälisessä Itä-Suomessa toteutetussa kenttätutkimuksessa selvitettiin, kuinka muita havainnoimalla saatu tieto eli sosiaalinen informaatio voi ohjata osallistujien käyttäytymistä ravinnonhankinnassa eli tässä tapauksessa pilkkikilpailuissa. Tutkimuksen mukaan pilkkijät yhdistelivät kolmenlaista tietoa. He hyödynsivät omia saaliskokemuksiaan, muiden pilkkikisaan osallistuvien käyttäytymistä sekä…

Vuoden alku on vielä monelle seuralle suunnittelun aikaa. Mitä tänä vuonna tehdään, keitä kutsutaan mukaan ja miten oma toiminta näkyy ulospäin? Viime vuoden tapaan näihin kysymyksiin tarjoaa hyvän vastauksen myös Tule seuraani -teemavuotemme. Sen ytimessä on yksinkertainen mutta tärkeä ajatus: kalastus on parhaimmillaan yhdessä koettua, ja seurat ovat tämän yhteisöllisyyden sydän. Kalastusseuroilla on valtava merkitys…

Tenoon nousi kesällä 2025 merkittävästi enemmän Atlantin lohia kuin kaudella 2024. Kyttyrälohien määrä noin puolittui edellisestä kyttyrälohikaudesta 2023. Tenon pääuomassa Polmakissa (55 km jokisuulta ylävirtaan) sijaitsevan kaikuluotauspaikan ohi vaelsi vajaat 16 000 Atlantin lohta. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2024. Lohimäärien positiivinen kehitys johtui pitkälti pienten yhden merivuoden lohien määrän kasvusta. ”Vaikka…

Metsähallituksen Luontopalvelujen kohteille tehtiin vuonna 2025 yhteensä 7,6 miljoonaa käyntiä, joista kansallispuistoihin noin 3,5 miljoonaa käyntiä. Kokonaiskäyntimäärä kohteilla kasvoi 2 prosenttia, ja kansallispuistojen käyntimäärä väheni 2 prosenttia edellisvuosien 2023 ja 2024 tasosta. Retkeilyalueiden käyntimäärät nousivat 8 prosenttia. ”Retkeily ja luonnossa liikkuminen kiinnostavat ihmisiä edelleen paljon, ja retkikohteita valitaan nyt aiempaa monipuolisemmin. Retkeilijät löytävät myös uusia…

Saimaannorpan pesimäkausi lähestyy, ja apukinosten tekeminen on alkanut Metsähallituksen organisoimana eri puolilla Saimaata. Apukinokset ja keinopesät parantavat kuuttien selviytymismahdollisuuksia vieroitukseen saakka. Vieroituksen jälkeen norppien uhkana ovat kalanpyydykset. Saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä pesintään, ja nykyiset leudot talvet uhkaavat helmi-maaliskuussa syntyvien kuuttien selviytymistä. Ilman pesän suojaa jäävät kuutit ovat alttiina pedoille, kylmettymiselle ja ihmisen aiheuttamalle häiriölle….

Kahden heikon vuoden jälkeen Tornionjokeen nousseiden lohien määrä noin kaksinkertaistui viime kesänä. Positiivista käännettä selittää erityisesti yhden merivuoden lohien määrän kasvu. Lisäksi Tornionjoesta lähti mereen mittaushistorian suurin määrä vaelluspoikasia. Simojoen nousulohien ja vaelluspoikasten määrä pysyi suunnilleen samana kuin kahtena edellisenä vuotena. Tornionjoen kaikuluotauspaikan ohitti 22.5.–9.9.2025 Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 15 000 yhden merivuoden lohta eli…

Made on kala, joka jakaa mielipiteitä, osin hurjan ulkonäkönsä vuoksi. Se on kuitenkin herkullinen ruokakala, jonka sesonki voisi olla nykyistä huomattavasti pidempi. Made sopii loistavasti kalakeittoon – kokeile siis Kalakeittopäivän kunniaksi madesoppaa! ”Mateen kohdalla pätee vanha totuus: mitä rumempi, sitä parempi kala, naurahtaa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n toimitusjohtaja ja aktiivinen ammattikalastaja Mikko Malin. Malinin kalastajanura…

Metsähallitus aikoo kunnostaa Karvionkosken kalastuskohteen Heinävedellä lähivuosina. Noin 300 000 euron hanketta edelsi harvinaisen pitkä epäselvyys vesialueen omistuksesta. Vesialueiden jako tehtiin 1920-luvulla, mutta kiinteistörekisteriin se merkittiin kokonaisuudessaan vasta 2026. ”Kun aloimme suunnitella alueen kunnostusta, haimme Maanmittauslaitokselta kiinteistötoimitusta vesialueen omistuksen selvittämiseksi. Tästä alkoi monta vuotta kestänyt saaga, jossa käytiin kosken omistukseen liittyviä asioita aina 1800-luvulta saakka”,…

Elinvoimakeskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. Aluehallintouudistuksen vuoksi vuoden 2026 avustusten hakuaikaa hieman viivästettiin aikaisemmasta, jotta järjestelmien toimivuus varmistetaan. Vuoden 2026 määrärahojen hakuaika on 15.1.-16.2.2026. Erityisavustuksia myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Valinnassa erityisinä painopistealueina…

Ympäristöministeriön rahoittama ja AFRY:n koordinoima Ruokaketjun vesivastuullisuuden edistäminen Saaristomeren valuma-alueella -hanke tukee elinvoimakeskuksen hallinnoiman Saaristomeri-ohjelman tavoitteita ravinnekuormituksen vähentämisestä ja ravinteiden kierrätyksen edistämisestä. Hanke on koonnut laajan joukon suomalaisia elintarvikealan yrityksiä ja sidosryhmiä yhteiseen työhön Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Yritysten yhteinen tahtotila ja yhteistyö ovat avainasemassa Saaristomeren tilan parantamisessa. Vesivastuullisuus nähdään tärkeänä osana vastuullista liiketoimintaa, ja yritykset…