Vapaa-ajan Kalastaja

Vuoksen veden laatu ja saaliiden monipuolisuus houkuttelevat yhä enemmän kalastusmatkailijoita Imatralle. Vielä 1990-luvulla tilanne oli toinen, mutta paperiteollisuuden jätevesien puhdistus- ja tuotantoprosessien merkittävä kehitys ovat vaikuttaneet veden laadun paranemiseen merkittävästi. Vuoksessa on jo vuosia havaittu vaelluskalojen luontaista lisääntymistä ja sen pohjaeliöstö on monipuolistunut. Pohjoisesta virtaa Vuokseen puhdasta vettä, mikä mahdollistaa vaelluskalojen luonnollisen lisääntymisen. Myös Vuoksen…

Tornionjoen kalastusmääräykset pysyvät jokialueella lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruotsin meri- ja vesiviranomainen sopivat tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä Tornionjoen sopimusalueella, ja ne tulevat voimaan 1.6.2026. Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus sopimusalueella on kestävää. Tornionjoen kalastusmääräyksissä jatketaan…

Metsähallitus sai ilmoituksen kalanpyydykseen kuolleesta saimaannorpasta lauantaina 4.4.2026. Norppa löytyi Pihlajavedeltä Sulkavan alueelta. Kyseessä on jo kuudes Metsähallituksen tietoon tullut, pyydyksiin kuollut saimaannorppa tänä vuonna. Tämä on ajankohtaan nähden tavallista enemmän, sillä viimeisen 10 vuoden aikana on ilmoitettu keskimäärin kuusi saimaannorpan pyydyskuolemaa vuosittain. Pyydykseen hukkunut saimaannorppa oli naaras, painoltaan noin 30 kiloa ja nenästä hännän…

Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja. Tutkijat käyttivät taimenta ja nieriää selvittääkseen yli 100 järven ravintoverkkojen rakennetta ja toimintaa ja osoittivat, että molemmat lohikalat reagoivat samalla tavalla vesivoiman vaikutuksiin ja ihmisen aiheuttamiin muutoksiin järvien valuma-alueilla. Sen…

Kuusinkinjoki kuntoon ry:n jättiurakka vapautti yli 400 kilometriä kalojen vaellusreittejä. Seuraavaksi joen vedenlaatua parannetaan ennallistamalla suo-ojituksia ja perustamalla kosteikkoja entisille maatalousmaille. Työt alkavat kesällä 2026 yhteistyössä soiden ennallistamiseen erikoistuneen Hiilipörssi Oy:n kanssa. Kuusamon Kuusinkijoella toteutettiin vuosina 2020-2025 yksi Suomen mittavimmista virtavesihankkeista. Urakan keskeisin toimenpide oli Piilijoen uoman avaaminen Myllykosken voimalaitoksen ohi vaelluskalojen nousureitiksi. Nyt kun…

Sipoon Söderkullassa virtaavan Pilvijärvenpuron alajuoksulla parannettiin kalojen nousumahdollisuuksia. Hanke oli osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys kunnosti viime syksynä Sipoon Söderkullassa virtaavaa Pilvijärvenpuroa. Kunnostukset tehtiin Uudenmaan elinvoimakeskuksen (entinen Uudenmaan ELY-keskus) tilauksesta Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella. Sipoonjoen alajuoksulle laskeva puro saa alkunsa kirkasvetisestä Pilvijärvestä. Pilvijärvenpurossa on aikoinaan harjoitettu mylly- ja sahatoimintaa. Purouomaa on muokattu myös esimerkiksi…

Koko Helsinki-Espoon kalatalousalueella kuhan alamitta on 45 cm 1.4.2026 alkaen. Siihen asti alamitta on kalastusasetuksen mukainen eli 42 cm. Nostolla pyritään turvaamaan kuhan sukukypsyyden saavuttaminen sekä suurempi saalistuotto. Kuhaa koskee myös kolmen kalan saaliskiintiö vuorokautta kohden verkkokalastusta ja kaupallista kalastusta lukuun ottamatta. Vapaa-ajankalastajien on syytä ottaa huomioon myös se, että meritaimenen viehekalastus on sallittu ainoastaan…