Norrbottenin lääninhallituksen vapaaehtoiset kalastuksenvalvojat saivat saaliikseen ennätyssuuren määrän laittomia kalanpyydyksiä Tjeggelvas tunturijärveltä Pohjois-Ruotsin Arjeplogissa viime viikonloppuna. Kolmen suomalaisen ryhmä oli laittanut järvelle pyyntiin 31 ootto-onkilaitetta, joissa oli yhteensä yli 150 koukkua. Alueen kalastuslupa oikeuttaa vain yhden pilkkivavan käyttöön henkeä kohden ja sen tulee olla kalastajan kädessä tai välittömässä läheisyydessä. ”Olemme aiemminkin takavarikoineet suuria määriä laittomia…

Kalastus vapakalastusvälineillä kielletään sääntömuutoksella Yli- ja Ala-Vojakkalassa Kukkolankosken alapuolella olevan voimalinjan ja Vaarankosken Kenttäsaaren eteläkärjen välisellä alueella maaliskuun alusta kesäkuun 8 päivään kello 19.00 eli lohenkalastuksen alkuun saakka. Kiellon tarkoituksena on keväällä alueella viihtyvän meritaimenen suojelu. Taimen on tällä hetkellä täysin rauhoitettu koko joella, ja kaikki saaliiksi saadut taimenet on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä…

Koska Tenojoen lohikantojen tila jatkui heikkona vuonna 2025, Suomi ja Norja totesivat yhdessä, että lohenkalastusta ei voi avata tulevana kesänä. Kalastussääntöön ei sovittu muutoksia, joten kalastus tapahtuu vuonna 2024 voimaan tulleen kalastussäännön määräysten mukaisesti. Tenolla lohikantojen tila oli viime vuonna edelleen heikko, vaikka vuoden 2024 kaikkien aikojen aallonpohjasta tapahtui pientä nousua. Sekä lohen kutukannat että…

Teksti: Petter Nissén Pilkkikansa kokoontui Taivalkosken Kostonjärvelle tavoittelemaan Suomen mestaruuksia ja suurinta särkisaalista 11. huhtikuuta 2026. Mitalin kiilto silmissä kevätjäille starttasi 227 pilkkijää. Yli kymmenen kilon huippusaaliita nähtiin kahdessa eri sarjassa. Jäät sulivat tänä keväänä silmissä Maaliskuun poikkeuksellinen lämpö ja vesisateet heikensivät tänä keväänä jäitä Pohjois-Pohjanmaallakin ennätystahtia. Vielä viikkoa ennen SM-kilpailua oli epävarmuutta ilmassa siitä,…

Vuoksen veden laatu ja saaliiden monipuolisuus houkuttelevat yhä enemmän kalastusmatkailijoita Imatralle. Vielä 1990-luvulla tilanne oli toinen, mutta paperiteollisuuden jätevesien puhdistus- ja tuotantoprosessien merkittävä kehitys ovat vaikuttaneet veden laadun paranemiseen merkittävästi. Vuoksessa on jo vuosia havaittu vaelluskalojen luontaista lisääntymistä ja sen pohjaeliöstö on monipuolistunut. Pohjoisesta virtaa Vuokseen puhdasta vettä, mikä mahdollistaa vaelluskalojen luonnollisen lisääntymisen. Myös Vuoksen…

Teksti ja kuvat: Petter Nissén Oulujärven suuressa saaressa, Vaalan kunnan Manamansalossa, liikuttiin punalihaisen perässä 21. maaliskuuta 2026. Lohipilkin Suomen mestaruuskilpailu keräsi paikalle 205 pilkkijää. Metsähallituksen erityiskalastuskohteeseen istutetaan pyyntikokoista lohikalaa useita kertoja kalastuskauden aikana. Ympäristö ja puitteet saivat kehuja Eri puolilta maata paikalle saapuneet kilpailijat kehuivat Manamansalon mäntyvaltaista ja hiekkaharjujen koristamaa ympäristöä hienoksi. Särkisen vesikin oli…

Tornionjoen kalastusmääräykset pysyvät jokialueella lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruotsin meri- ja vesiviranomainen sopivat tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä Tornionjoen sopimusalueella, ja ne tulevat voimaan 1.6.2026. Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus sopimusalueella on kestävää. Tornionjoen kalastusmääräyksissä jatketaan…

Metsähallitus sai ilmoituksen kalanpyydykseen kuolleesta saimaannorpasta lauantaina 4.4.2026. Norppa löytyi Pihlajavedeltä Sulkavan alueelta. Kyseessä on jo kuudes Metsähallituksen tietoon tullut, pyydyksiin kuollut saimaannorppa tänä vuonna. Tämä on ajankohtaan nähden tavallista enemmän, sillä viimeisen 10 vuoden aikana on ilmoitettu keskimäärin kuusi saimaannorpan pyydyskuolemaa vuosittain. Pyydykseen hukkunut saimaannorppa oli naaras, painoltaan noin 30 kiloa ja nenästä hännän…

Teksti: Juha Ojaharju Helmikuu merkitsee monille isojen kalojen pilkkijöille kuukautta, jolloin järjestetään Pilkkikuu. Se on suoraa jatkoa Pilkki12-kilpailulle. Kilpailut järjestettiin tänä vuonna jo viidennen kerran. Siinä missä Pilkki12-kilpailussa oli 12 tunnin aikana saatava mahdollisimman pitkät kalat kortille, oli Pilkkikuussa kokonainen kuukausi aikaa löytää pisimmät mahdolliset kisakalat. Pilkki12-kisassa saadut kalat olivat pohjilla ja niitä lähdettiin nyt…

Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja. Tutkijat käyttivät taimenta ja nieriää selvittääkseen yli 100 järven ravintoverkkojen rakennetta ja toimintaa ja osoittivat, että molemmat lohikalat reagoivat samalla tavalla vesivoiman vaikutuksiin ja ihmisen aiheuttamiin muutoksiin järvien valuma-alueilla. Sen…