Vesistöt ovat kautta aikojen määrittäneet ihmisten asuinpaikat. Virtaavat vedet ovat tarjonneet ravintoa, liikkumisreittejä sekä myöhemmin energiaa teollisen tuotannon alettua. Tästä syystä 1770- luvulla perustettu Tampere sijaitsee Tammerkosken äärellä Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Järvien välinen 18 metrin pudotuskorkeus on tarjonnut teollisuudelle voimanlähteen, joka on poikinut ympärilleen Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin. Rakennetussa Tammerkoskessa elää edelleen kalastus voimakkaana,…

Vuoden lähikalastuspaikasi valittiin tänä vuonna Parkanon Urheilukalastajien ylläpitämä Viinikanjoki. Aivan Parkanon keskustan tuntumassa virtaavassa Viinikanjoessa on runsas ja monipuolinen kalasto. Siellä on myös hienosti otettu huomioon liikuntarajoitteiset kalastajat. Parkanossa sijaitseva Viinikanjoki on valittu Vuoden lähikalastuspaikaksi. Valinnassa huomioon otettavia seikkoja olivat muun muassa kalastuspaikan sijainti (kaupunki-/taajama–alueella), kalan saamisen todennäköisyys, saavutettavuus myös julkisilla kulkuvälineillä, lasten ja liikuntaesteisten…

Lestijoki saa alkunsa Lestijärvestä. Matkallaan se virtaa pienten keskipohjalaiskuntien, Sykäräisten, Toholammin ja Kannuksen läpi. Lestijoki laskee mereen Himangalla, niukasti Pohjois-Pohjanmaan maakunnan puolella. Lestijoen yläosan 25 ensimmäistä kilometriä on erämaista. Maisema muuttuu Toholammin Sykäräisestä lähtien, jonka jälkeen joki halkoo peltoja ja muuta maatalousmaisemaa. Viljellyille alueille tultaessa joen väri muuttuu kirkkaasta, joskin ruskean sävyisestä, hyvin tummaksi. Lestijoessa…

Suomen Käsivarren ja päälaen väliin sijoittuvan Finnmarkin tunturiylängön kalavedet ovat olleet suomalaisten perhokalastajien suosiossa jo vuosikymmenten ajan. Vaikka Finnmark sijaitsee Norjassa, läänin sisävesillä törmää useimmiten juuri suomalaisiin kalamiehiin. Finnmarkin sisävesien suosio ei ole ihme, sillä alueelta löytyy perhokalastajalle valtava määrä hyviä järviä ja virtavesiä niin tien vierestä kuin kauempaakin. Suomesta ajaa Finnmarkiin kätevästi vaikkapa Enontekiön…

Pirkanmaalla sijaitseva, Särkänniemen kallioihin itseään hakkaava Näsijärvi osaa olla oikukas. Välillä kala katoaa syville selille kuin, no, vaikkapa tuhka tuuleen, mutta taivaankappaleiden osuessa kohdalleen saattaa kalastus tuntua hetken jopa helpolta. Monen vihaama, joidenkin rakastama, syvä ja karu. Tuttujen kesken pelkkä Nässy vaan. Varsinkin 1990-luvulla Näsijärvi ja etenkin sen eteläpään isot selkävedet, Näsin- ja Koljonselkä, tulivat…

Mäntyharju on pieni ja idyllinen pitäjä eteläisessä Savossa. Talvisin unelias, mutta kesäisin runsaslukuisten mökkiläisten rikastuttama. Runsaasti jylhää luontoa ja lukuisia antoisia kalavesiä. Siis sellainen kuin niin moni muukin suomalainen paikkakunta. Mielenkiintoisia virtavesiäkin Mäntyharjulta löytyy. Vaikka omalta kotipaikkakunnaltani kertyy Mäntyharjulle matkaa töin tuskin sata kilometriä, ovat alueen virtavedet jääneet minulle koko lailla vieraiksi. Jotenkin sitä vain…

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs. Lähikalastuspaikka voi olla mieluisa kokemus. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Tämä pätee ainakin Imatralla, sillä Vuoksea ei voi ohittaa, kun puhutaan lähikalastuspaikoista. Vuoksen ottipaikat ovat helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä, autolla, tai vaikkapa linja-autolla. Junaltakin on matkaa pelipaikoille niin vähän, ettei tervejalkaisen tarvitse taksia vaivata. Imatralla asuvat ehtivät…

Miten upealle näyttääkään, kun lähes 400 miljoonaa kuutiometriä merivettä virtaa kapeimmillaan 150 metriä leveästä salmesta yhden vuoroveden aikana? Tätä pääsee ihastelemaan Norjan Nordlandin läänin Bodössä, jossa maailman suurin vuorovesivirta – Saltstraumen – sijaitsee. Saltstraumen kerää ihmisiä ihailemaan uskomattoman kauniita maisemia sekä lähes uskomatonta veden virtausta. Virtauksen aiheuttaa vuorovesi, joka saa vesimassat vyörymään salmen läpi virtaussuuntaa…

Pohjanmaan rannikolla, Kokkolan ja Kristiinankaupungin välisellä alueella sijaitsee suuri määrä fladoja ja kluuvijärviä, erityisen paljon niitä on Merenkurkun alueella. Näihin makeavetisiin pienvesiin nousee keväisin suuria määriä kaloja kutemaan. Fladojen ja kluuvien vesi lämpiää merivettä nopeammin ja tarjoaa optimaaliset olot kalojen lisääntymiselle ja poikasten kasvulle. Hyvin toimivina, luonnontilaisina tai lähellä luonnontilaa olevina ne ovat tärkeitä kutupaikkoja…

Pohjois-Ruotsissa virtaavan Lainiojoen latvavedet ovat pitkään olleet suomalaisten kalastajien suosiossa. Valuma-alueen latvat sijaitsevat kuuluisalla Sandåslandetin eli hiekkaharjujen seudulla, joka kuvaillaan ruotsalaisessa kalastuskirjallisuudessa yhdeksi maan parhaista kalastuskohteista. Lainiojoki alkaa Tavva- ja Rostojoen yhtymäkohdasta jatkuen alavirtaan. Luonteeltaan latvavedet ovat tunturialueella virtaavia kirkkaita vesiä. Pitkä sivujoki laskee Tornionjokeen noin kaksisataa kilometriä etelämpänä. Yläjuoksu sijaitsee Kiirunan ja alajuoksu Pajalan…