Heinäkuussa kuului Hiitolanjoelta Etelä-Karjalasta upeita uutisia. Suomen ja Venäjän rajan yli virtaavasta joesta puretaan kolme voimalaitosta ja ennallistetaan sen merkittävät Suomen puoleiset kosket. Töiden suunnittelu alkaa jo tänä syksynä. Muutosten myötä maamme ainoa luonnonvaraisesti lisääntyvä ja äärimmäisen uhanalainen Laatokan järvilohi pääsee lähivuosina nousemaan ja lisääntymään koskiin. Laatokan lohen lisäksi jokeen nousee kookkaaksi kasvavaa taimenta. Hiitolanjoen…

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti toukokuussa pitkään toivotun ja odotetun asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista. Se liittyy kalastuslain muutokseen, jonka mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana. Uuden menettämisseuraamuksen tavoitteena on tehostaa uhanalaisia ja taantuneita kalalajeja koskevien pyyntimitta-, rauhoitus- ja saaliskiintiösäännösten…

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön eduskuntapuolueille tekemän kyselyn perusteella puolueilla on laajasti halua edistää vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä parantamalla niin kalavesiä kuin kalakantoja. Lisäksi SDP ja Keskusta haluavat kehittää vapaa-ajankalastusta ja kalastusmatkailua. Lähes kaikki puolueet kannattavat vesilain tarkistamista kalatalousvelvoitteen määräämiseksi vanhoihin vesivoimalalupiin sekä yleisen edunvalvonnan pysymistä itsenäisenä hallinnon uudistuksissa. Itämeren lohikiintiöissä tieteellistä neuvonantoa pidetään tärkeänä, mutta moni puolue toivoo…

Kalatalousalueet korvasivat vanhat kalastusalueet kuluvan vuoden alusta. Uuden kalastuslain tavoitteena on vähentää kalastusalueita ja tehostaa kalatalouden kehittämistä isommilla vesistökohtaisilla kalatalousalueilla. Vesialueet tuli jakaa niiden omistussuhteista ja hallinnollisista rajoista riippumatta kalatalousalueisiin. Kalatalousalueiden tuli muodostua kalataloudellisesti riittävän suurista yhtenäisistä alueista. Niiden rajoja määritettäessä oli erityisesti otettava huomioon vaelluskalojen elinkierto, kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sekä vesialueiden valuma-alueet. Kalatalousalueita perustetaan…

Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian suuntaviivat asetettiin vuonna 2001 vuoteen 2010. Jo tuolloin todettiin vapaa-ajankalatalouden kehittyneen merkittäväksi kalatalouden osa-alueeksi. Kehittämisohjelman uudistus käynnistyi vihdoin elokuussa. SVK on vuosikausia aktiivisesti ajanut sen uudistamista. Myös SVK on mukana maa- ja metsätalousministeriön vetämässä ohjausryhmässä. Ohjelman on määrä valmistua nyt vuoden lopussa. Tammikuussa se lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Uuden strategian tulee ohjata hallintoa,…

Kuluneen syksyn aikana kävi ilmi, että uusittua kalastuslakia halutaan taas peukaloida, vaikka kalastonhoitomaksua korotettiin viimeksi kuluvan vuoden alusta. Keskeisimpiä muutosesityksiä vapaa-ajankalastajille ovat vapaa-ajankalastuksessa sallitun verkkorajan muuttaminen sekä kalastonhoitomaksun ulottaminen 65 vuotta täyttäneisiin. Kalatalouskentän tunnistamien puutteiden korjaaminen on luonnollisesti tärkeää. Niiden rinnalla ei kuitenkaan ole hyväksyttävää pyrkiä muuttamaan sellaisia säädöksiä, jotka ovat ristiriidassa lain tavoitteiden toteuttamisen…

Lopuillaan olevan kesän kuumuudesta on jälleen vuosien hiljaiselon jälkeen kiirinyt viestejä rannoille jätetyistä siimasotkuista. Syheröihin on tarttunut lintuja, niin pienempiä kuin isompiakin. Tämä on valitettavaa, sillä sotkuun menneiden siimojen ”unohtaminen” kalavesien rannoille, saati vesiin, ei anna kalastuksen harrastajista kovin mairittelevaa kuvaa. Näistä siimasyheröistä päästiin eroon joitakin vuosia sitten lähes tyystin, mutta ei näemmä kokonaan. Otetaanpa…

Moniin keskusteluihin on noussut nykyisen kalastonhoitomaksun tuottojen niukkuus. Syitä on etsitty niin sysistä kuin sepistäkin. Puhutaan kalastajista, jotka tuota valtion veroluonteista maksua eivät maksa, vaikka siihen viehelupakin kuuluu. Mitä asialle sitten voidaan tehdä? Järjestäytyneet vapaa-ajankalastajat tuskin tahallisesti jättävät kalastonhoitomaksua maksamatta, monet muut ehkä. Yksi asia on tärkeä. Se, että maksutuotot käytetään oikein. Kalastusalan järjestöt tekevät…

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kehittää vapaa-ajankalataloutta ja kalavesien hoitoa sekä kalastuskulttuuria. Järjestön toimintastrategian (2017-2021) tavoitteena on vahvistaa järjestön edellytyksiä olla suomalaisen vapaa-ajankalastuksen edelläkävijä sekä kasvattaa järjestön jäsenmäärää ja jäsenyyden merkitystä. Läpileikkaavana visiona on muun muassa toimia vastuullisesti ja ottaa huomioon erityisesti kalastukseen liittyvät eettiset kysymykset, mikä koskee myös kalastuskilpailuja. Muiden eurooppalaisten vapaa-ajankalastausjärjestöjen kanssa järjestömme on sitoutunut…

Kun tammikuun toisena päivänä eteläisessä Suomessa sataa vettä, niin Utsjoella on kahdeksan astetta pakkasta. Se tietää sitä, että järvissä on kestävät jääkannet. Ne ovat pohjoisessa olleet jo pitkään. Voi vain kateellisena ajatella, että edes jossain päin maata pääsee turvallisesti harrastamaan yhtä kansalliskalastustapaamme. Pilkkiminen on yhä pitänyt pintansa, vaikka sitä on joissakin yhteyksissä moitittu jopa junttimaiseksi…