Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kehittää vapaa-ajankalataloutta ja kalavesien hoitoa sekä kalastuskulttuuria. Järjestön toimintastrategian (2017-2021) tavoitteena on vahvistaa järjestön edellytyksiä olla suomalaisen vapaa-ajankalastuksen edelläkävijä sekä kasvattaa järjestön jäsenmäärää ja jäsenyyden merkitystä. Läpileikkaavana visiona on muun muassa toimia vastuullisesti ja ottaa huomioon erityisesti kalastukseen liittyvät eettiset kysymykset, mikä koskee myös kalastuskilpailuja. Muiden eurooppalaisten vapaa-ajankalastausjärjestöjen kanssa järjestömme on sitoutunut…

Kun tammikuun toisena päivänä eteläisessä Suomessa sataa vettä, niin Utsjoella on kahdeksan astetta pakkasta. Se tietää sitä, että järvissä on kestävät jääkannet. Ne ovat pohjoisessa olleet jo pitkään. Voi vain kateellisena ajatella, että edes jossain päin maata pääsee turvallisesti harrastamaan yhtä kansalliskalastustapaamme. Pilkkiminen on yhä pitänyt pintansa, vaikka sitä on joissakin yhteyksissä moitittu jopa junttimaiseksi…

Kolmen lapsen isänä seuraan läheltä, miten nykyajan lapset viettävät yhä enenevissä määrin aikaa erilaisten digitaalisten laitteiden ääressä. Lapsen luontosuhde ei synny automaattisesti, kuten ennen vanhaan, kun muuta tekemistä ei ollut tarjolla. Omassa lapsuudessani vietimme paljon aikaa isoisän mökillä Loviisassa tai vanhempieni kesäpaikassa Päijänteellä. Merellä sain hyvän koulutuksen, miten toimia vesillä. Ehkä välillä liiankin kovan, koska…

Ympäristö ja etenkin vesiluonto ovat kalastajille tärkeitä. Yksi vapaa-ajankalastuksen suurimmista nautinnoista on viettää aikaa puhtaassa ja turvallisessa luonnossa. Vedet ovat Suomessa puhdistuneet merkittävästi vuosikymmenten saatossa. Toki vieläkin metsäojat tuottavat vesistöihin soilta epäsuotavia tuotoksia, samoin maatalous. Näitä molempia päästöjen lähteitä on kuitenkin vähennetty hiljaksiin. Myöskään erilaisten tehtaiden päästöjä sattuu enää harvoin, silloin tällöin kuitenkin. Nämä ovat…

Suomessa säädetään paljon lakeja ja annetaan lupia, joiden valvonta on retuperällä. Viimeksi on selvinnyt ongelmia pienvesivoimaloiden lupiin kuuluvissa kalatalousvelvoitteissa, joihin monissa tapauksissa kuuluu kalatien rakentaminen. Varsinais-Suomen ELY-keskus keräsi tiedot 153 pienvesivoimalasta. Niistä viidelläkymmenellä on velvoite rakentaa kalatie tai antaa siihen mahdollisuus, jotta uhanalaiset vaelluskalat pääsevät liikkumaan vapaasti ja toteuttamaan luontaista elinkiertoaan. Mitä sitten selvisi? Se,…

Norjan ja Suomen välinen sopimus Tenojoen kalastuksesta on yhä auki. Sopimuksen piti tulla viime vuonna eduskunnan käsittelyyn, mutta ei tullut. Erilaisia lausuntoja ja selvityksiä on tehty runsaasti, mutta selkeyttä ei ole syntynyt. Viimeisen tiedon mukaan sopimuksen pitäisi olla eduskunnassa helmikuussa. Aika näyttää onko, sillä sopimuksen valmistelusta on tehty useita valituksia. Jos sopimus hyväksytään eduskunnassa mahdollisesti…

Aina ei voi lähteä kauas kalaan, vaikka ruoho onkin vihreämpää aidan toisella puolella. Monesti himoittuja kalavesiä on lähellä asuinpaikkaa, myös kaupungeissa, joihin ihmiset nykyään herkimmin muuttavat. Suomen kaikki kaupungit ovat joko järvien tai virtavesien läheisyydessä. Usein kaupungin keskellä on jopa joki, jonka rannoille kalastajien mieli halajaa. Kaupunkien ja kuntien yksi tehtävä on huolehtia asukkaidensa virkistäytymismahdollisuuksista….

Kollajan tekoaltaan rakentaminen on ollut esillä pitkään. Iijoen alajuoksun voimalaitosten yläpuolelle kaavailtu allas tyrmättiin viimeksi syyskuussa poliittiselta taholta. Osittain suojellun joen puolesta jyrähti ensimmäisenä tuore kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Petteri Orpo. Hän vakuutti elokuussa, että ei puolla koskiensuojelulain avaamista, jota altaan rakentaminen olisi vaatinut. Pudasjärvelle suunnitellulta altaalta pelastuttiin, kun SOS-hallituksen Sipilä, Orpo, Soini vetivät jarrut…