Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian suuntaviivat asetettiin vuonna 2001 vuoteen 2010. Jo tuolloin todettiin vapaa-ajankalatalouden kehittyneen merkittäväksi kalatalouden osa-alueeksi. Kehittämisohjelman uudistus käynnistyi vihdoin elokuussa. SVK on vuosikausia aktiivisesti ajanut sen uudistamista. Myös SVK on mukana maa- ja metsätalousministeriön vetämässä ohjausryhmässä. Ohjelman on määrä valmistua nyt vuoden lopussa. Tammikuussa se lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Uuden strategian tulee ohjata hallintoa,…

Kuluneen syksyn aikana kävi ilmi, että uusittua kalastuslakia halutaan taas peukaloida, vaikka kalastonhoitomaksua korotettiin viimeksi kuluvan vuoden alusta. Keskeisimpiä muutosesityksiä vapaa-ajankalastajille ovat vapaa-ajankalastuksessa sallitun verkkorajan muuttaminen sekä kalastonhoitomaksun ulottaminen 65 vuotta täyttäneisiin. Kalatalouskentän tunnistamien puutteiden korjaaminen on luonnollisesti tärkeää. Niiden rinnalla ei kuitenkaan ole hyväksyttävää pyrkiä muuttamaan sellaisia säädöksiä, jotka ovat ristiriidassa lain tavoitteiden toteuttamisen…

Lopuillaan olevan kesän kuumuudesta on jälleen vuosien hiljaiselon jälkeen kiirinyt viestejä rannoille jätetyistä siimasotkuista. Syheröihin on tarttunut lintuja, niin pienempiä kuin isompiakin. Tämä on valitettavaa, sillä sotkuun menneiden siimojen ”unohtaminen” kalavesien rannoille, saati vesiin, ei anna kalastuksen harrastajista kovin mairittelevaa kuvaa. Näistä siimasyheröistä päästiin eroon joitakin vuosia sitten lähes tyystin, mutta ei näemmä kokonaan. Otetaanpa…

Moniin keskusteluihin on noussut nykyisen kalastonhoitomaksun tuottojen niukkuus. Syitä on etsitty niin sysistä kuin sepistäkin. Puhutaan kalastajista, jotka tuota valtion veroluonteista maksua eivät maksa, vaikka siihen viehelupakin kuuluu. Mitä asialle sitten voidaan tehdä? Järjestäytyneet vapaa-ajankalastajat tuskin tahallisesti jättävät kalastonhoitomaksua maksamatta, monet muut ehkä. Yksi asia on tärkeä. Se, että maksutuotot käytetään oikein. Kalastusalan järjestöt tekevät…

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kehittää vapaa-ajankalataloutta ja kalavesien hoitoa sekä kalastuskulttuuria. Järjestön toimintastrategian (2017-2021) tavoitteena on vahvistaa järjestön edellytyksiä olla suomalaisen vapaa-ajankalastuksen edelläkävijä sekä kasvattaa järjestön jäsenmäärää ja jäsenyyden merkitystä. Läpileikkaavana visiona on muun muassa toimia vastuullisesti ja ottaa huomioon erityisesti kalastukseen liittyvät eettiset kysymykset, mikä koskee myös kalastuskilpailuja. Muiden eurooppalaisten vapaa-ajankalastausjärjestöjen kanssa järjestömme on sitoutunut…

Kun tammikuun toisena päivänä eteläisessä Suomessa sataa vettä, niin Utsjoella on kahdeksan astetta pakkasta. Se tietää sitä, että järvissä on kestävät jääkannet. Ne ovat pohjoisessa olleet jo pitkään. Voi vain kateellisena ajatella, että edes jossain päin maata pääsee turvallisesti harrastamaan yhtä kansalliskalastustapaamme. Pilkkiminen on yhä pitänyt pintansa, vaikka sitä on joissakin yhteyksissä moitittu jopa junttimaiseksi…

Kolmen lapsen isänä seuraan läheltä, miten nykyajan lapset viettävät yhä enenevissä määrin aikaa erilaisten digitaalisten laitteiden ääressä. Lapsen luontosuhde ei synny automaattisesti, kuten ennen vanhaan, kun muuta tekemistä ei ollut tarjolla. Omassa lapsuudessani vietimme paljon aikaa isoisän mökillä Loviisassa tai vanhempieni kesäpaikassa Päijänteellä. Merellä sain hyvän koulutuksen, miten toimia vesillä. Ehkä välillä liiankin kovan, koska…

Ympäristö ja etenkin vesiluonto ovat kalastajille tärkeitä. Yksi vapaa-ajankalastuksen suurimmista nautinnoista on viettää aikaa puhtaassa ja turvallisessa luonnossa. Vedet ovat Suomessa puhdistuneet merkittävästi vuosikymmenten saatossa. Toki vieläkin metsäojat tuottavat vesistöihin soilta epäsuotavia tuotoksia, samoin maatalous. Näitä molempia päästöjen lähteitä on kuitenkin vähennetty hiljaksiin. Myöskään erilaisten tehtaiden päästöjä sattuu enää harvoin, silloin tällöin kuitenkin. Nämä ovat…

Suomessa säädetään paljon lakeja ja annetaan lupia, joiden valvonta on retuperällä. Viimeksi on selvinnyt ongelmia pienvesivoimaloiden lupiin kuuluvissa kalatalousvelvoitteissa, joihin monissa tapauksissa kuuluu kalatien rakentaminen. Varsinais-Suomen ELY-keskus keräsi tiedot 153 pienvesivoimalasta. Niistä viidelläkymmenellä on velvoite rakentaa kalatie tai antaa siihen mahdollisuus, jotta uhanalaiset vaelluskalat pääsevät liikkumaan vapaasti ja toteuttamaan luontaista elinkiertoaan. Mitä sitten selvisi? Se,…