Vapaa-ajan Kalastaja

John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen yhteisessä VALVE-metsähankkeessa testataan uutta vesiensuojelun toimintamallia Pohjois-Pohjanmaalla Tilanjoen valuma-alueella. Hanke toteutetaan yhteistyössä alueen yksityismetsänomistajien kanssa. Valve-hankkeessa koko valuma-alueen kattavalla suunnittelulla ja yhteistyöllä tavoitellaan lisää tehoa metsätalouden vesiensuojeluun. Hankkeesta saatuja kokemuksia hyödynnetään tulevaisuudessa maanlaajuisesti. Ojitetut suometsät on uusimmissa tutkimuksissa tunnistettu yhdeksi merkittäväksi vesistökuormituksen lähteeksi. Metsätalouden vesistökuormituksen leikkaamiseksi on olemassa uusia hyviä…

Suomen ympäristökeskuksen elokuun seurantamatkojen mukaan Suomenlahti on elpynyt 2010-luvun puolivälin Itämeren suolapulssien välillisesti aiheuttamasta tilan heikkenemisestä. Selkämeren syvänteissä happitilanne näyttää sen sijaan edelleen huononevan. Itämereen tuli vuosina 2014–2016 suolapulsseja Pohjanmereltä. Suolapulssien edellään työntämän suolaisen, hapettoman ja ravinnepitoisen veden epäsuotuisat vaikutukset olivat selvästi havaittavissa Suomenlahden happitilanteessa elokuussa 2019. Tänä vuonna happitilanne oli avoimella Suomenlahdella huonompi kuin…

Tänään (23.9.) vietetään Raakun 100 miljoonan vuoden taival uhanalaiseksi eläinlajiksi -näyttelyn avajaisia Saariselällä, Syötteellä ja Oulangalla. Näyttely havainnollistaa ihmisen keskeistä roolia jokielinympäristöjemme radikaalien muutosten takana. Samalla se herättelee meitä vastuunkantoon pohjoisen jokiluonnon turvaamiseksi. Näyttely antaa perustietoja raakun suojelutilanteesta sekä meneillään olevasta Salmus-hankkeesta. Raakku on ekologialtaan monipuolinen laji. Runsas raakkukanta puhdistaa vettä, koska raakkuyksilö voi suodattaa…

Suomalais-venäläinen rajajokihanke ”RiverGo” toteuttaa yhdessä Imatran kaupungin kanssa Mansikkalan, Vuoksenniskan ja Kosken koulukeskuksen 8.luokan oppilaille ympäristöaiheisen tapahtuman Imatran kaupunkipurolla tänään keskiviikkona ja huomenna torstaina. Kaksipäiväiseen ulkoilmatapahtumaan osallistuu yhteensä 265 koululaista opettajineen. Kaikkiaan 15 asiantuntijaa on rasteilla valmiina ottamaan koululaiset vastaan. Paikalle on lupautunut tutkijoita Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Jyväskylän yliopistosta, sekä kalatalous- ja ympäristöalan virkamiehiä…

Suomen ympäristökeskus SYKE, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY sekä Ympäristönäytteenottajien sertifiointiryhmä ovat tuottaneet koulutusvideopaketin virtavesinäytteenottoa varten. Asiasta uutisoi SYKE nettisivuillaan. Videoissa esitellään kolme virtavesinäytteenoton menetelmää: vesinäytteiden otto Limnos-noutimella, vedenlaatututkimukset Horiba-kenttämittarilla sekä näytteenotto pohjaeläinyhteisöstä potkuhaavilla. Videoissa esitetään näytteenottomenetelmä yksityiskohtineen ja selostuksen kera. Lisäksi videoihin on lisätty menetelmään liittyviä oheistekstejä ja muistilistoja. Näytteenotto tärkeä osa vesien…

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on julkaissut tieteellisen neuvon Itämeren lohenkalastukselle vuonna 2022. Neuvon keskeisin sanoma on, että heikossa tilassa olevien Baltian lohikantojen tilaa tulee vahvistaa, mikä edellyttäisi lohenkalastuskieltoa Itämerelle. Asiasta uutisoi Luonnonvarakeskus (Luke) verkkosivuillaan. Mikäli merikalastus pystytään rajaamaan Ahvenanmeren, Saaristomeren ja Pohjanlahden alueille ja kohdistamaan kutuvaelluksella oleviin Pohjanlahden jokien lohiin, merikalastusta voitaisiin jatkaa enintään 75 000…

Uudessa Euroopan komission rahoittamassa ennätyssuuressa LIFE Revives -hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, tilaa ja elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopisto. ”Toimimme maantieteellisesti jokihelmisimpukan kohtalon kannalta keskeisimmällä alueella. Panostus lajin suojeluun on kannattavinta juuri täällä, koska alueella on vielä edellytykset kestävästi lisääntyvien raakkukantojen säilymiselle pitkälle tulevaisuuteen”,…

Neljä aluetta sai tautivapaan aseman lohikalojen tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion eli IHN-taudin osalta 15. syyskuuta. Alueet sijaitsevat Iissä, Tervossa, Kaavilla ja Nurmeksessa. Suomessa todettiin IHN-tautia ensimmäisen kerran vuoden 2017 lopussa. Tervossa sijaitseva kirjolohen poikaslaitoksesta tauti oli levinnyt kirjolohen poikasten mukana kalojen pitopaikkoihin Iihin, Kaaville ja Nurmekseen. Tauti todettiin myös toisessa Tervossa sijaitsevassa pitopaikassa. Taudin alkuperän…