Metsähallitus alkaa poistaa laittomasti istutettuja täplärapuja Kuhmon Lentuanjärvellä. Täpläravut havaittiin vuonna 2010, jolloin Metsähallitus teki havainnosta tutkintapyynnön poliisille. Täpläravut kantavat rapuruttoa ja estävät kotimaisen jokiravun palauttamisen Lentuan alapuolisille vesialueille. Täplärapu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, ja sen istuttaminen luonnonvesiin on Suomessa kielletty. Kansallisen, vuonna 2019 hyväksytyn rapustrategian mukaan vedenomistajan tulee pyrkiä poistamaan täplärapuesiintymät….

Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) haastaa yhteistyökumppaniensa Rapalan ja Motonetin kanssa kaikki suomalaiset kalastuksen harrastajat osallistumaan käytettyjen uistinten kierrätyskampanjaan. Anna vieheelle uusi elämä -kampanjaan kuuluva uistinten keräystoiminta jatkuu heinäkuuhun asti. Kaikki halukkaat voivat kampanja-aikana tuoda vanhat, käytöstä poistetut ja myös rikkinäiset uistimensa Motonetin myymälöihin sijoitettuihin keräysastioihin, joista löytyy erikseen oma luukkunsa niin lusikkauistimia, vaappuja kuin jigejäkin varten….

Meriroska kulkeutuu pitkiä matkoja. Roskan reittejä Itämerellä ja Jäämerellä voi tänä kesänä seurata verkossa kansainvälisen Plastic in a Bottle -hankkeen sivuilla. Merten roskaantuminen on ympäristöongelma, joka on viime aikoina saanut yhä suurempaa huomiota. Koko maailman mittakaavassa tärkeimpiä maalta tulevan meriroskan syitä ovat mm. huonosti toimiva jätehuolto, tahallinen roskaaminen ja laiton roskien dumppaus. Osa mereen päätyneestä…

Kemijoella arvioidaan kesän ja syksyn aikana Isohaaran voimalaitoksien alapuolelle hakeutuvan lohikannan kokoa sekä seurataan Isohaaran kahden kalatien toimivuutta lohen nousuvaellusyhteyksinä. Hanketta koordinoi Voimalohi Oy ja sen toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke). Isohaaran alapuolelle hakeutuvan lohikannan kokoa arvioidaan merkintä-takaisinpyynti-menetelmällä, jossa lohia pyydystetään, merkitään, vapautetaan ja kontrolloidaan. Toimenpiteet toistetaan säännöllisesti ja vakioidusti Isohaaran voimalaitoksien alapuolella 2–3 kertaa viikossa koko…

Silakan lisääntymisaikaisilla olosuhteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia koko Itämeren ekosysteemiin. Yli 20 vuoden ajan kerätty aineisto osoittaa, että Itämeren lämpeneminen on yksi silakanpoikasten aikaistuneeseen kuoriutumiseen ja nopeutuneeseen kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Silakka on kaupallisesti Suomen tärkein kalalaji ja merkittävä osa Itämeren ekosysteemiä. Silakan lisääntymisaikaisilla olosuhteilla voikin olla kertautuvia vaikutuksia koko alueen ekosysteemiin. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen…

Tornionjoen lohikuolemiin liittyviä tutkimuksia jatketaan kesällä 2021 suomalais-ruotsalaisena yhteishankkeena. Tornionjoen kalastuskorttivaroilla tuettavaa hanketta koordinoi Ruotsista Statens Veterinärmedicinska Anstalt (SVA) ja Suomesta hankkeessa ovat mukana Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus (Luke). Nousulohen kuolleisuus on ollut huolenaiheena Tornionjoella kesästä 2014 lähtien, jolloin nousevissa lohissa todettiin paljon ihovaurioita ja vesistöalueelta löydettiin normaalia enemmän kuolleita lohia. Kesällä 2019 ja 2020 lohissa…

Miksi mennä kaupunkia edemmäs kalaan? Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Kajaanin alueen kalastusohjaaja Matti Kulju kokosi listan kaupunkia lähellä olevista parhaista kalastuspaikoista. Vinkeistä on hyötyä myös ensi viikolla järjestettävässä Street fishing -kilpailussa Kajaanissa tiistaina 8.6. Suomen Vapaa-ajankalastajien teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista harrastaisi kalastusta enemmän, jos kalastuskohteet eivät olisi kaukana tai jos ylipäänsä tietäisi hyviä kalapaikkoja….

Suomi ja Norja neuvottelivat Tenojoen lohenkalastuksen rajoituksista kevään aikana. Lohikannan heikon tilan vuoksi maat päätyivät kieltämään lohen kalastuksen Tenon pääuomassa ja sivuvesistöissä. Vastaavasti Norja kielsi lohenkalastuksen Tenovuonossa sekä ulkorannikolla Tenonvuonon molemmin puolin. Tällä viikolla Norja päätti peruuttaa koukkuverkon käyttökiellon muualla Finnmarkin merialueella vuodeksi 2021. Päätös tuli Suomen viranomaisille yllätyksenä. Lohet käyttävät merialuetta syönnösalueenaan ennen nousua…

WWF on myöntänyt Panda-palkinnon Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiölle. Museosäätiö käyttää palkintorahan Asikkalassa sijaitsevan Kalkkistenkosken kunnostamiseen ja vaelluskalojen hyväksi tehtävän työn tunnetuksi tekemiseen. Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiön toiminnan varsinaisena tarkoituksena on Suomen vapaa-ajankalastuksen historian ja perinteiden tallentaminen ja vaaliminen sekä Suomen vapaa-ajankalastusmuseon toiminnan kehittämisen tukeminen. Asikkalassa sijaitsevan Kalkkistenkosken kunnostaminen on puolestaan tärkeää uhanalaisen järvitaimenen lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi. ”Palkinto varmistaa alkaneen kunnostushankkeen…

Viime kesänä Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti Pohjanlahden rannikolla suomalaisten rannikkokalastajien ponttonirysistä vapautettujen luonnonlohien eloonjääntiä ja vaelluskäyttäytymistä. Luken tiedotteen mukaan pääosa merkityistä lohista oli hyväkuntoisia, mutta jonkin verran havaittiin vaurioita, jotka ovat todennäköisimmin seurausta pyynnistä ja koennasta. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan lohen vapautuskuolleisuus riippuu muun muassa rysän koentamenetelmästä – lohet vaurioituvat varsinkin koentakourulla varustetuissa rysissä ja niistä…