Metsähallituksen kala-ammattilaiset onnistuivat istuttamaan äärimmäisen uhanalaista meriharjusta ulkomerelle Merivartioston avulla. Perämeren timantiksi kutsutun arvokalan poikaset uivat nyt Ulko- ja Maakrunnin vesillä. Meriharjus on vähiin käynyt kala, joka kutee meressä päinvastoin kuin harjukset yleensä. Työ meriharjuksen pelastamiseksi jatkuu määrätietoisesti. Sen perimä on otettu turvaan Luonnonvarakeskuksen Keminmaan laitokselle. Pelastusoperaatio aloitettiin Metsähallituksen Eräpalvelujen johdolla vuonna 2014. Aluksi Metsähallitus…

Oulun Hupisaarten puistoalueella risteilevien kaupunkipurojen kunnostustyöt valmistuvat elokuun loppuun mennessä. Tavoitteena on parantaa puroihin kotiutettavien lohikalojen elinympäristöä sekä purojen maisemallista arvoa keskeisessä kaupunkiympäristössä. Myöhemmin syksyllä Luonnonvarakeskus siirtää puroihin aikuisia taimenia ja varustaa osan alueesta kalojen seurantaan tarvittavilla antenneilla. Kalat on merkitty niin sanotuilla PIT-merkeillä, jotka ovat samankaltaisia kuin lemmikkieläimillä käytetyt mikrosirut. ”Kaikenlainen kalastaminen puroalueilla ja…

Tenojoen kalastuskausi on käynnistynyt myös kalastusmatkailijoiden osalta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) verkkosivuilla voi seurata Tenon Suomen puolen kalastusmatkailijoiden ilmoittamia lohisaaliita. Saalisseuranta päivittyy jatkuvasti aina kalastuskauden loppuun asti. Verkkopalvelussa on nähtävissä Tenojoen kalastusmatkailijoiden ilmoittamat lohisaaliit viikkokohtaisesti eri painoluokkiin jaoteltuna. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa lohisaaliin jakautumisesta eri kalastusalueille eli Nuorgamiin, Vetsikkoon, Utsjoelle ja Outakoskelle. Sivuston kautta voi näppärästi seurata…

Virtavesien hoitoyhdistyksen Virhon EU:n LEADER-ohjelman rahoittama hanke tarjoaa mahdollisuuden tehdä vapaaehtoista virtavesikunnostustyötä tänäkin vuonna. Kaikille halukkaille on tällä kertaa tarjolla tilaisuus osallistua virtavesien kunnostustalkoisiin hankkeen kohteilla kesäkuusta lokakuuhun asti. Kunnostettavat kohteet sijaitsevat Karjaanjoen ja Vantaanjoen sekä myöhemmin syksyllä Uskelanjoen alueilla. Aikataulu- ja muita tietoja saa hankevastaava Olli Toivoselta, puh. 050 330 7739, sähköposti, ollitoivonen9@hotmail.com. Virtavesien…

Kalastus on Suomen yksi suosituimmista harrastuksista, sillä jopa 1,5 miljoonaa suomalaista sanoo kalastavansa vuosittain. Kalastusaiheisia radio-ohjelmia ei kuitenkaan ole ollut tarjolla eikä myöskään podcastejä. Nyt Kalastajan Kanava on ryhtynyt tuottamaan Kalastajan Radiota Nelonen Median Suplaan eli suoratoistoradioon. Kaikille kalastuksen harrastajille ja aiheesta kiinnostuneille Kalastajan Radio julkaisee 6. kesäkuuta alkaen viikoittain podcastin eli verkosta kuunneltavan tallennetun…

Rapala VMC Oyj:n ja Normark Suomi Oy:n yhteisesti perustama Rapala Rahasto sai tänä vuonna ennätysmäisen runsaasti avustushakemuksia hankkeisiin, joilla halutaan edistää kalavesiemme ja kalastomme tilaa tai innostaa etenkin lapsia, nuoria ja muitakin erityisryhmiä virkistävän kalastusharrastuksen aloittamiseen. Asiantuntijaraati käsittelee hakemukset ja valitsee niistä parhaiten Rapala Rahaston toimintaperiaatteita vastaavat hankkeet. Käytännössä tukea pyritään jakamaan mahdollisimman laajasti eri…

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ruotsin maatalousyliopisto seuraavat lähivuosina lohien ja meritaimenten vaelluskäyttäytymistä mereltä Tornionjoen kutupaikoille ja takaisin mereen. Seurannassa on 100 meritaimenta ja 200 lohta, jotka varustetaan radiosignaaleja lähettävin kalamerkein. Tutkimuksessa mukana olevat meritaimenet ja lohet pyydystetään vuosina 2018 ja 2019. Kalat merkitään Tornionjoen jokisuulla ja alajuoksulla, josta ne vaeltavat radiosignaaleja lähettävä kalamerkki vatsaontelossaan kudulle eri…

Perinteisiin metallinerotusmenetelmiin nähden biokaivosteknologian on ajateltu olevan sekä taloudellinen että ympäristöystävällisempi tapa hyödyntää heikkolaatuisia metallimalmivarantoja. Filosofian maisteri Hanna Arola havaitsi kuitenkin Jyväskylän yliopistolle tekemässään ympäristötieteiden väitöskirjatyössä biokaivostoiminnan päästöjen voivan vaikuttaa haitallisesti kaloihin. Arola tutki esimerkiksi, miten biokasaliuotusta hyödyntävän Talvivaaran metallikaivoksen päästöt vaikuttivat kalojen lisääntymismenestykseen ja varhaiskehitykseen. Hän käytti tutkimuksessaan kotimaisia kalalajeja eli siikaa taimenta ja…

Vesivoiman sanotaan olevan uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista – mikä siinä siis on ongelmana? Onko vanhoja vesivoimaloita mahdollista muuttaa ympäristöystävällisemmiksi? Ovatko kalatiet ratkaisu? Näihin ja moniin muihin vesivoiman luontovaikutuksia koskeviin kysymyksiin auttaa vastaamaan uusi Vesivoiman luonto -verkkosivusto. Vesivoima on uusiutuvaa, mutta ei luonnon kannalta haitatonta energiaa. Vesivoimasta kärsivät eniten vaelluskalat ja muu monimuotoinen virtavesiluonto. Lohen vaelluksen…

Meriroskahaasteen tuomaristo on valinnut kymmenen lupaavinta ideaa kilpailun finaalivaiheeseen. Finalistit haluavat esimerkiksi kehittää muoville korvaavia materiaaleja, ratkaista mikromuoviongelmaa ja parantaa ympäristötietoisuutta. Suomen ympäristökeskuksen tammikuussa käynnistämään kilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 93 ratkaisua, jotka vähentävät Itämereen päätyvän roskan määrää. Meriroskahaaste-kilpailun finaaliin valittiin monipuolinen kattaus erilaisia aloitteita. Ne puuttuvat merten roskaantumisen eri vaiheisiin alkaen sen perimmäisistä syistä ja päättyen…