Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalossa Kouvolassa on kesällä 2018 esillä näyttelykokonaisuus Järviemme veijarit. Suomen järvissä asustavat norpat ja kalat ilahduttavat katsojaa ja kertovat samalla luontomme tilasta. Yksi näytteille asettajista on valokuvaaja Juha ”Norppa” Taskinen, joka on lähes 40 vuoden ajan tehnyt työtä maailman uhanalaisimpien hylkeiden, saimaannorppien hyväksi. Itseään kuva-alan lentojätkäksi, elokuvaohjaajaksi ja saimaannorppien suojelijaksi tituleeraava Taskinen…

Metsähallituksen Luontopalvelujen omasta ylläpidosta suunnitellaan poistettavaksi noin viidennes taukopaikoista. Poistettaviksi tulevat lähinnä syrjäisten seutujen yksittäiset kohteet, joilla on hyvin vähän käyttäjiä. Osa kohteista on jo poistettu. Vähentäminen voi tuntua ristiriitaiselta retkeilyn ja luontomatkailun kasvaessa, mutta se on Metsähallituksen mukaan kuitenkin nykyrahoituksella välttämätöntä kasvavan kävijäjoukon palvelemiseksi paremmin. Lisäksi luonnossa liikkumisen tavat ovat monipuolistuneet, ja kohteisiin on…

Metsähallituksen erätarkastajat havaitsivat tarkastuksissaan viime vuonna kaikkiaan 930 rikettä. Hieman yli puolet rikkeistä ilmeni jälleen kalastuksenvalvonnassa, mutta osuus pieneni yli 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Positiivista kalastuksen osalta on myös se, että pitkäjänteinen valvonta Saimaalla on alkanut tuottaa tulosta ja rikkeiden määrä vähentyi siellä selvästi. Vuonna 2016 rike todettiin 30 prosentissa tarkastuksista, mutta viime vuonna vastaava…

Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla, selviää uudesta tutkimuksesta. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin, mikä näkyy mittaustuloksissa. Myös bromattujen palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet silakoissa ovat puolittuneet 2000-luvulla, mikä kertoo yhdisteille asetettujen käyttökieltojen vaikutuksesta. Elohopean pitoisuus on säilynyt ennallaan ja on selvästi pienempi…

Tornionjoen lohisaalis kalastuskaudella 2017 oli arviolta 92 tonnia (13 600 lohta), joka on lähes puolet pienempi kuin kalastuskaudella 2016. Kuluvalla vuosikymmenellä Tornionjoen lohisaalis on vaihdellut 31-166 tonnin välillä, ja keskimääräinen saalis on ollut noin 100 tonnia kalastuskautta kohden. Suurin osa eli 77 prosenttia joen lohisaaliista saatiin Suomen puolelta. Lohista pyydettiin vavalla yli 80 prosenttia ja…

Näätämöjoesta saatiin kalastuskaudella 2017 vain 3840 kilon lohisaalis. Saalis lähes puolittui edellisvuoteen verrattuna (7,2 tonnia) ja oli selvästi pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,4 tonnia). Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta reilut 1,2 tonnia ja Norjan puolelta vajaat 2,6 tonnia. Näätämöjoen Suomen puolen lohisaalis laski 54 prosenttia vuodesta 2016 ja oli selvästi pitkän aikavälin keskisaalista (2,0 tonnia)…