Pitkään vallalla olleen käsityksen mukaan oletettiin, että saimaannieriä olisi kuollut läntiseltä Saimaalta sukupuuttoon, ja että se olisi palautettu Kuolimon saimaannieriöistä saaduista sukutuotteista tehdyillä istutuksilla. Tuoreista tutkimuksista on kuitenkin saatu vahvoja viitteitä alkuperäisestä ja katkeamattomana säilyneestä nieriäpopulaatiosta Saimaan Yövedeltä. Tutkimusten mukaan Yöveden nieriänäytteiden mikrosatelliittimuuntelu oli merkittävästi korkeampi kuin Kuolimon villien nieriöiden, ja niillä tavattiin geenimuotoja, joita…

Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä. Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella. Pato on…

John Nurmisen Säätiön uudessa podcastissa M/S Itämeri selvitetään, miten elämä maan päällä vaikuttaa Itämereen. Podcastin jaksoissa seilataan sinilevälautoilla, sukelletaan pinnanalaiselle hautausmaalle ja tarjotaan kemikaalicocktaileja, joita ei laivojen baareista saa. Ennallistamisasetus meni läpi Euroopan unionissa. Miksi Itämeri tarvitsee ennallistamista? Miten ilmastonmuutoksen aiheuttama meriveden lämpeneminen vaikuttaa meren lajistoon? Entä miksi silakka on taantunut merialueillamme niin voimakkaasti, että…

Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Pyöriäispopulaation levinneisyyttä ja kannan kokoa Itämeren pääaltaalla kartoitetaan kansainvälisessä hankkeessa, jossa on Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Liettua ja Viro. Edellisen kerran vastaava kartoitus on tehty vuosina 2011-2013. Tarkka kuva pyöriäisen esiintymisestä on ensiarvoisen tärkeää, jotta suojelutoimet voidaan kohdistaa tehokkaasti ja oikein. Lajin suojelemisen tueksi kaivataan…

Metsähallitus on ensimmäistä kertaa laskenut, kuinka paljon kosken kunnostus hyödyttää kalanpoikasia. 147:llä koskella toteutettujen kunnostusten arvioidaan lisäävän parhaimmillaan yli 20 000 vaelluskalaa kohdevesistöihin vuosittain. Vuosien 2020–2023 aikana Metsähallitus kunnosti yhteensä 147 koskea 32 joella tai purolla Kemijoen, Iijoen, Oulujoen, Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen ja Kiskonjoen vesistöalueilla. Koskikunnostuksia kertyi 24 hehtaaria ja purokunnostuksia 19 kilometriä. Kunnostusten tavoitteena oli…

Luonnonvarakeskus oli rekisteröinyt 28. kesäkuuta 13 512 nousulohta Ylitornion Kattilakoskella. Viime vuonna samaan aikaan nousijoita oli 9 505. Tornionjoki on Itämeren alueen merkittävin lohijoki sekä poikastuotannon että vapaa-ajan kalastuksen kannalta. Itämeren lohikantojen heikon tilan vuoksi lohen kaupallinen kalastus on ollut kielletty koko Itämerellä ja Pohjanlahdella Perämerta lukuun ottamatta, mutta etelämpänä Pohjanlahdella on Suomen kaupallisten kalastajien…

”Kalan terveyshyötyjä ovat muun muassa kalsium, jodi, proteiini ja vitamiinit. Planetaarisesta näkökulmasta kalan käytön lisääminen hyödyttää sekä yksilön terveyttä että ympäristöä. Kalan syöminen pidentää elinikää ja vähentää sairauksia ja lisäksi kalalla on pienempi hiilijalanjälki kuin lihalla”, kiteyttää tutkija Riikka Airaksinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Airaksinen on tutkinut THL:llä kalan turvallista käyttöä. THL:n ohjeiden mukaan kalaa…

Saaristomerellä nähdään tänä kesänä jotain aivan uutta, kun Pidä Saaristo Siistinä ry järjestää alueella muovisten vapaa-ajan kalastusvälineiden pilottikeräyksen. Osa keräykseen tuotujen vapaa-ajan kalastusverkkojen materiaaleista analysoidaan, jotta niiden kierrätettävyydestä saataisiin parempi käsitys. Suomessa kalastusvälineille ei vielä ole vakiintunutta kierrätysverkostoa eikä keräyspisteitä, vaan ne lajitellaan sekajätteeseen. Nyt Saaristomerellä on käynnistynyt pilottikeräys, johon kuka tahansa voi tuoda kuivat…

Saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin tänä keväänä yhteensä 83 syntynyttä kuuttia. Havaituista kuuteista joka viides löydettiin kuolleena. Todennäköisesti talven lauhat jaksot ja vedenpinnan lasku ovat romahduttaneet lumikinosten sisällä olevia norpan pesiä liian aikaisin aiheuttaen poikasten kuolleisuutta. Metsähallituksen laajentunut Norppatilanne-palvelu tarjoaa uutta avointa tietoa ihmisvoimin norpalle kolatuista apukinoksista ja karttapalvelun pesätihentymistä. Metsähallitus organisoi saimaannorpan pesälaskennat huhtikuussa ennen jäiden…

Lohi Iijokeen -hankkeessa alkukesä on kiireistä aikaa. Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan satojatuhansia lohikalojen pienpoikasia, siirretään mahdollisimman paljon nousukaloja voimalaitosten yläpuolelle ja smoltteja eli alasvaeltavia lohen ja meritaimenen poikasia laitosten alapuolelle. Lisäksi seurataan kalojen käyttäytymistä Haapakosken alasvaellusväylällä. ”Lohien ja meritaimenien pienpoikasistutukset ajoittuvat touko-kesäkuulle. Istukkaat ovat vastakuoriutuneita, esikesäisiä ja yksivuotiaita. Istutuksien toteuttamisen päävastuu on Metsähallituksella”, kertoo…