Uusiutuvan energian ympäristömerkki EKOenergia on uusinut vesivoimalaitoksia koskevat ympäristövaatimuksensa. Nyt EKOenergia etsii alan edelläkävijöitä kokeilemaan, kuinka ympäristömerkin uudet vaatimukset toimivat käytännössä. Uudet ympäristövaatimukset poikkeavat aiemmista merkittävästi. Kelpoisuuden saadakseen voimalan on aiempaa selkeämmin todennettava, että ympäristötoimenpiteet vesivoimalalla on jo tehty. Jos viranomainen on pannut vireille muutoksen voimalan lupiin tai velvoitteisiin, ympäristömerkin myöntämisessä voidaan edellyttää samoja asioita….

Ilmatieteen laitos on kehittänyt uuden jäätietopalvelun, josta selviää Itämeren kiintojään laajuus ja paksuus. Palvelua voivat hyödyntää esimerkiksi jäällä vapaa-aikanaan liikkuvat sekä viranomaiset. Itämeri on osittain jään peitossa joka talvi. Kiintojäätä esiintyy talvisin Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Viron rannikoilla. Ankarina jäätalvina kiintojäätä on myös eteläisellä Itämerellä, muun muassa Tanskan salmissa. Ilmatieteen laitoksen uusi BALFI-palvelu (Baltic Sea…

Haluatko tietää, onko venematkan varrella kiinnostavia vierailukohteita? Entä missä ovat lähimmät vierasvenesatamat tai millaisessa säässä tänään purjehditaan? Tai onkohan mökkirannan lähellä havaittu sinilevää? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa uusi verkkopalvelu meriopas.fi, jota esitellään tänään avautuvilla Vene-messuilla Helsingissä (Uusi Aalto -alue, osasto 1 F 5). Selainpohjainen Meriopas.fi toimii myös mobiililaitteilla. Palvelu toimii Chrome-, Firefox-, Safari- ja…

Tulevaisuudessa kalanviljelijän ei välttämättä tarvitse itse hakea toiminnalle ympäristölupaa. Yrittäjän sijaan luvan voisi hakea julkinen taho, kuten kunta tai valtio. Uusilla luvanhakuprosessin vaihtoehtoilla halutaan tukea kotimaista kalantuotantoa. Uusia vaihtoehtoja luvanhakuprosessiin etsitään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Uudenkaupungin ja Metsähallituksen kanssa. Suunnitteilla olevien hankkeiden tavoitteena on käyttää tutkimustietoa hyväksi kalanviljelylaitosten sijainnin suunnittelussa ja lupahakemuksien teossa, ja tätä kautta…

Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS ry) Suomen Roskakalat -kampanja on voittanut pääpalkinnon sekä Paras oivallus -palkinnon Vuoden Mainos -kilpailussa. Tuomariston mukaan kampanja oli yksittäisenä luovana ideana ”muita päätä pidempi” ja toimi hyvin niin printtinä, pelinä kuin Facebook-livelähetyksenäkin. Suomen Roskakalat -kampanjan idean ja toteutuksen takana ovat helsinkiläiset AD-copywriter Kuisma Väänänen ja copywriter Akseli Kouvo. Heidän tavoitteensa…

Tenojoen vesistöstä saatiin kalastuskaudella 2018 tilastointihistorian pienin lohisaalis, 50 tonnia. Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen Norjan puolen lohisaalis (28,2 tonnia) oli Suomen puolen saalista (21,7 tonnia) suurempi. Vähäinen lohisaalis ja muutos saaliin jakautumisessa maiden välillä johtuvat ainakin osittain uuden kalastussäännön tuomista kalastusrajoituksista. Kesän 2018 lohisaalis koostui Tenolla pääosin yhden merivuoden pikkulohista eli titeistä. Niiden osuus oli…

Ahventen elohopeapitoisuuksista Uudenmaan järvillä on saatu uutta tietoa. Elohopeapitoisuuksia on tutkittu vuosien 2016-2018 aikana yhteensä 42 järvellä sekä Gennarbyvikenillä, joka on padottu merenlahti. Erot vesistöjen välillä ovat merkittäviä. Myös yksittäisten kalojen väliset erot ovat joissakin järvissä suuria. Tutkimusjärvet sijaitsevat eri puolilla Uuttamaata. Mittaustuloksia käytetään vesien tilan luokittelussa vuonna 2019. Luokittelussa ahventen kylkilihaksesta mitattuja pitoisuuksia verrataan…

Tuusulalainen Timi Laitinen onnistui koukuttamaan vuonna 2018 kaikkiaan 52 eri kalalajia Suomen vesistä. Se on kaikkien aikojen ennätyslukema Suomessa. Kuinka paljon vuoden aika pystyy saamaan kalalajeja vapavälinein suusta koukutettuina? Nyt tähän on saatu virallinen, tarkistettu vastaus. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES keräsi vuoden 2018 aikana lajikalastajien saamat kalalajit yhteen. Saaliiksi saatiin 55 lajia! Lajit piti dokumentoida…

Osa Saaristomeren yleisistä vesialueista on lohkottu osaksi kansallispuistoa Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien alueella Varsinais-Suomessa. Tämä vaikuttaa kalastukseen ja metsästykseen noin 20 000 hehtaarin suuruisella alueella. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2019 alusta alkaen. Valtion yleisillä vesialueilla on voinut tavallisesti harrastaa vapaa-ajankalastusta pyydyksillä ja vieheillä, kun on maksanut kalastonhoitomaksun. Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet ovat voineet…

FRESHABIT-hankkeessa tutkitaan, voitaisiinko pienvesien taimenkantoja parantaa lisäämällä puun määrää purouomassa. Luken alustavien tutkimustulosten mukaan purot muodostavat tärkeän elinympäristön paikallisille taimenkannoille, ja puuta voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän virtavesien kunnostuksissa. Luonnontilaiselle purolle on ominaista suuri puun määrä uomassa. Purouomaan kaatuvat puut monipuolistavat merkittävästi virtavesien elinympäristöjä. Vedessä puu muuttaa virtausolosuhteita, toimii pieneliöstön kasvualustana ja tarjoaa suojapaikkoja kaloille…