Käsivarren tuntureilta lähtevissä latvajoissa Lätäsenossa, Poroenossa ja Rommaenossa on suvantoja, joissa elelee todellisia suursiikoja. Sieltä löytyy paikkoja, joissa isot siiat eivät ole sattumakaloja, vaan suvannon vakituisia asukkaita. Niiden pilkintä on haastavaa kokeneemmallekin pilkkijälle. Edellä oleva on lainaus Ari Savikon jutusta Suursiikaa tunturista. Juttu löytyy kokonaisuudessaan perjantaina 7.12. ilmestyvästä Vapaa-ajan Kalastaja -lehdestä 6/2018. Lehden ilmestymistä odotellessa…

Lohen ja taimenen vaelluspoikasten eli smolttien ohjausaita rakennetaan kuluvan talven aikana ja se asennetaan Iijoen Haapakoskelle alkukesällä 2019. Aidan toimivuutta tutkitaan aluksi kahden vuoden ajan. Toimenpide on osa Iijoen vaelluskalakärkihanketta. Lohikalojen alasvaelluksen turvaaminen on tärkeää rakennetuilla jokialueilla. Useat tutkimukset osoittavat, että smolttien vaellus hidastuu ja osin pysähtyy voimalaitoksilla. Lisäksi osa smolteista vammautuu tai kuolee uidessaan…

Tenojokeen nousevien lohien määrää seurattiin kesällä 2018 kaikuluotaimilla Tenojoen pääuomassa sekä Inarijoella. Pääuoman laskentapisteen ohi arvioitiin nousseen noin 32 500 lohta ja Inarijokeen 2 850 lohta. Molemmissa paikoissa lohimääriä laskettiin nyt ensimmäistä kertaa kaikuluotaamalla. Seurannat toteutettiin suomalais-norjalaisena yhteistyönä Luonnonvarakeskuksen (Luke) johdolla. Lohien nousu Tenojoen pääuomassa keskittyi kesäkuun puolivälin ja elokuun alun väliselle jaksolle, jolloin vuorokausikohtaiset…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden lohisaalis kaudella 2018 oli historiallisen pieni, vain 6 760 kiloa. Saalis väheni edellisvuodesta lähes 50 prosenttia ja oli vain reilu neljännes pitkän aikavälin 24 305 kilon keskisaaliista. Kahden viime vuoden vähäiset lohisaaliit johtuvat merkittäviltä osin vuonna 2017 voimaan tulleen kalastussäännön kalastusrajoituksista. Sen seurauksena kalastusmatkailijoiden määrä Tenolla on…

Kalaa syövä kuluttaja voi tulevaisuudessa varmistaa ruokansa turvallisuuden nettipalvelun avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Luonnonvarakeskus (Luke) rakentavat yhdessä tietokantaa, joka kokoaa yhteen tiedot yleisimpien Suomessa ravinnoksi käytettävien kalalajien vierasainepitoisuuksista. Kuluttajien käytössä kalojen kontaminantti- eli vierasainetietokanta on vuonna 2020. Valmistuttuaan se toimii samankaltaisella periaatteella kuin THL:n SOTE-sektorin tietokannat. Kuluttaja voi valita aineistosta haluamansa kalalajin,…

Geenimuoto, joka ohjaa lohta kasvamaan isoksi ja tulemaan sukukypsäksi myöhemmin, on käymässä harvinaisemmaksi. Sitä vastoin geenimuoto, joka määrää lohen kutemaan aiemmin ja jäämään pienemmäksi, on yleistymässä. Kyse on tutkijoiden mukaan vauhdikkaasta evoluutiosta. Koiraslohet tulevat sukukypsiksi aiemmin ja jäävät pienemmiksi kuin ennen, ja se näkyy niiden geeneissä. Tämä osoitettiin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin Tenojoen lohen suomunäytteitä yli…

Älyteknologiaa hyödyntävä navigointipoijujärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa ensimmäistä kertaa avomerellä. Se välittää satelliitin kautta ajantasaista tietoa Itämeren öljypitoisuuksista ja muista veden laatuun vaikuttavista tekijöistä. Älypoijujärjestelmä on sijoitettu Suomenlahdelle Helsingin eteläpuolelle. Seurantatieto helpottaa viranomaisten öljyntorjuntatoimia ja laittomien öljypäästöjen tunnistamista. Järjestelmä on osa SYKEn GRACE-hankkeen yhteistyötä ja sen on valmistanut Meritaito Oy. Järjestelmän tuottama tieto löytyy internetistä ja…

WWF:n ja K-ryhmän toinen talkookausi uhanalaisten vaelluskalojen pelastamiseksi on päättynyt mainioin tuloksin. Sadat vapaaehtoiset rakensivat kesä-syyskuussa kaloille yli 100 uutta kutupaikkaa jokiin ja puroihin eri puolilla Suomea. K-Kalapolut-talkoiden kakkoskaudella keskityttiin erityisesti taimenten kutu- ja elinympäristöjen parantamiseen. Yhteensä rakennettiin 104 kutusoraikkoa. Lisäksi avattiin kolme kutuestettä, joiden takaa kaloille vapautui jopa 30 kilometriä saavuttamattomissa ollutta lisääntymis- ja…

Vaasan edustan merialueella toteutetussa kokeessa yhdeksän prosenttia ahveniin laitetuista merkeistä löytyi merimetsojen pesimäalueelta. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että ahven on merimetson tärkeä ravinnonlähde Merenkurkussa. Toukokuussa 2018 yhteensä 1977 alueen ahventa merkittiin ihon alle selkäevän juureen laitettavalla PIT-merkillä. Merkki vastaa esimerkiksi koirille ja kissoille laitettavia siruja. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuri osa ahveniin laitetuista merkeistä löytyy läheiseltä…

Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestö NASCO ja Pohjoisen Tyynenmeren vaelluskalakomissio NPAFC ovat käynnistäneet kumppaneineen Kansainvälisen lohen vuosi -hankkeen (The International Year of the Salmon, IYS). Varsinaisesti hankkeen juhlavuotta vietetään ensi vuonna, mutta siihen liittyviä aktiviteetteja aloitellaan jo nyt ja niitä jatketaan aina vuoteen 2022 asti. NASCO on pyytänyt mahdollisimman monia pohjoisen pallonpuoliskon hallituksia osallistumaan hankkeeseen. Myös Suomi on…