Hämeenlinnan Lammille rakennettu kosteikko pidättää yli puolet esipuhdistetun jäteveden typestä. Kaksi kolmasosaa pidättyneestä typestä vapautuu kaasumuodossa ilmaan. Kosteikkoaltaan avulla puhdistamo täyttää tehostetulle typenpoistolle asetetut vaatimukset, eikä kylmä kausikaan estä altaan toimintaa. Monilta pienehköiltä jätevedenpuhdistamoilta ei edellytetä tehostettua typenpoistojärjestelmää. Näin on myös Hämeenlinnan Lammilla, jossa esipuhdistetut jätevedet johdetaan ensin neljän hehtaarin laajuiseen ja keskisyvyydeltään noin metriseen…

Suomen rantojen suurin meriroskan lähde on niiden virkistyskäyttö, mutta suurissa kaupungeissa rantoja roskaavat myös erilaiset rakennustyömaat, kertovat Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman RoskatPois!-hankkeen keräämät tiedot meriroskan lähteistä. Vuosina 2012–18 kerätyn rantaroska-aineiston perusteella noin 90 % rantaroskista oli erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita. Roskanlähteistä suurimmaksi arvioitiin rantojen virkistyskäyttö. Sen tuottama osuus rantaroskista oli keskimäärin noin 40–60 % kaikentyyppisillä rannoilla….

Haitallinen vesistöissä kasvava vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa. Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia tapoja poistaa vesiruttoa vesistöistä kestävällä tavalla. Myös uusia tapoja hyödyntää sitä selvitetään ja vesirutto näyttäisi soveltuvan erinomaisesti lisäsyötteeksi biokaasulaitoksen mädätysprosessiin. ”Vesiruton…

Metsähallitus, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus ovat neuvotelleet kalastusjärjestelyistä Ruunaan koskilla Lieksassa. ELY-keskuksen poikkeuslupapäätös tuo mukanaan muutoksia, jotka astuvat voimaan vuonna 2020. Syyskalastus voi kuitenkin edelleen jatkua. Ruunaalla voi myös jatkossa kalastaa uistimella, perholla ja jigillä 1.8.-30.11. välisenä aikana. Luonnonlohi ja -taimen ovat kokonaan rauhoitettuja. Kalastus kohdistuu istutettuihin ja rasvaeväleikattuihin taimeniin sekä muihin lajeihin, kuten kirjoloheen….

Ruunaan retkeilyalueelta vuonna 2017 tehty kävijätutkimus on julkaistu. Sen mukaan Ruunaalle tehdään vuosittain noin 80 000 käyntiä, joista pääosa kesäkaudella. Ruunaalle tullaan useimmiten katsomaan koskimaisemaa retkeilyreittejä kävellen, kalastamaan, melomaan ja osallistumaan elämyksellisiin koskenlaskuihin. Ruunaa on suurimmalle osalle kävijöistä matkan tärkein kohde, ja suosituin vierailukohde alueella on Neitikoski. Kävijätutkimukseen vastanneista 57 % oli miehiä ja 43…

Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli kansankielellä raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Raakku esiintyy Suomessa nykyisin enää runsaassa sadassa joessa. Monissa joissa raakut ovat lisäksi häviämisen partaalla. Lajille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet jokirakentamisen ja purojen perkaamisen sekä veden laadun heikentymisen myötä. Elinvoimainen raakkukanta ilmentää joen hyvää tilaa….

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 85 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Viennin määrä kasvoi kahdeksalla ja puolella miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 181 miljoonaa euroa, kasvoi 33 miljoonaa euroa. Kalan viennin arvon kasvu johtui siitä, että Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen vienti muualle Eurooppaan lisääntyi 96 miljoonasta eurosta 137 miljoonaan euroon. Vientimäärä oli yli 23…

Suomen luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi valmistui viime vuoden lopulla. Tarkastelu tehtiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n kehittämän luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin kriteeristön mukaisesti. Suomi käytti kriteeristöä uhanalaisarviointiin ensimmäisten maiden joukossa. Uudessa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa on mukana 20 uutta sisävesien ja rantojen luontotyyppiä, kuten kausikuivat lammet ja voimakkaasti pohjavesivaikutteiset järvet sekä vesiputoukset. Arvioinnissa Suomen luontotyypit jaetaan kahdeksaan pääryhmään, jotka ovat Itämeri, rannikko,…

Suomen eliölajien uhanalaisuus on arvioitu nyt viidettä kertaa. Arviointi on toteutettu asiantuntijatyöryhmissä noin 180 tutkijan voimin. Mittavan työn tuloksena on syntynyt Suomen lajien Punainen kirja, joka julkistettiin perjantaina 8.3. Helsingin Säätytalolla. Se sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden tekemän kalalajeja koskevan luokituksen mukaan arvioiduista 75 kalalajista tai ekologisesta muodosta…

Helsingin yliopiston tutkijat vahvistavat, että suolaantuneiden kaivosvesien vaikutukset voivat olla merkittävät vielä kaukana valuma-alueen alajuoksulla, vaikka kaivosvesi kulkisi useammankin laskeutumisaltaan läpi. Esimerkiksi Talvivaaran monimetallikaivosta operoivan Terrafamen suolaantuneet kaivosvedet ovat muuttaneet Jormasjärven vesikemian ja eliöyhteisöjen rakennetta niin ajallisesti kuin alueellisestikin. Kaivosvesien päästöjen vaikutusten merkittävyyttä korostaa lisäksi se, että tutkimuksen kohteena ollut Jormasjärvi kuuluu Suomen 200 suurimman…