Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalossa Kouvolassa on kesällä 2018 esillä näyttelykokonaisuus Järviemme veijarit. Suomen järvissä asustavat norpat ja kalat ilahduttavat katsojaa ja kertovat samalla luontomme tilasta. Yksi näytteille asettajista on valokuvaaja Juha ”Norppa” Taskinen, joka on lähes 40 vuoden ajan tehnyt työtä maailman uhanalaisimpien hylkeiden, saimaannorppien hyväksi. Itseään kuva-alan lentojätkäksi, elokuvaohjaajaksi ja saimaannorppien suojelijaksi tituleeraava Taskinen…

Metsähallituksen Luontopalvelujen omasta ylläpidosta suunnitellaan poistettavaksi noin viidennes taukopaikoista. Poistettaviksi tulevat lähinnä syrjäisten seutujen yksittäiset kohteet, joilla on hyvin vähän käyttäjiä. Osa kohteista on jo poistettu. Vähentäminen voi tuntua ristiriitaiselta retkeilyn ja luontomatkailun kasvaessa, mutta se on Metsähallituksen mukaan kuitenkin nykyrahoituksella välttämätöntä kasvavan kävijäjoukon palvelemiseksi paremmin. Lisäksi luonnossa liikkumisen tavat ovat monipuolistuneet, ja kohteisiin on…

Metsähallituksen erätarkastajat havaitsivat tarkastuksissaan viime vuonna kaikkiaan 930 rikettä. Hieman yli puolet rikkeistä ilmeni jälleen kalastuksenvalvonnassa, mutta osuus pieneni yli 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Positiivista kalastuksen osalta on myös se, että pitkäjänteinen valvonta Saimaalla on alkanut tuottaa tulosta ja rikkeiden määrä vähentyi siellä selvästi. Vuonna 2016 rike todettiin 30 prosentissa tarkastuksista, mutta viime vuonna vastaava…

Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla, selviää uudesta tutkimuksesta. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin, mikä näkyy mittaustuloksissa. Myös bromattujen palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet silakoissa ovat puolittuneet 2000-luvulla, mikä kertoo yhdisteille asetettujen käyttökieltojen vaikutuksesta. Elohopean pitoisuus on säilynyt ennallaan ja on selvästi pienempi…

Tornionjoen lohisaalis kalastuskaudella 2017 oli arviolta 92 tonnia (13 600 lohta), joka on lähes puolet pienempi kuin kalastuskaudella 2016. Kuluvalla vuosikymmenellä Tornionjoen lohisaalis on vaihdellut 31-166 tonnin välillä, ja keskimääräinen saalis on ollut noin 100 tonnia kalastuskautta kohden. Suurin osa eli 77 prosenttia joen lohisaaliista saatiin Suomen puolelta. Lohista pyydettiin vavalla yli 80 prosenttia ja…

Iijoelle on avattu uusi jokiwikialusta. Iijoki-wiki on Suomen ympäristökeskuksen kehittämä, Järvi-meriwikiin perustuva Iijoen vesistöalueen oma kansalaistiedealusta. Iijoki-wikistä löytyy ympäristöhallinnon ylläpitämää tietoa Iijoen vesistöalueen järvistä ja joista. Lisäksi kuka tahansa voi tallentaa alustalle havaintoja, valokuvia ja paikkamerkintöjä. Sivustolla on myös mahdollisuus jättää näkemyksiä uuden palvelun edelleen kehittämisestä. ”Tämä on wikien perusajatuskin. Luodaan yhdessä hienoa sisältöä toisen…

Näätämöjoesta saatiin kalastuskaudella 2017 vain 3840 kilon lohisaalis. Saalis lähes puolittui edellisvuoteen verrattuna (7,2 tonnia) ja oli selvästi pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,4 tonnia). Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta reilut 1,2 tonnia ja Norjan puolelta vajaat 2,6 tonnia. Näätämöjoen Suomen puolen lohisaalis laski 54 prosenttia vuodesta 2016 ja oli selvästi pitkän aikavälin keskisaalista (2,0 tonnia)…

Eränkävijöiden suursuosikkeja olivat viime vuonna valtion retkeilyalueet. Lieksassa sijaitsevalle Ruunaan alueelle lunastettiin yli 7000 kalastus- ja metsästyslupaa. Evon alueelle Hämeenlinnaan hankittiin 4700 kalastus- ja metsästyslupaa. Metsähallituksen hoitamille alueille hankittiin viime vuonna yhteensä 83 000 kalastuslupaa ja 54 000 metsästyslupaa. Metsästysluvat vähenivät kokonaisuutena edellisvuodesta, sillä Metsähallitus tiukensi monin paikoin kiintiötä heikon lintukannan takia. Suomalaiset viettivät silti…

Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kymmenen prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kansallispuistokävijöiden lähiseudulle jättämän rahankäytön vaikutus kasvoi 15 prosenttia, ja heidän itsensä arvioima käyntien terveyshyöty on 310 miljoonan euron arvoinen. Samaan aikaan kun kansallispuistoja hoitava Metsähallitus iloitsee kansallispuistojen suosiosta, sitä huolettaa varojen riittävyys kansallispuistojen ja historiakohteiden hoitoon ja kunnostukseen. Kohteiden…

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jarno Turunen on tutkinut väitöstyössään maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutuksia jokien ekosysteemien toimintaan, elinympäristöihin ja eliöihin, kuten vesikasveihin ja pohjaeläimiin. Väitöstutkimuksen mukaan virtavesien kunnostuksessa avainasemassa on ympäröivältä valuma-alueelta tulevan maatalouden hajakuormituksen vähentäminen. Lisäksi tutkittiin uoman kunnostustoimien vaikutuksia metsäojituksista hiekoittuneiden purojen eliöihin ja niiden elinympäristöihin. Tutkimustulosten perusteella puroihin kannattaa lisätä sekä kiviä että…