Vapaa-ajan Kalastaja

Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät havaintotietoja äärimmäisen uhanalaisista pyöriäisistä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä. Akustisen seurannan tueksi kaivataan näköhavaintoja pyöriäisistä. Vuodesta 2011 lähtien tehdyn akustisen seurannan perusteella pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Lähempänä rannikkoa pyöriäisiä esiintyy näköhavaintojen perusteella…

Erityisesti saimaannorpan kuutteja suojelevat verkkokalastusrajoitukset päättyivät 30. kesäkuuta. Metsähallituksen mukaan ensimmäisestä kuutin verkkokuolemasta ilmoitettiin 27.7.2020. Naaraskuutti oli kuollut muikkuverkkoon eteläisellä Saimaalla. Heinäkuu on saimaannorpan kuuteille niiden elämän vaarallisinta aikaa, sillä verkoilla saa kalastaa norppien keskeisimmilläkin elinalueilla. Muikkuverkoilla on edelleen sallittua kalastaa läpi vuoden, vaikka nekin ovat norpille vaarallisia. Keväiset verkkokalastusrajoitukset ovat riittämättömät Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL)…

Valtion vesitaloushankkeista tehdyn arvion mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista, kalateiden, tekoaltaiden, penkereiden, patojen ja ojitusten rakentamisesta on edelleen ajantasaisia ja tarpeellisia. Lähes sata hankkeista on kuitenkin kokonaan tai osittain vanhentuneita, ja niihin liittyviä lupia, sopimuksia tai velvoitteita pitäisi tarkastella uudestaan. Valtion vesitaloushankkeet on arvioitu ensimmäistä kertaa kattavasti. Selvityksessä arvioitiin yhteensä 431 hankkeen ajantasaisuutta…

Maailman vaelluskalakannat ovat kutistuneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia vajaassa 50 vuodessa, kertoo tänään julkaistu raportti. Euroopassa kannat ovat romahtaneet keskimäärin vieläkin rajummin. Suomi ei tee poikkeusta maailmanlaajuiseen vaelluskalakatoon. Kaikkien aikojen laajimmassa aihetta käsittelevässä raportissa on analysoitu vaelluskalakantojen kehitystä vuosina 1970–2016. Tuona aikana vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia. Luku on vieläkin synkempi Euroopassa, missä…

Suomen ympäristökeskus SYKE on edelläkävijä satelliittien tehokkaassa käytössä Euroopassa. Se seuraa päivittäin ympäristön tilaa satelliittiteknologian avulla. Tämän ansiosta kuka tahansa voi seurata erilaisia luonnonilmiöitä ja ympäristön muutoksia runsaasti avointa dataa sisältävässä TARKKA-palvelussa. ”Satelliittien havainnoista työstetyistä tosivärikuvista voi erottaa huikeita yksityiskohtia, levälauttojen ja laivojen lisäksi esimerkiksi myrskypäivien tyrskyjä ja aaltoja tai jään rakennetta ja laivojen siihen…

Viime vuonna aloitettujen kunnostustoimenpiteiden tarkoituksena on lisätä Kangos-, Särki-, Paka- ja Jerisjoen virta-alueiden taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Kunnostushankkeen vesitalousluvan hakijana toimii Lapin ELY-keskus. Hanke on tullut vireille Muonion kalastusalueen sekä alueen osakaskuntien aloitteesta. Kunnostettavaksi esitettävillä kohteilla on varmuudella meritaimenen poikastuotantoa Kangos- ja Pakajoella. Tornionjoen sivujokien meritaimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia ja niiden voimistumisen eteen tehtävällä työllä…

Etelä-Savon kalatalousalueilla valmistellaan parhaillaan vesienhoidon yleissuunnitelmia, joiden avulla halutaan aktivoida vesistöjen kunnostus- ja hoitotöiden käynnistymistä alueilla. Suunnitelmissa nostetaan esiin kunnostusta tarvitsevia kohteita ja esitetään toimenpiteitä, joilla parannetaan vesien tilaa. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedotteessa kerrotaan, että kunnostusta tai selvitystä vaativaa kohdetta voi ehdottaa mukaan suunnitelmiin ymparisto.fi -sivuilta löytyvällä lomakkeella. Vesistöjen kunnostusta aktivoidaan myös rahoitusavustuksella, jonka seuraava haku…

Pirkanmaalla on keväällä 2020 aloitettu laaja vesistöjen patorakenteiden kartoitus. Kartoituksen kohteena ovat patojen lisäksi myös muut rakenteet, jotka voivat vaikuttaa kalojen kulkuun, virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. ”Vielä 15 vuotta sitten tiedot vesistöjen rakenteista olivat ainoastaan paperisina arkistojen kätköissä. Ensimmäinen kartoitustyö tehtiin jo vuonna 2009, jolloin saatiin kartoitettua reilusti toistasataa rakennetta Pirkanmaalta ja sähköistettiin hyvin pieni osa…

Raasakan voimalaitoksen alakanavan ja Uiskarin kalatien välillä joen pohjaan syvennetään kulku-ura. Poistamalla kalan kulkua haittaavaa karikkoa parannetaan lohen, taimenen, siian ja nahkiaisen nousua kalatielle ja vanhaan uomaan. Kalatieseurannassa on selvinnyt, että kalat eivät pääse kalatielle, kun voimalaitoksessa on vähän virtausta ja merivesi on alhaalla. Kulku-uran tavoitteena on edistää kalojen nousua kaikissa oloissa. Kaivutyöt aloitetaan heti…

Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät lääkkeiden käyttöä, jolloin niiden jäämiä päätyy jäteveteen entistä enemmän. Kaupungistuminen puolestaan lisää lääkepäästöjen paikallistumista. Lääkejäämiä löytyy puhdistetuissa jätevesissä ja puhdistamolietteessä, minkä kautta niitä kulkeutuu ympäristöön. Jäämät luovat haasteen myös virtsan ja puhdistamolietteen sisältämien ravinteiden kierrättämiselle. Lääkkeet on kehitetty vaikuttamaan pieninä pitoisuuksina. Vaikka lääkeaineiden ympäristöpitoisuudet ovat yleensä matalia, niiden on havaittu…