Vapaa-ajan Kalastaja

Aalloille.fi-Turvallisuuskampanjan aineiston positiivinen vastaanotto sosiaalisessa mediassa on osoittanut, että suomalaisia voidaan valistaa tehokkaasti vakavista veneilyturvallisuusasioista, myös pienellä pilkkeellä silmäkulmassa. Ilmainen Aalloille.fi-Turvallisuusopas täydentyi koko veneilykauden ajan viikoittain ja se tavoitti kesän mittaan sosiaalisen median kautta (FB ja Instagram) yli 123 000 veneilijää, joista lähes 10 prosenttia on myös tutustunut sen kattavaan ja helppolukuiseen sisältöön. Turvallisuusoppaassa julkaistiin…

Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Erityisesti vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä. Tulokset käyvät ilmi juuri valmistuneesta EU-kalat IV-tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista….

Laajassa yhteishankkeessa poistettiin vaelluseste ja kunnostettiin koskialueita. Työn myötä kaloille avautui yli 40 kilometriä avointa puro- ja jokialuetta. Patorakenne purettiin vain osittain, minkä ansiosta myös kohteen historialliset arvot säilyivät. Holstenkoski sijaitsee Salon Kiskossa, Kurkelan kylässä Aneriojoessa, joka on osa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöä. Se on valtakunnallisesti arvokas vaelluskalajoki, joka on suojeltu koskiensuojelulailla. Vesistössä esiintyy alkuperäinen, erittäin uhanalainen…

Vanhaan Vasaralankosken uomaan rakennettu kalatie avattiin elokuun lopussa. Kalatietä pidetään auki vapaaehtoisesti vuoden ympäri, jotta siitä kehittyisi vaelluskaloille mahdollisimman houkutteleva elinympäristö. Joroisten Maaveden voimalaitoksen ohittava kalannousuväylä koostuu luonnonmukaisesta uomasta ja Katajamäentien alittavasta noin 22 metriä pitkästä rumpuputkesta. Väylän kokonaispituus on noin 480 metriä ja se rakennettiin alkuperäisen Vasaralankosken paikalle. Väylä sijaitsee Maaveden ja Sysmään laskevan…

Atlantinsammen istutukset ovat tuottaneet tulosta: lajista on saatu havaintoja pitkin Viron rannikkoa ja myös Suomen rannikolta. Laji on hävinnyt Itämerestä vuosikymmeniä sitten muun muassa vesien likaantumisen, patoamisen ja liikakalastuksen vuoksi. Suomen ja Viron tekemällä yhteistyöllä ja suojelutoimenpiteillä halutaan palauttaa Itämeren alkuperäiseen kalastoon kuulunut kalalaji takaisin osaksi Itämeren ekosysteemiä. Atlantinsampi on hyvin suurikokoinen vaelluskala, joka elää…

Valtakunnallinen kyselytutkimus osoittaa, että lähes puolet suomalaisista kokee Itämeren tuottavan henkilökohtaista hyvinvointia, kuten mielenrauhaa ja luontoyhteyttä. Suomalaisten mielestä vastuu Itämeren hyvinvoinnista kuuluu Itämeren rantavaltioille sekä Suomen hallitukselle. Moni on myös valmis tekemään arjestaan Itämeri-ystävällisempää. Syitä meren huonovointisuudelle ei kuitenkaan tunneta. Itämeri on suomalaisille tärkeä hyvinvoinnin lähde, osoittaa John Nurmisen Säätiön teettämä ja Verianin (aikaisemmin Kantar…

Lapin ELY-keskus katsoo, että aluehallintovirasto on arvioinut perusteellisesti ja oikein olosuhteiden muuttumisen vesistöalueilla. Lisäksi Lapin ELY-keskus katsoo, että vahinkoarvio kalataloudellisesta vahingosta on päätöksessä määrällisesti arvioitu oikein. Aluehallintoviraston päätöksessä on kuitenkin ELY-keskuksen tiedotteen mukaan merkittäviä puutteita ja päätös on monelta osin ongelmallinen yleisen kalatalousedun toteutumisen näkökulmasta. Aluehallintovirasto on esimerkiksi virheellisesti hylännyt Lapin ELY-keskuksen hakemuksessaan esittämiä vaatimuksia…

Alueellisessa kalastuksen säätelyssä on yhä paikoin mittavia epäjohdonmukaisuuksia kalastuslain kokonaisuudistuksesta ja sen tavoitteista huolimatta. Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa muun muassa, että sääntely on maantieteellisesti rikkonaista, eikä siinä johdonmukaisesti huomioida tietoperustaisia toimenpidesuosituksia. ”Säätelymenetelmissä esimerkiksi huomioidaan vapautettavien kalojen kokemiin vaurioihin ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä usein varsin vähäisesti”, väitöskirjatutkija Timo Haapasalo kertoo. Haapasalo tutki väitöskirjassaan lohikalojen…

Saimaannorppa oli päässyt sisään rysään estokalterista huolimatta (kalteriaukon koko 13 cm x 26 cm). Kuollut saimaannorppa oli nuori naaras, todennäköisesti tänä vuonna syntynyt kuutti. Metsähallitus sai viime viikon perjantaina 30. elokuuta tiedon rysästä löytyneestä, menehtyneestä saimaannorpasta. Pyydyksen omistajan henkilöllisyyden suojaamiseksi Saimaata tarkempaa tapahtumapaikan sijaintitietoa ei ilmoiteta julkisuuteen. Tämä on toinen kerta, kun norpan tiedetään hukkuneen…

Baltic Sea Action Group (BSAG) esitteIi viime viikolla Itämeripäivänä yhdessä Suomen uistimen kanssa Ahdinko-vaapun. Selällään uivaa eli huonosti voivaa ahventa mallintava uistin muistuttaa Itämeren haastavasta nykytilasta, joka vaikuttaa myös kaloihin. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on jakaa tietoa Itämeren ongelmista ja ainoan meremme suojelutyöstä. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä, ja sen kalakannat ovat kriisissä. Itämeren suojelukomissio…