Teksti ja kuvat: Pietari Sipponen

Kirjailija Juhani Ahon tunnetuksi tekemä Viitasaaren Huopanankoski lienee Suomen perinteikkäin taimenkoski. Koskella on kalastettu perholla taimenta jo 1800-luvun lopulta alkaen.

Ahon lastuissa esiintyvät Huopanan mulloset sekä lohiksi kutsutut suuret taimenet ovat saavuttaneet jo legendaarisen maineen. Juhani Ahon kalapäiväkirjasta vuosilta 1907-1920 löytyy hänen Huopanankoskelta saamiaan suuria yli 2 kilon kaloja 342 kpl, joiden keskipaino oli 4,27 kiloa. Suurimman Huopanan taimenensa Aho sai syyskuussa 1917, kun kahden muun 7,5 kilon kalan lisäksi koskesta nousi 7,750 kilon taimen.

Vaikka moni asia on aikojen saatossa muuttunut, niin yli sata vuotta myöhemmin Huopana kuuluu yhä maamme taimenkoskien ykköskaartiin.

Kokonaisuudessaan noin kilometrin mittainen Huopanankoski virtaa Vuosjärvestä Muuruejärveen. Kilometrin matkalle mahtuu todella monipuolista vettä taimenen kalastajalle. Huopanankoski on todellinen kulttuurikoski ja sen historiaan voi tutustua kesäisin Vanhan sillan tuntumassa sijaitsevan vanhan hautomon kalastushistoriallisessa näyttelyssä.

Pääkalana taimen, myös muita runsaasti

Huopanankosken selvästi tavoitelluin saaliskala on taimen. Koskesta löytyykin hyvin taimenta, sillä myös läheisten järvien sekä koskien istukkaita vaeltaa koskialueelle.

Kalastajien tavoittelemia kookkaita taimenia asustaa myös koskialueella mukavasti. Yli 60 sentin taimen ei ole harvinainen saaliskala ja 70 sentin rajan ylittäviä suurtaimenia nousee koskelta vuosittain. Kosken taimenet ovat pääosin siinä asustavia paikkakaloja, mutta varsinkin alkukesästä koskeen nousee myös kirkkaita järviasukkeja.

Huopanan lohikaloja koskevien C&R-sääntöjen vuoksi samat isommatkin paikkataimenet käyvät varsinkin alkukesästä usein siiman päässä, minkä voi todentaa kalastajien saaliskuvista. Parhaillaan sama yli 60-senttinen taimenyksilö on käynyt haavissa useamman kerran kalastusluvan aikana. Tämä kertoo siitä, että isommatkin kalat selviävät oikealla käsittelyllä hyvin väsytyksistä ja alkavat ruokailla nopeasti uudestaan.

Muista lohikaloista koskella esiintyy jonkin verran harjusta sekä satunnaisesti järvilohia. Harjukset ovat viime vuosina tehneet paluuta kosken kalastoon luultavasti poikasistutusten ansiosta. Vanhan sillan seutu on perinteisesti ollut kosken parasta harjusaluetta.

Huopanan kalastokaartiin kuuluvat toki myös perinteiset järvilajimme, kuten hauki, ahven, lahna, säyne ja särki. Säyneitä tavoittaa monesti parhaiten kosken yläosista, jossa ne voivat ärhäköillä ensiotteillaan pelästyttää taimenta tavoittelevan kalastajan. Muutamana viime kesänä välisuvannossa on esiintynyt runsaasti kookkaita 2-3 kilon lahnoja, jotka ovat erinomaisia uuni- tai savukaloja.

Haukia löytyy myös runsaasti hieman miedomman virran alueilta. Lisäksi erityisesti Vanhan sillan alapuolen koskikuohuista napanneet voimakkaat monikiloiset koskihauet ovat yllättäneet monet suurtaimenen tavoittelijat.

Niska ja Torikosken yläosa

Vuosjärvestä alkunsa saavan kosken niska-alueelta voi hyvällä tuurilla saada siiman päähän järvestä ruokailemaan nousseen taimenen. Niska-alue on kokeilemisen arvoinen myös alkukevään sumukorentoaikaan, jolloin sieltä voi tavoittaa kuoriutuvia korreja syöviä kaloja. Kesäaikaan erityisesti niskan murtumakohdan tuntumassa majailee lähes poikkeuksetta taimenia. Niska-alue on paremmin kalastettavissa kioskin vastarannan puolelta.

Niskan jälkeen alkavaa koskialuetta kutsutaan Torikoskeksi, jonka ylempi pätkä käsittää vajaan sadan metrin alueen niskalta vuonna 1986 rakennetulle maantiesillalle, jossa Sininen tie ylittää Huopanankosken. Tämä sillan yläpuolinen alue on kalaisaa, mutta jostain syystä usein suhteellisen vähän kalastettua paikkaa.

Niskan murtumakohdan jälkeen erityisesti kioskin puoleisella rannalla on useampia kivirykelmiä, jotka tarjoavat taimenille hyviä suojapaikkoja. Korkealla vedellä kaloja löytyy aivan rannasta, joten muista kalastaa aina rantaviiva ennen keskivirtaan kahlaamista. Myös päävirran reuna on hyvä taimenpaikka, jossa majailee myös kookkaampia yksilöitä.

Aivan maantiesillan yläpuolella kioskin vastarannalla sijaitsee hyvä kookkaamman taimenen asentopaikka rannan peilin päävirran puoleisessa virranreunassa. Isompaa kalaa väsyteltäessä paikka varsinkin korkean veden aikaan on hieman hankala, kun virranpaine on melko kova ja kalat pyrkivät helposti sillan alapuolelta alkaviin koviin koskiryöppyihin.

Torikosken alaosan kuohut ennen välisuvantoa

Tien alapuolella Torikoski kuohuu kovavirtaisena ennen laskeutumistaan välisuvantoon. Tämä pätkä sisältää useampia pienempiä ja isompia kiventakusia sekä peilejä. Moni pieni ja vaatimattoman näköinenkin peili lähempänä keskivirtaa saattaa varsinkin alkukesästä olla kookkaan taimenen olinpaikka.

Korkealla vedellä päävirtaa on vaikea kalastaa, mutta loppukesän matalalla vedellä päävirran reunat voi kalastaa tarkasti myös sillan alapuolisella pätkällä. Torikosken molemmilla puolilta löytyy hyviä kalapaikkoja ennen sen laskeutumista välisuvantoon.

Välisuvanto on suosituin kalapaikka

Torikosken vedet laskevat välisuvantoon, joka on suvanto-nimestään huolimatta erityisesti korkealla vedellä varsin kovavirtainen alue. Välisuvannon loppuosassa kosken vedet jakautuvat kolmeen haaraan – voimalaitosuomaan, Kuninkaanväylään ja Saarensalmeen.

Välisuvanto on Huopanankosken suosituin kalastuspaikka. Se on tunnettu ison kalan paikka, josta myös saadaan suuri osa kosken kookkaista taimenista. Välisuvannon länsirannalla sijaitsee Huopanankosken kioski. Suvannon suosituin ja paras kalastuspaikka sijaitsee kioskin vastapuoleisen tulipaikan tuntumasta. Täällä voit kahlata hyvin irti rannasta ja tarjoilla perhoa tai viehettä suvannon keskellä menevän päävirran tuntumaan, jossa kookkaat taimenet monesti oleskelevat.

Korkeammalla vedellä päävirran reunaan kioskin vastapuolelle muodostuu pitkä peili, joka on kookkaan kalan asentopaikka. Täällä kioskin vastarannan puolella on majaillut viime vuosina kesäaikaan runsaasti suuria yli kaksikiloisia lahnoja, jotka ottavat hyvin ainakin pikkuperhoihin. Optimistinen kalamies voi siis ottaa kesän reissulleen savupöntön mukaa matkaan.

Toki myös kioskin puolelta pystyy kalastamaan varsinkin välisuvannon yläosasta päävirran reunan tuntumassa sijaitsevia kookkaan kalan paikkoja. Kuten jo sanottu, niin välisuvanto on erittäin suosittu kalastuspaikka – varsinkin kioskin vastapuoli tuntuu usein olevan jatkuvasti miehitetty. Välisuvannon kaloilla on selkeät aktiivisuusjaksot, jolloin täysin kuolleelta tuntunut paikka tuntuu heräävän eloon ja isommat kalat aktivoituvat joukolla.

Nämä syöntiajat eivät välttämättä osu ilta- tai yöaikaan, esimerkiksi keskipäivä on tarjonnut monesti erinomaista isomman taimenen kalastusta. Aktiivisuusajoista voi saada monesti vihiä myös paikantamalla näyttäytyviä kaloja. Välisuvanto on myös otollinen paikka kookkaamman kalan väsyttämiseen, kunhan onnistuu pitämään ne Kuninkaanväylän niskan paremmalla puolella.

Välisuvannon alaosaa voi kalastaa myös kahlaamalla Kuninkaanväylän niskan kiviriuttaa ylävirtaan. Jos vesi ei ole erityisen korkealla, riuttaa pitkin pääsee kahlaamaan muutaman kymmenen metriä Välisuvannon puolelle, josta tavoittaa suvannon alaosan ottipaikkoja.

Kovavirtainen Kuninkaanväylä

Kuten jo mainittu, niin Välisuvannon jälkeen Huopanankosken vedet jakaantuvat kolmeen haaraan. Näistä voimalaitosuoma on kalastuskiellossa ja viime vuosina myös suurin osa Saarensalmesta on rauhoitettu poikasalueeksi. Keskimmäinen haaroista eli Kuninkaanväylä on puolestaan kokonaan kalastettavissa ja se onkin suosittu kalapaikka.

Kuninkaanväylä on luotisuora kovavirtainen ja porrasmainen koskialue. Korkean veden aikaan se on kovavirtaisuutensa vuoksi hankala kalastettava, mutta veden hieman laskiessa kuohujen ja portaiden tuntumasta erottuu houkuttelevia peilejä sekä kiventakusia.

Kuninkaanväylä on myös tunnettu ison kalan paikka, mutta sen kovavirtaisuus asettaa omat haasteensa ison kalan väsyttämiselle erityisesti korkeammalla vedellä.

Kuninkaanväylän yläosassa välisuvannon niskan alueella majailee aina muutama nätti taimen. Niskan jälkeen Kuninkaanväylässä on muutama hyvä porras ennen jyrkempää kovaa koskiryöppyä. Koskiryöpyn jälkeen aina väylän loppuun asti uomassa vuorottelevat koskiportaat, joista löytyy hyviä kookkaammankin kalan olinpaikkoja. Erityisesti alemmissa portaissa on viime vuosina asustellut kookkaita 65-70-senttisiä taimenia, jotka taatusti testaavat kalastajan väsytystaidot kovavirtaisessa uomassa.

Saarensalmi on ollut viime vuodet rauhoitettuna

Metsän keskellä virtaava laitimmainen sivu-uoma eli Saarensalmi on viime vuosina ollut rauhoitettu alaosaa lukuun ottamatta poikastuotantoalueeksi. Huhuja on kuitenkin kantautunut, että Saarensalmen yläosa Kuninkaanväylästä muutamia kymmeniä metrejä alaspäin olisi ensi kesänä taas kalastettavan alueen piirissä. Varmistathan tiedon kosken verkkosivuilta ennen reissuasi. Tämä Saarensalmen yläosa aina pitkään laajaan peilimäiseen alueeseen asti olikin pienimuotoisuudestaan huolimatta erinomaista kookkaamman taimenen paikkaa erityisesti korkealla vedellä.

Peilimäisestä alueesta alaspäin alkaa Saarensalmen matala koskipätkä, joka on lähinnä pienten taimenten elinpaikkaa ja pysynee jatkossakin rauhoitettuna. Rauhoitusalue on viime vuosina loppunut vanhan punaisen saunarakennuksen edessä sijaitsevaan niin sanottuun saunamonttuun. Kyseinen monttu on tunnettu isomman taimenen paikka. Itse en tosin ole onnistunut siitä isomuksia tavoittamaan.

Vanhan sillan alueella historian havinaa

Vanhan sillan seudulla on koettavissa edelleen menneiden aikojen kulttuurihistorian havinaa. Sillan tuntumassa sijaitsevat kaksi historiallista punaista rakennusta, vuonna 1892 rakennettu vanha mylly ja vuonna 1914 Juhani Ahon vuokra-aikana rakennettu kalahautomo. Myös kosken nykyinen majoituspaikka sijaitsee aivan sillan kupeessa.

Sillan yläpuolella Kuninkaanväylä ja Saarensalmi yhtyvät. Näille paikkeille muodostuu muutamia erinomaisia kalapaikkoja. Erityisesti heti sillan yläpuolinen peili uomien välissä on hyvä ottipaikka niin korkealla kuin matalallakin vedellä. Korkeammalla vedellä siinä asustaa usein isomustaimen. Mikäli sen onnistuu koukuttamaan, niin kalastajan on tehtävä kaikki mahdolliset temput, jottei kala pääse sillan alle ryöppynä virtaavaan koskeen.

Matalallakin vedellä vanhan sillan yläpuolinen peili sekä uomien yhtymäkohtien alue ovat hyvää ottipaikkaa ja mielestäni koko kosken parasta pintaperhoaluetta. Erityisesti loppukesän illan hieman hämärtyessä taimenet siirtyvät usein ruokailemaan kuoriutuvilla vesiperhosilla.

Vanhan sillan alapuolella koski virtaa hetken kovavirtaisena Kuninkaanväylän ja Saarensalmen purku-uomissa, kunnes virrat pikku saarekkeen jälkeen yhtyvät. Tämä alue ei ole välttämättä Huopanan runsastaimenisinta pätkää, mutta tyypillisesti näissä kuohuissa asustaa pari isomusta. Onpa vuoden suurin taimenkin usein saatu juuri sillan alapuolen kuohuista. Haukivaarakin on ilmeinen, myös kovissa kuohuissa.

Hieman alempana myllyn jälkeen virta rauhoittuu ja levenee ennen Saunasuvantoa. Tämä aikaisemmin Riuttakosken nimellä tunnettu alue oli joskus erinomaista harjuspaikkaa. Viime vuosina, kun harjuksia on alkanut taas esiintyä, on valtaosa niistä noussut juuri vanhoilta tutuilta paikoilta Vanhan sillan molemmin puolin.

Saunasuvanto, alakoski ja järven suu

Vanhan sillan alapuolisen koskipätkän jälkeinen Saunasuvanto on tunnettu talvi- ja sumukorentoajan kalapaikka. Myllyn puoleisella pätkällä kahlaaminen on sallittu ympäri vuoden, joten alue on hyvin kalastettavissa kylmän veden aikaan.

Saunasuvannosta voi koettaa bongata maalis-huhtikuussa sumukorennoilla ruokailevia taimenia. Jos niitä ei löydy, niin pohjia myöten uitetuilla perhoilla tai vieheillä voi tavoittaa suvannon täpläkylkiä. Suvannon yläosan saunan edustalta kalastus on kielletty.

Saunasuvannon jälkeinen alakoski on kohtuullisen mietovirtainen koski- tai virtapätkä, jonka kalastuspaine on ylempiin koskipätkiin verrattuna minimaalinen. Varsinkin menneinä vuosina alakoski oli hyvän harjuspaikan maineessa. Pakko myöntää, etten ole itsekään täällä juuri kalastanut. Jos ylempien koskialueiden ruuhkat kyllästyttävät, niin omaa rauhaa alakoskelta varmasti löytyy. Hyvällä onnella sieltä voi tavoittaa myös vaikkapa järveltä syönnökselle nousseen pilkkukyljen.

Alakosken jälkeinen kaislikkomainen alue ennen kosken laskemista Muuruejärveen on ehkä Huopanan paras sumukorentopaikka, ainakin kevättalven suurimmat pintaperhokalat saadaan usein täältä.

Pintaperhokalastus on täällä lähinnä pintakäyntien väijymistä ja täsmäheittoja näyttäytyneille kaloille. Jatkuvalla mättämisellä hidasvirtaisen alueen kalat saa vain passiivisiksi. Jos pintakäyntejä ei näy, indikaattorin avulla uitetut nymfit ja larvat tai vaikka kuulapäiset leechit saattavat myös kelvata alueella kylmän veden aikaan asuville taimenille.

Kioski pyörittää aktiviteetteja

Huopanankosken rannalla sijaitsee koskea tällä hetkellä pyörittävän Siekkisten pariskunnan pitämä kioski, josta saa grilliruokaa sekä virvokkeita. Kioskin tuntumasta löytyy myös lohilampi, josta vaikkapa perheen pienimmät voivat saada ensimmäisiä kalastuselämyksiään. Kosken kalastusluvat ostetaan myös kioskin kautta. Koskilupien ajankohtaisen varaustilanteen voi käydä katsomassa kioskin sivuilta huopanankoski.com.

Huopanankosken Kioskin Facebook-sivuilta löytyy ajankohtaisia päivityksiä kioskin tapahtumista. Kosken ajankohtaisia kalastusasioita päivitetään ahkerimmin Instagramiin @kalastushuopana-tilille.

Kioskilta voi myös varata koskimajoituksen Vanhan sillan tuntumasta sekä tarvittaessa myös tilauksesta toimitetut ruuat suuremmalle porukalle. Myös rantasaunan vuokraus ja yhteistyökumppaneiden toteuttamat perhokalastuskurssit koskelle ovat varattavissa kioskilta. Huopanankosken kioski on tyypillisesti auki vapusta elokuun loppuun klo12-18.

Vanhalla hautomolla on ollut vuodesta 2012 asti heinäkuisin auki Huopanankosken kalastushistoriallinen näyttely. Jos varaat kalastusluvan Huopanankoskelle heinäkuulle, voit käydä tutustumassa näyttelyyn ennen luvan alkamista. Näyttelyssä pääsee tutustamaan Huopanankosken kalastushistoriaan ja merkitykseen Suomen koskikalastuskulttuurin muovautumisessa. Viime kesänä näyttely oli auki heinäkuussa päivittäin klo 12-16.

Pikkukala- ja vesiperhosjäljitelmillä pärjää pitkälle

Huopanankoskella pärjää tyypillisellä reittikoskien perhoarsenaalilla, eli pikkukalajäljitelmillä sekä vesiperhosen elinkiertoa jäljittelevillä pikkuperhoilla. Tinseli, ahvenstreameri sekä surffilauta pelaavat Huopanallakin, samoin kun aikuista vesiperhosta jäljittelevät pintaperhot, pupajäljitelmät sekä painavammat larvasidokset. Alkukevään sumukorentoaikaan koskikorentoa jäljittelevät pinturit sekä mustat nymfit ovat jäljitelmäkalastajan ykkösvalintoja.

Oliivi kuparikuulainen larva on idioottivarma valinta nymfikalastajan litkaan Huopanalla. Hyönteisistä juuri vesiperhosen toukat kuulunevat kosken taimenten pääravintoon. Samoin tunnetut perusnymfit kuten Orange Tag, Pheasant Tail ja erilaiset Hares Ear -muunnelmat ovat perusrvarmoja ottipelejä.

Jos pitelee hiljaista ja kalastajan luonto antaa periksi, niin punainen tai pinkki Squirmy Worm saattaa olla kokeilemisen arvoinen peli. Varsinkin kookkaammat taimenet lyövät välillä matoperhoon innokkaasti.

Pikkuperhojen kanssa ei korkealla vedellä kannata mennä kovin ohuisiin perukkeisiin, sillä koski on kivikkoinen ja paikoin kovavirtainen ja siellä majailee isoja kaloja. Suosittelisin sitomaan pikkuperhotkin korkeammalla vedellä vähintään 0,18 millin perukkeen päähän, jos mielii saada Huopanan isomustaimenia myös haaviin asti. Loppukesän matalalla vedellä voi sitten piuhoja ohentaa tarpeen mukaan.

Uistimella en ole itse Huopanalla kalastanut, mutta virvelimiehen pakkiin kannattanee varata ainakin erilaisia pikkukalavaappuja, pikkulusikoita sekä pieniä jigejä ja MA Leech -tyylisiä vieheitä. Kannattaa ottaa huomioon, että vieheessä saa olla ainoastaan yksi väkäsetön yksihaarainen koukku.

Kalastusluvat ja säännöt

Huopanankoskella on nykyään käytössä 8 kalastajan kalastuskiintiö. Kalastuslupa alkaa toukokuusta elokuuhun klo 18 ja päättyy seuraavana päivänä klo 15. Välissä on siis päivittäinen kolmen tunnin rauhoitus, joka antaa suositulla koskella kaloilla ansaittua rauhaa.

Niin sanotut korriluvat sumukorentoaikaan 30.4. saakka ovat päivälupia klo 06-22.

Koko kosken vuokraus 8 kalastajalle maksaa kesäaikaan 650 euroa ja yksittäinen kalastuslupa 85 euroa. Kevättalven korrilupien hinta on 45 euroa.

Luvat varataan puhelimitse tai sähköpostilla, tarkemmat tiedot Huopanankosken verkkosivuilta huopanankoski.com, josta löytyy myös kosken varaustilanne. Voit myös varata samalla majoituksen sekä halutessasi ruokailuja.

Kalastajien on käytettävä vieheessään (perho tai uistin) ainoastaan yhtä yksihaaraista väkäsetöntä koukkua. Erityisesti uistinkalastajien kannattaa ottaa huomioon tämä ennen koskelle suuntautuvaa kalastusreissua.

Kaikki taimenet, harjukset ja järvilohet on vapautettava mahdollisimman pikaisesti kalan riittävän elpymisen jälkeen. Kalastusta pyöritetään siis C&R-säännöillä kyseisten lajien osalta.

Kahluukielto on voimassa koskialueilla 30.5. asti. Kevään sumukorentoaikaan kahlaaminen on mahdollista Saunasuvannosta alaspäin, tarkempaan kahluukieltokarttaan voi tutustua kosken verkkosivuilla.

Kalastus koskella keskeytetään, mikäli vedenlämpö ylittää 21 asteen pysyvästi. Viime vuosina keskeytyksistä on valitettavasti tullut jokakesäinen ilmiö. Keskeytyksestä ilmoitetaan lupia keskeytysjaksolle lunastaneille asiakkaille välittömästi keskeytyspäätöksen jälkeen.

HUOM! Nämä ovat kosken vuoden 2024 sääntöjä. Käy tutustumassa verkkosivuilla, onko sääntöihin tullut tarkennuksia kesälle 2025.