Kilpailut

/

Teksti ja kuvat: Marcus Wikström Pohjoismaiden pilkkimestaruuskisat järjestettiin tänä vuonna Suomessa, tarkemmin ottaen Liperin Kirkkolahdella. Kilpailuvesistö pidettiin kuitenkin totutusti salassa loppuun asti ja paljastettiin vasta perjantai-illan joukkuekokouksessa. Liperin Urheilukalastajat vastasi järjestelyistä ja saattoi tapahtuman kitkatta maaliin. Perjantaina vuorossa oli harjoituskisa, joka pilkittiin Liperin Heposelällä kovassa tuulessa ja ajoittaisessa lumisateessa. Paikka oli hieman haasteellinen ja tuloksissa…

Uutiset

/

Eduskunta on hyväksynyt eläinten hyvinvointilain ja samassa yhteydessä säätänyt muutoksia myös kalastuslakiin. Vapaa-ajankalastajien kannalta merkittävimmät muutokset koskevat kalojen lopettamista ja vapauttamista koskevia säädöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2024. Uudistetun kalastuslain 58 pykälän mukaan takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Takaisin veteen laskettavan kalan hyvään käsittelyyn kuuluu muun muassa kalan käsittelyn ja kuivilla oloajan minimointi,…

Uutiset

/

Vuonna 2010 julkaistun Anssi Elorannan kirjoittaman Virtavesien kunnostus -kirjan painos on myyty loppuun. Kirjan jatkuvan kysynnän vuoksi Kalatalouden Keskusliitto on päättänyt julkaista teoksesta toisen, uudistetun painoksen. Päivityksestä vastaa Elorannan lisäksi FT Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kunnostuskirjan työstäminen aloitetaan syksyllä 2023 ja uudistetun laitoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Kirjasta pyritään saamaan mahdollisimman hyvin nykykäyttäjien toiveiden…

Uutiset

/

Millainen on hyvä kalakauppa, ja mitä asiakkaat useimmiten tiskillä kysyvät? Entä paljonko kalaa tarvitaan syöjää kohden? Kokenut kalakauppias vastaa kysymyksiin. ”Hyvän kalakaupan tunnistaa siitä, että siellä on hyvä valikoima ja iloiset myyjät! Lisäksi myynnissä oleva kala on tuoretta ja vastuullisesti pyydettyä, ja kaupan yleisilme on siisti”, summaa kalakauppias Juha Nurmi. Hänellä on pitkä historia kalan…

Suurkalat

/

Teksti: Ismo Malin, Kuva: Max Fredrikssonin arkisto Max Fredriksson ilmoitti joulukuussa saamansa 1,6-kiloisen ahvenen suurkalarekisteriin. Suurkalakoon ahvenia ja haukia hän kertoo saaneensa aiemminkin, mutta ilmoittaneensa niitä laiskasti rekisteriin. ”Tämä kala oli ennätysahveneni ja ylitti tasan kilon suurkalarajan selvästi. Se innosti minut tällä kertaa ilmoituksentekoon”, Salosta kotoisin oleva kokenut kalamies selvittää. Max kertoo, että ennen jäälle…

Uutiset

/

Teksti: Ismo Malin PFAS-yhdisteet ovat korkeina pitoisuuksina haitallisia terveydelle, ja niitä päätyy ihmisten elimistöön erityisesti elintarvikkeista. Päälähteenä pidetään kalaa, mutta sitä on myös muun muassa kananmunissa ja tuotanto- sekä riistaeläinten sisäelimissä. Vaikka muiden ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, kuten dioksiinin ja elohopean, määriä on selvitetty jo pitkään, niin PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia on alettu mitata kalojen lisäksi esimerkiksi simpukoista vasta…

Kilpailut

/

Teksti ja kuvat: Matti Kulju Sunnuntai 26. päivä helmikuuta valkeni Kajaanissa aurinkoisena, mutta hyvin kylmänä pakkasmittarin näyttäessä -27 asteen lukemia. Se ei kuitenkaan tunnelmaa pahemmin jäähdyttänyt, kun innokkaat pilkkijät ryhtyivät mittelemään taitojaan vuoden ensimmäisessä SM-kilpailussa kiiskiä narraten. Auringon kivutessa päivän aikana ylemmäs taivaalle alkoi myös kireä pakkanen hellittää otettaan, ja ilmassa oli lopulta jopa jo…

Kalastus

/

Teksti ja kuvat: Sami Kainulainen Kaikupilkintä herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yhä useampi pilkinnän harrastaja, varsinkin aloitteleva, harkitsee ja miettii, mitä hyötyä tai lisäarvoa kaikuluotain tuo mukaan harrastukseen. Tänä päivänä löytyy laajalti informaatiota kaikuluotainpilkinnästä muun muassa useilta some- ja Youtube-kanavilta, joten lajin moninaisiin syövereihin on helppo tutustua niin hyvässä kuin pahassa. Kaikuluotaimien käyttö pilkinnässä on…

Uutiset

/

Jyväskylän yliopiston johtamassa LIFE Revives -projektissa on onnistuttu nopeuttamaan jokihelmisimpukan eli raakun toukkien kehityksen loisvaihetta lohikalojen kiduksilla ja näin aikaistamaan poikasten vapautumista itsenäiseen elämään. Luonnossa raakuntoukat eli glokidiat kypsyvät pikkuraakuiksi loisina lohikalojen kiduksilla ja vapautuvat isäntäkaloistaan alkukesästä jokiveden lämpötilan ollessa riittävän korkea. Poikasiksi kehittyminen vaatii luonnossa jopa 11 kuukautta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla testattiin, pystytäänkö…

Uutiset

/

Juuri julkaistu tutkimus paljastaa, että vaikka yksittäisten saimaannorppien geneettinen muuntelu voi olla huolestuttavan alhainen, Saimaan eri alueiden norppien muuntelu on toisiaan täydentävää ja antaa toivoa saimaannorpan kyvylle sopeutua tuleviin ympäristömuutoksiin. Saimaannorppa on käynyt läpi rajun populaation pienenemisen ja siitä johtuvan geneettisen pullonkaulan. Tämä on herättänyt kysymyksen norppapopulaation elinvoimasta ja tulevaisuuden sopeutumiskyvystä. Saimaa on erittäin sokkeloinen…