Luonnonvarakeskuksen (Luke) uuteen kalakantaraporttiin on koottu tiedot silakan, kilohailin, turskan, lohen, siian, kuhan ja ahvenen tilasta vuonna 2019. Kalakantojen tilan säännöllinen arviointi kuuluu Maa- ja metsätalousministeriön Lukelle antamiin tulostavoitteisiin ja perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Itämeren silakkasaalis vuonna 2019 oli 334 000 tonnia. Saalis on noin 71 prosenttia 1980-luvun alun huippuvuosien saaliista. Pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta on…

Vauhdikkaasti kehittyvällä kalastuksen ja kalaveneiden kilpavarustelulla on vastavoimansa. Mieli kaipaa sittenkin perusasioita, kuten kalavesillä vietettyä aikaa ja sinnikkään yrittämisen palkitsevia tärppejä. Matalan kynnyksen seikkailuvaihtoehdon niihin tarjoavat metsäjärviemme rantapenkoissa saalistavat ahvenet. Jutun innoittajana toimiva kalapäivä toteutui juhannuksen tienoilla toissa kesänä keskellä pitkän vaellusreissun valmisteluja. Minun kalastusvuoteeni eivät sellaiset edes säännöllisesti kuulu, joten harvoihin reissuihin latautuu paljon…

Vuoden lähikalastuspaikaksi 2020 on valittu Veitsiluodon kalapaikka Kemissä. Veitsiluodon kalapaikka on kooltaan 65 hehtaaria, ja se toimii myös Stora Enso Veitsiluoto Oy:n raakavesialtaana. Altaaseen tuleva vesi pumpataan Kemijoesta ja ylimääräinen vesi valuu ylijuoksuna puroa pitkin mereen. Luontaisina kaloina kalapaikassa ovat hauki, ahven, särki, seipi, made, kiiski ja muikku. Lisäksi kalapaikalle istutetaan taimenta, kirjolohta, siikaa ja…

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n kaikille avoimet puro- ja jokikunnostustalkoot jatkuvat elokuussa. Koronavirustilanne saattaa kuitenkin vielä vaikuttaa talkoiden järjestämismahdollisuuksiin ja työskentelytapoihin, Virhosta kerrotaan. Koronaviruksen vaikutuksesta järjestämiseen ja talkoiden käytäntöihin ilmoitetaan talkookalenteri-sivulla ja Virhon Facebook-sivulla. Virhon EU:n LEADER-rahoitusohjelman rahoittama hanke tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden tehdä virtavesikunnostustyötä talkoilla hankkeen eri kohteilla. Jatkuva talkoomahdollisuus on hankkeen kunnostuskohteilla kesäkuusta lokakuuhun sen…

Lidlin Norpat-kuosisten kangaskassien myynnillä kerättiin 50 000 euron lahjoitus John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille. Lahjoitussummalla tuetaan Itämeren rehevöitymistä ehkäisevää työtä. Lidl lahjoitti John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille 50 000 euroa. Lahjoitus kerättiin Norpat-kuosisten kangaskassien myynnillä. Sympaattiset kangaskassit tulivat myyntiin viime vuoden marraskuun alussa ja koko 50 000 euron erä kävi kaupaksi reipasta tahtia….

Taimenen ja muiden kalojen liikkuminen Mätäjoessa helpottuu ensi syksynä, sillä Helsingin kaupunki kunnostaa Kannelmäessä Trumpettipuiston kohdalla sijaitsevan padon pieneksi luonnonmukaiseksi koskipaikaksi heinä-elokuussa. Kunnostuksessa ovat mukana myös ympäristöjärjestö WWF Suomi sekä Virtavesien hoitoyhdistys ry. WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen iloitsee siitä, että patoalue korjataan ja siitä tulee luonnonmukainen koskialue kaikille virtavesilajeille. Nykyinen pato vuotaa reunoilta ja on…

Kesäkuun aikana Tornion- ja Simojokeen nousi lohia kudulle runsaammin kuin kolmena edellisenä vuonna, vaikka lohennousu käynnistyi tavanomaista myöhemmin. ”Viileä kevät ja myöhäinen tulva viivästyttivät lohen nousua. Ensimmäiset nousulohet havaittiin kaikuluotausseurannoissa touko-kesäkuun vaihteessa yli viikko tavanomaista myöhemmin”, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä Simojokeen nousi 2 796 lohta. Lohimäärät kasvoivat hyvin nopeasti…

Lohen lemmenleikeissä koolla on väliä. Suuret, useamman vuoden meressä kasvaneet kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä, mutta isoja lohia on tavallisesti kutualueilla vähemmän kuin pienempiä. Joka vuosi kymmeniä tuhansia lohia nousee Jäämerestä synnyinsijoilleen Tenojokeen. Vaellus takaisin kotijokeen on pitkä ja uuvuttava. Lohet lakkaavat syömästä noustessaan jokeen, uivat pitkiä matkoja vasten voimakasta virtaa ja hyppivät putouksien yli. Niiden…

Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii lohen vaelluspoikasten ohjaamiseen tarkoitetun kelluvan ohjausaidan toimivuutta Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen yläkanavassa kesäkuussa. Haapakoskelle viime kesänä asennettu noin 180 metriä pitkä teräksinen ohjausaita on ensimmäinen Suomessa kyseiseen tarkoitukseen asennettu rakenne. Kelluvan ohjausrakenteen tavoitteena on saada ohjattua vaelluspoikaset nopeasti voimalaitoksen alapuolelle johtavalle turvalliselle reitille. Tyypillisesti patorakenteet hidastavat tai jopa katkaisevat vaelluspoikasten matkan merelle. Kalat…

Huoli meristä on synnyttänyt uudentyyppisen kuluttaja-aktivismin aallon. MSC:n (Marine Stewardship Council) uudesta tutkimuksesta käy ilmi, että merenelävien ostajat äänestävät yhä useammin haarukoillaan varmistaakseen, että merissämme on kalaa myös tulevaisuudessa. Tutkimuksesta, johon osallistui yli 20 000 ihmistä 23 maasta, käy ilmi, että globaalisti kuusi kymmenestä mereneläviä syövistä kuluttajista on tehnyt muutoksia ostokäyttäytymiseensä suojellakseen kaloja merissämme. Suomessakin…