Kesällä 2025 Saaristomerellä toteutetaan laajamittaisia vedenalaisen meriluonnon kartoituksia sukeltamalla. Kartoitukset ovat osa kansallista vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa Velmua, ja niitä toteuttavat Metsähallitus sekä useat asiantuntijakonsultit. Uuden kartoitustiedon avulla halutaan voida paikantaa Saaristomeren paikallisesti ekologisesti merkittävät merialueet, niin kutsutut PEMMA-alueet. Kartoituskohteiksi on valikoitunut alueita, joiden ennakoidaan mallinnusten perusteella olevan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä, mutta joista…

Viikonloppuna 13.7.2025 löydettiin tänä vuonna syntynyt saimaannorppa verkkoon hukkuneena Pihlajavedellä Savonlinnassa. Kyseessä on neljäs Metsähallituksen tietoon tullut pyydykseen kuollut norppa tänä vuonna. Metsähallitus muistuttaa, että kaikki verkot ja löysänieluiset katiskat ovat vaaraksi saimaannorpalle ympäri vuoden. Kalastaja ilmoitti tapahtumasta Metsähallitukselle. Kuollut saimaannorppa sijaitsi verkon keskiosassa ja se oli tänä vuonna syntynyt noin 80 cm pitkä uroskuutti….

Ilmastonmuutos voi edistää lämpöä suosivia vieraslajeja, kuten hyytelösammaleläintä, jonka yhdyskuntia tavataan varsinkin loppukesän lämpöisissä vesissä. Muita ranta-alueiden, lämpimissä vesissä viihtyviä vieraslajeja ovat isosorsimo ja kanadanvesirutto. Kalojen tavallisin kuolinsyy kesähelteellä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta aiheutuva stressi. Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, haittaavat virkistyskäyttöä ja voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Jos vieraslaji pääsee leviämään, sen…

Kesällä ei tee mieli seistä tuntikausia hellan ääressä, vaan kokkailussa arvostetaan helppoutta. Kun raaka-aineena on hyvin säilyviä ja valmiita kalatuotteita, on ruuanlaitto nopeaa eikä hävikkiäkään tule. Nämä kolme kalaisaa kesäruokaa syntyvät helposti vaikka mökillä! Suositusten mukaan viikossa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa kalaa. Se onnistuu Pro Kala ry:n mukaan helposti myös kesäkeittiössä, kun tuoreen kalan…

Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa. Norpat ovat laajimmalle levinneitä arktisia hylkeitä, ja niitä esiintyy Jäämeren lisäksi Ohotanmerellä Japanin pohjoispuolella, Itämerellä sekä Saimaan ja Laatokan järvissä. Järvinorppien on perinteisesti ajateltu olevan lähisukulaisia ja kehittyneen sisävesistöihin loukkuun jääneistä…

Pidä Saaristo Siistinä ry on asentanut Saimaan Luonterille uuden laiturinmallisen imutyhjennysaseman, jotta veneilijät voivat tyhjentää käymäläjätevedet vastuullisesti ja vesistöystävällisesti. Uusi imutyhjennyslaite on tärkeä keino suojella suomalaisia vesistöjä ja sitä ylläpidetään yhdistyksen jäsenmaksuilla – siksi järvillä veneilevien tuki on tarpeen. Uusi asema Varteussaaren ja Pienipuoli-saaren välillä Luonterilla täydentää merkittävästi veneiden käymäläjätteiden imutyhjennyslaiteverkostoa Saimaalla. Lähialueella sijaitsee useita…

Metsähallitus ei enää myy ravustuslupia vesistöihin, joissa elää jokirapua. Valtion vesialueilla ravustus jatkuu täplärapuvesistöissä.Jokirapu on maamme alkuperäinen laji, joka kärsii rapurutosta ja täpläravun leviämisestä. Täplärapu on vieraslaji, joka levittää rapuruttoa. Vesistöön levitessään rutto hävittää jokiravut, mutta täplärapu itse sietää sitä hyvin. Jokirapukannat ovat heikentyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Jokiravun rauhoittaminen valtion vesialueilla on kirjattu Metsähallituksen kalastuksen kehittämisohjelmaan…

Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa. Arktisten virtavesien ravinneherkkyyttä tutkittiin Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston toteuttamassa luonnonkokeessa, jossa selvitettiin typen ja fosforin vaikutusta levien määrään. Kokeessa havaittiin, että typpilisäys kasvatti selvästi pohjalevien…

Äärimmäisen uhanalaisten saimaannieriöiden liikkeitä on alettu seurata akustisten telemetrialaitteiden avulla Saimaan lisäksi Kuolimolla. Ensimmäiset Kuolimon nieriät ovat saaneet seurantalaitteen onnistuneesti. Metsähallituksen hallinnoima Pro Saimaannieriä -hanke merkitsi lähettimillä kolme nieriäyksilöä Kuolimolla. Vesistöön asennetut vastaanotinlaitteet keräävät tietoa kalojen liikkeistä kahden-kolmen vuoden ajan. Luonnossa villeinä elävien yksilöiden liikkeistä saatavat tiedot ovat tärkeitä saimaannieriäkantojen elvyttämisessä. Nieriöitä merkittiin keväällä 2025…

Saimaannorpan suojelemiseksi asetettu verkkokalastuskielto päättyi 30.6. Kalastajilta vaaditaan kuitenkin erityistä tarkkuutta ja vastuullisuutta norppavesillä etenkin heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Verkkokalastusta suositellaan välttämään heinäkuussa, koska se on merkittävä uhka erittäin uhanalaiselle saimaannorppakannalle, korostaa Metsähallitus tiedotteessaan. Verkkokalastuskielto Saimaalla päättyy heinäkuun alkaessa. Verkkokalastus on heinäkuussa kuitenkin vaarallista saimaannorpan kuuteille, jotka ovat vielä pieniä ja sotkeutuvat verkkoihin isoja norppia helpommin….