Teksti ja kuvat: Jaana Vetikko
Saimaan kanava Lappeenrannassa tarjosi näyttämön yhdelle kansainvälisen kilpaonginnan arvostetuimmista tapahtumista, kun seurajoukkueiden 45. MM-kilpailut järjestettiin 18.–19. heinäkuuta. Tapahtuma oli merkittävä ponnistus Suomen Vapaa-ajankalastajille, ja samalla harvinainen mahdollisuus nähdä maailman parhaat seurajoukkueet kilpailemassa suomalaisessa kalastusympäristössä.
Kilpailupaikkana toiminut Saimaan kanava oli kansainvälisesti poikkeuksellinen. Kanavan tasaiset olosuhteet, pitkä kilpailualue ja monipuolinen kalasto tarjosivat kilpailijoille haasteen, jossa menestys edellytti sekä tarkkaa ennakkovalmistautumista että kykyä reagoida kalojen käyttäytymiseen kilpailun aikana. Ennen kaksipäiväistä kilpailua joukkueilla oli mahdollisuus harjoitella kilpailualueella viitenä päivänä.
MM-kilpailuun osallistui 23 seurajoukkuetta 15 Euroopan maasta. Kilpailu ratkaistiin kahden kilpailupäivän yhteistuloksella laskemalla joukkueiden kilpailijoiden sektorikohtaiset sijoituspisteet yhteen. Ratkaisu nähtiin vasta tiukan kamppailun jälkeen.
Voitto ratkaistiin oikeilla taktisilla valinnoilla
Seurajoukkueiden MM-kilpailuissa yksittäiset isot kalat eivät useinkaan ratkaise kilpailua, vaan ratkaisevaa on oikean kalastustaktiikan löytäminen sekä kyky mukauttaa sitä kilpailun edetessä. Joukkueiden sisäinen tiedonkulku, mäskäämis- ja onkimisstrategiat sekä kalapaikkojen hyödyntäminen muodostavat kokonaisuuden, jossa jokainen joukkueen jäsen vaikuttaa lopputulokseen.
Kilpailun taso oli kova. Maailmanmestaruuden vei kuitenkin vakuuttavasti ranskalainen Team Carp Match Haut de France, joka keräsi yhteensä 21 sijoituspistettä. Hopealle sijoittui belgialainen Fishing Team Alpha Competition 27 pisteellä ja pronssia saavutti italialainen Lenza Emiliana Tubertini 35 pisteellä. Erot kärjen takana pysyivät pieninä, mikä kuvasti kilpailun tasaisuutta.
Suomea kotikisoissa edusti kaksi kokenutta seurajoukkuetta. Paremmin sijoittui Team Sensas Finland, joka oli kilpailun 11:s yhteensä 62 sijoituspisteellä. Joukkueessa kilpailivat Jouni Lillman, Tero Isokorpi, Samppa Ylönen, Marko Ekroth ja Harri Lindberg, ja joukkueen kapteenina toimi Jari Seppälä.
Lempäälän Kalakerho oli 13:s kerättyään 67,5 sijoituspistettä. Joukkueessa kalastivat Heidi Pernu, Tero Kankaanpää, Erkki Lavonen, Ville Lehtinen ja Pekka Rintamaa, ja kapteenina toimi Seppo Pönni.
Vaikka suomalaisjoukkueet jäivät kokonaiskilpailussa niukasti kymmenen parhaan ulkopuolelle, nähtiin kilpailussa myös hienoja henkilökohtaisia onnistumisia. Team Sensas Finlandin Tero Isokorpi kalasti toisena kilpailupäivänä vakuuttavasti oman sektorinsa voittoon. Lempäälän Kalakerhon Heidi Pernu puolestaan jakoi ensimmäisen kilpailupäivän sektorivoiton.
Lisäksi useampi suomalaisista onnistui onkimaan sektorissaan viiden parhaan joukkoon jompanakumpana päivänä. Sektorivoitot kovatasoisessa seurajoukkuekilpailussa osoittivat, että suomalaisilla on edelleen kykyä nousta maailman huippujen rinnalle yksittäisillä kilpailusuorituksilla.
Suomalaisilta puuttui kokemusta pitkäkestoisista kisätapahtumista
Team Sensas Finlandin kapteeni Jari Seppälä kertoo, että harjoitusten perusteella oli päätetty, että kilpailu aloitettaisiin 11 metristä särjenonginnalla, ja kun särki tai sen syönti vähenisivät, niin siirryttäisiin onkimaan salakkaa samalta etäisyydeltä, mutta 1,5 metriä pohjasta. ”Tämä Toimi hyvin, kunnes kahden tunnin kohdalla sää muuttui pilviseksi ja kalan tulo heikkeni. Ilman sään muutosta olisimme olleet ensimmäisen päivän jälkeen hyvissä asemissa eli jopa viiden joukossa”, hän arvioi.
”Toisena päivänä noudatimme samaa taktiikkaa sillä lisäyksellä, että yritimme myös lahnoja ja pasureita kauempaa. Tämä onnistui sikäli, että Tero Isokorpi voitti toisena kilpailupäivänä oman sektorinsa”, Seppälä lisää.
Kokonaisuutena kisat sujuivat Seppälän mielestä kohtuullisesti. ”Huippusuorituksella olisimme voineet olla kuuden joukossa, mutta toisaalta sijoitus olisi voinut olla huonompikin. Kolme parasta joukkuetta oli joka tapauksessa aivan omaa luokkaansa. Meillä ei tietotaso ja tarkkuus riitä. Ranskassa ja Belgiassa kilpaillaan paljon samanlaisissa olosuhteissa kuin Saimaan kanavalla. Heillä on myös kokemusta pitkään kestävistä kisatapahtumista, joissa viikko syötitetään kilpailualuetta, ja siitä mitä se vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen.
Taktiikka ei toiminut odotetusti
Lempäälän Kalakerhon kapteeni Seppo Pönni kertoo, että heidän normaali taktiikkansa Saimaan kanavalla on onkia 10-11 metrin partilla ja ylipitkällä siimalla 13 metrin partilla tai 11 metrin teleskoopilla kanavan pohjalta. Tällä kertaa joukkue päätyi valitsemaan käyttöönsä 9 metrin vavat ja kalastamaan penkan päältä sekä 13 m partilla normaalimittaisella siimalla penkan reunasta. Ensimmäisenä päivänä kaloja houkuteltiin löysillä mäskipalloilla, joissa oli seassa jonkin verran liimiä. Toisena päivänä käytettiin samaa mäskiä, mutta pallot puristettiin kovemmiksi.
Pönnin mukaan harjoituksissa hyvin toiminut taktiikka ei kilpailussa toiminutkaan odotetusti. ”Ensimmäisenä kilpailupäivänä ensimmäiset eli A- ja B-sektorit menivät hyvin, mutta C-, D- ja E-sektoreilla homma ei toiminutkaan. Toisena päivänä tilanne oli päinvastainen, kun kalaa tuli paremmin viimeisimmiltä sektoreilta. Olisi ehkä ollut viisasta onkia 10-11 metrin partilla ja kauempaa 13 metrin partilla ylipitkällä siimalla tavoitellen 200-400 gramman bonuslahnoja särkien sijaan. Siten olisimme voineet päästä ainakin lähelle kärkisijoja ja kuuden parhaan joukkoon, mikä oli minimitavoitteemme”, hän miettii.
Pönni arvioi, että oikean taktiikan laatimista vaikeutti kisatapahtuman pitkä kesto ja runsas osanottajamäärä. ”Kun ongimme keskenämme, niin porukkaa on aika vähän, jolloin veteen laitetaan houkutusaineita suhteellisen vähän. Sen sijaan tällaisessa kansainvälisessä tapahtumassa mäskiä päätyy veteen runsaasti monen päivän ajan, mikä muuttaa kalojen käyttäytymistä. Emme tällä kertaa onnistuneet ennakoimaan riittävän hyvin pitkän ennakkotreenin vaikutusta kalojen käyttäytymiseen.”
Huolellinen valmistelu näkyi järjestelyissä
Kilpailun onnistuminen oli pitkän valmistelutyön tulos. Suomen Vapaa-ajankalastajien väki sekä suuri määrä vapaaehtoisia vastasivat siitä, että kansainvälisen kattojärjestön Fipsedin vaatimukset täyttyivät. Kilpailualueen rakentaminen, harjoituspäivät, arvonnat ja itse kilpailun läpivienti vaativat kuukausien suunnittelun.
Kilpailujohtaja Sami Kainulaisen mukaan järjestelyt onnistuivat kokonaisuutena erinomaisesti.
”Saimaan kanava osoittautui juuri sellaiseksi kilpailupaikaksi kuin olimme toivoneet. Kilpailu oli tasokas, järjestelyt etenivät suunnitelmien mukaisesti ja saimme paljon myönteistä palautetta niin kansainväliseltä kattojärjestöltä kuin osallistuvilta joukkueilta. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä kilpailijoiden viihtyvän Suomessa ja arvostavan sekä kilpailualuetta että järjestelyjä.”
Kainulainen korostaa, että onnistuneen tapahtuman taustalla oli suuri joukko vapaaehtoisia.
”Näin suuren kansainvälisen kilpailun järjestäminen ei olisi mahdollista ilman talkoolaisia. Haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille vapaaehtoisille, jotka tekivät valtavan työn kilpailun eteen. Lisäksi haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, Lappeenrannan kaupunkia, Saimaan alueen toimijoita sekä tapahtumaa tukeneita yrityksiä. Yhteistyö sujui erinomaisesti, ja sen ansiosta pystyimme tarjoamaan kilpailijoille maailmanmestaruuskilpailujen arvoiset puitteet.”
Kansainvälisiltä joukkueilta saadun palautteen perusteella erityistä kiitosta saivat kilpailualueen toimivuus ja kaikilta osin sujuvat järjestelyt avajaisineen ja gaalaillallisineen. Onnistunut tapahtuma vahvisti samalla Suomen mainetta laadukkaiden kansainvälisten kilpaonkitapahtumien järjestäjänä.
Kansainvälinen tapahtuma kilpaonginnan näyteikkunana
Seurajoukkueiden MM-kilpailut olivat suomalaiselle kilpaonginnalle merkittävä voimannäyttö. Tapahtuma toi Saimaan kanavalle maailman parhaat seurajoukkueet, runsaasti kansainvälisiä vieraita sekä näkyvyyttä suomalaiselle kilpailutoiminnalle. Samalla kilpailut osoittivat, että Suomessa on osaamista järjestää vaativia kansainvälisiä kalastuskilpailuja.
Vaikka kilpailussa ratkaistiin maailmanmestaruus, tapahtuman tärkeimpiä anteja olivat myös eri maiden kilpailijoiden kohtaamiset, kokemusten vaihto ja yhteinen intohimo kilpaonkimiseen. Juuri nämä tekevät MM-kilpailuista paljon enemmän kuin pelkän kalastustapahtuman. Ne ovat kansainvälisen kilpaonkiyhteisön vuosittainen kohtaamispaikka.
Tuloksia (p): 1) Team Carp Match Haut de France (Ranska) 21, 2) Fishing Team Alpha Competition (Belgia) 27, 3) Lenza Emiliana Tubertini (Italia) 35… 11) Team Sensas Finland 62, 13) Lempäälän Kalakerho 67,5.
