Perhokalastuksen MM-kilpailut 2018 – Jyrki Hiltuselle historiallinen hopeamitali

Jyrki Hiltusen hopea henkilökohtaisessa sarjassa on historian paras suomalaisen sijoitus perhokalastuksen MM-kisoissa.

Perhokalastuksen 38. maailmanmestaruuskilpailut kilpailtiin 17.-23.9.2018 Italiassa. Kilpailut olivat suomalaisittain menestys, sillä Jyrki Hiltunen teki historiaa voittamalla ensimmäisenä suomalaisena henkilökohtaisen mitalin Suomen rajojen ulkopuolella.

Trentinossa järjestettyyn MM-kilpailuun osallistui yhteensä 148 kalastajaa 28 maasta. Kilpailussa kalastettiin kolme jaksoa Sarca-joella ja yksi jakso Noce-joella. Jokiosuuksilla kalasto koostui marmoritaimenesta, taimenesta, kirjolohesta ja harjuksesta. Erityisesti kaksi ylintä Sarca-joen sektoria olivat kivikkoista koskea, joka muistutti kotoisia olosuhteita ja sopi siksi erinomaisesti suomalaisille.

Kilpailun järviosuus kalastettiin rannalta heittäen kuvankauniilla Cornisello-järvellä. Yli 2100 metrin korkeudessa sijaitsevalla järvellä saaliiksi tavoiteltiin taimenta ja rautua.

Jyrki Hiltunen tuo vauhdikkaasti kalaa mittaukseen.

Tieto jalostui kilpailustrategiaksi

Osa kilpailualueista oli Suomen joukkueelle tuttuja kolmen vuoden takaisista EM-kilpailuista. Tämän lisäksi joukkue (Jyrki Hiltunen, Mikko Räsänen, Santeri Kinnunen, Saku Nieminen, Heikki Kurtti, Olli Toivonen ja kapteeni Jarkko Suominen) kävi harjoittelemassa Italiassa kesän mittaan yhteensä kolmeen eri otteeseen. Kaikki kerätty tieto jalostettiin joukkueen kilpailustrategiaksi.

Joella parhaiten toimivaksi tekniikaksi valikoitui nymfikalastus. Tärkeää oli kalastaa pooli läpi erittäin tarkkaan ja mieluusti kahteen kertaan eri perhoilla. Nymfien lisäksi pintaperhot ja upposiimalla heitetyt streamerit oli syytä pitää valmiudessa erityisesti kalastuspaineen kasvaessa kilpailun loppua kohden.

Pinnassa käyville aktiivisille kaloille tarjoiltiin paikan tullen pieniä päiväkorentojäljitelmiä. Siten pyrittiin jäljittelemään mahdollisimman hyvin juuri kuoriutumassa olevia hyönteisiä. Streamerit valikoituivat puolestaan hitaiden suvantomaisten virtojen haravointiin.

Ympäröiviä maisemia lukuun ottamatta jokikalastuksen kalastuskohteet muistuttivat paikoin suomalaisia olosuhteita.

Perhojen koko pieneni

Toimivat perhot muuttuivat kilpailun aikana aivan harjoituksissa todetun mukaisesti. Alussa toimineiden räikeämpien tagien ja isompien matojäljitelmien squirmyjen teho hiipui hiljalleen kilpailun edetessä ja pienemmät sekä luonnollisemmat sidokset alkoivat antaa paremmin kalaa.

Joella Suomen joukkueen käyttämä perhoarsenaali koostui Orange tageista, squirmyistä, kumijalkaisista ja cdc-häkilöidyistä jänönymfeistä sekä vihreän ja ruskean sävyisistä perdigon-nymfeistä. Kilpailun alussa joukkue saattoi käyttää jopa koon 14 perhoja, mutta viimeisillä jaksoilla perhoja pienennettiin aina koukkukokoon 20 asti.

Vapa taipuu kaarelle Mikko Räsäsen onnistuttua jokijaksolla.

Järvellä keskityttiin taimeneen

Järvellä joukkue keskittyi taimenen kalastukseen. Rautua oli järvessä kappalemääräisesti enemmän, mutta raudun ollessa mielenlaadultaan ailahtelevainen otus, todettiin taimenen kalastamisen antavan varmemmin saalista.

Pinnassa käyville kaloille tuli ehdottomasti tarjota pinnasta pieniä päiväkorentojäljitelmiä tai murkkuja. Muutoin kalastus oli pääosin upposiimoilla leechien ja tinseleiden heittoa. Sopiva siiman uppoamisnopeus valikoitui kalojen kulloisenkin oleskelusyvyyden mukaan, mutta yleisimmin käytimme 3- tai 5-uppoavia siimoja.

Leechien väri vaihteli aina mustasta pinkkiin ja monesti perhon vaihto tuntui laukaisevan kalojen ottirefleksin. Tinseli-tyyppisissä sidoksissa iso koko ja kultainen väri olivat valttia. Uittotyyli oli lähtökohtaisesti mahdollisimman nopeaa ja aggressiivista taimenen ottihalujen aikaansaamiseksi.

Kuvankauniita kalastusmaisemia kirkasvetisellä vuoristojärvellä.

Joukkue kiri viidenneksi

Joukkuekilpailussa Suomi oli ensimmäisestä jaksosta alkaen tasaisesti sijalla kuusi. Viimeisellä jaksolla onnistuimme kiristämään hieman tahtia ja nousimme lopputuloksissa viidenneksi. 28 joukkueen kilpailussa viides sija ei ole huono saavutus, mutta toki harmittavasti mitalien ulkopuolella.

Neljäs sija jäi joukkueelta vain muutaman pisteen päähän ja yksi kala sopivassa paikassa olisi voinut kääntää järjestyksen Suomen eduksi. Pronssimitalille matkaa jäi 36 pistettä ja sen eron kurominen olisi vaatinut parempia onnistumisia useilla jaksoilla. Suomen joukkueen saalis oli kilpailussa yhteensä 215 kalaa.

Suomen maajoukkue vasemmalta Mikko Räsänen, Heikki Kurtti, Olli Toivonen, Jyrki Hiltunen, Saku Nieminen, Santeri Kinnunen ja kapteeni Jarkko Suominen.

Jyrkin taistelu toi hopean

Henkilökohtaisessa kilpailussa kaikki suomalaiset sijoittuivat kärkikolmannekseen. Kirsikkana kakun päällä oli Jyrki Hiltusen upea hopeamitalin arvoinen suoritus. Ensimmäisen päivän jälkeen 15. sijalla ollut Jyrki nousi toisen päivän järvellä saadun jaksovoiton jälkeen sijalle 3.

Neljännen jakson jälkeen ja ennen viimeistä jaksoa Jyrki piti hallussaan kilpailun kärkipaikkaa ja taisteli tosissaan voitosta. Viimeisellä jaksolla Espanjan Ferreras onnistui kirimään ohitse, mutta muille Jyrki ei antanut mahdollisuuksia, vaan nappasi historiallisen hopeamitalin!

Teksti ja kuvat: Jarkko Suominen

Tulokset

Joukkuekilpailu
1. Espanja
2. Tšekki
3. Italia

5. Suomi

Henkilökohtainen kilpailu
1. David Garcia Ferreras (ESP)
2. Jyrki Hiltunen (FIN)
3. Andrea Pirone (ITA)
4. Frantisek Kouba (CZE)
5. Jordi Oliveras Cortina (ESP)
6. Grzegorz Golofit (POL)

16. Mikko Räsänen (FIN)
34. Santeri Kinnunen (FIN)
39. Saku Nieminen (FIN)
44. Heikki Kurtti (FIN)

Jyrki Hiltunen väsyttelee kalaa jokijaksolla.
Kaunis italialainen taimen Mikko Räsäsen esittelemänä.
Tarkkaavaisena tärppiä odotellessa.