Manamansalon Särkinen oli oiva kisavesi SM-lohipilkille – suurin saalis huimat kahdeksan kirjolohta!

Lohipilkin naisten Suomen mestari 2026 Marju Kervinen ottivieheineen.

Teksti ja kuvat: Petter Nissén

Oulujärven suuressa saaressa, Vaalan kunnan Manamansalossa, liikuttiin punalihaisen perässä 21. maaliskuuta 2026. Lohipilkin Suomen mestaruuskilpailu keräsi paikalle 205 pilkkijää. Metsähallituksen erityiskalastuskohteeseen istutetaan pyyntikokoista lohikalaa useita kertoja kalastuskauden aikana.

Ympäristö ja puitteet saivat kehuja

Eri puolilta maata paikalle saapuneet kilpailijat kehuivat Manamansalon mäntyvaltaista ja hiekkaharjujen koristamaa ympäristöä hienoksi. Särkisen vesikin oli kirkasta, kuten taivaalla koko päivän paistanut aurinkokin.

Monin paikoin mittaushistorian lämpimin maaliskuu oli edistänyt kevättä vauhdilla myös kisajärvellä. Jää oli vielä turvallisesti puolen metrin vahvuista, mutta lumet sen päältä olivat sulaneet melkein kokonaan. Valoa riitti myös vedenalaisessa maailmassa ja ehkä juuri siksi kirjolohetkin olivat syönnillään.

Kilpailijoita Särkisen jäällä.

Manamansalon leirintäalue toimi tukikohtana

Suositussa matkailukohteessa kilpailun järjestäminen oli palvelujen osalta helppoa. Leirintäalueen majoitus, ravintola ja wc:t helpottivat kaikkea tekemistä. Kilpailun järjestäjille itselleen jäi hommiksi varsinaisen kilpailun läpivienti, eikä energiaa kulunut muonitukseen ja oheispalveluihin.

Tällaisesta yhtälöstä syntyikin kaikin puolin hyvin onnistunut tapahtuma. Järjestelyistä vastasivat yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piirien aktiivit yhteistyökumppaneinaan Metsähallitus ja paikallinen leirintäalue.

Lähdön hetkellä oli kiirettä parhaille ottipaikoille.
Vuoden 2026 kilpailun saaliit olivat hyviä ja punnitusjonossa riitti punnittavaa.

Siimoissa keikkui värikkäitä vieheitä

Kirjolohen pilkkijöiden vakioarsenaaliin kuuluvat liitsit ja lusikkauistimet. Näitä vieheitä järvellä enimmäkseen näkyikin ja moni testaili molempien ottavuutta. Naisten sarjan voittanut Suomen mestari Marju Kervinen Iisalmen pilkkijöistä kehui palkintojenjaossa voittaneensa jo toisen kerran mestaruuden Tiuran lusikkauistimella.

Huhujen mukaan myös miesten sarjan mestaruus olisi varmistunut lusikkauistimella, mutta tästä ei ihan varmaa tietoa kantautunut kirjoittajan korviin. Eläväisiin maraboupyrstöisiin liitseihinkin näkyivät kalat nappaavan jäällä kierrellessä ja osallistujia jututtaessa.

Järvessä oli aika syviäkin alueita yltäen ainakin viiteentoista metriin. Useimpien kilpailijoiden taktiikkana oli kuitenkin pilkkiä ylempiä vesikerroksia ja syvyysaluetta metristä kahteen jään alta. Moni arveli kirjolohien liikkuvan kilpailupäivänä lähempänä pintaa kuin pohjaa.

Osa kilpailijoista satsasi lähtörannan läheisyyteen ja siitäkin nousi muutamia kirjolohia.

Mestari toi puntarille suursaaliin

Suurimmat saaliit ilmestyivät puntarille aivan punnituksen loppumetreillä, kun Särkisen itäpäässä pilkkineet saapuivat paikalle. Miesten mestarin Somervaaran Erää edustaneen Pauli Pyykkösen kahdeksan kirjolohta painoivat yhteensä 8,324 kiloa. Miehissä neljä tulosta ylitti kuuden kilon rajan.

Naisten mestarin Marju Kervisen saalis painoi 3,802 kiloa. Nuorissa kilpailtiin kolmessa eri sarjassa: 12-vuotiaiden sarjan voitti Kajaanin Kalastuskerhon Oliver Karsikas 1,239 kilolla. 15-vuotiaiden sarjassa kajaanilaisen Konsta Poikkimäen 1,169 kilon saalis riitti kultamitaliin. 19-vuotiaat jäivät tällä kertaa ilman saalista.

Joukkuekilpailussa ylivoimaisen tuloksen 15,997 kiloa siivittämänä kultamitalit matkasivat Somervaaran Erän joukkueelle Pauli Pyykkönen, Martti Blomberg ja Petri Korolainen.

Tulokset kokonaisuudessaan

Kuvia mitalisteista

Miesten sarjan mestarin saalis oli huimat kahdeksan kirjolohta.