Perhokalastaja arvostaa veneessään pelkistettyjä yksityiskohtia. Mitä vähemmän veneestä löytyy knaapeja, korvakkeita, kahvoja ynnä muita ulokkeita, sen parempi. Tuulella on käsittämätön kyky kuljettaa siima jokaisen mahdollisen ulokkeen taakse, eikä mikään harmita enempää kuin täydellisesti ajoitetun heiton tyssääminen knaapin taakse kiepahtaneeseen perhosiimaan. Paitsi tietysti se, kun tämä tapahtuu uudestaan. Perhokalastaja myös hyötyy virvelinkalastajaa enemmän korotetuista heittotasoista. Mitä…

Suuria haukia siiman päähän saadakseen ei tarvitse ajaa merelle. Itse asiassa Suomen ennätyskalarekisterissä komeilevat passiivi- ja aktiivivälinein saadut kärkihauet ovat molemmat sisävesiltä. Sisävedet tarjoavat hauen perhokalastajalle runsaasti mahdollisuuksia: suurten järvien ruovikkoiset lahdet ja keskikivikot, pienten lampareiden painanteet ja vitaikkojen aukot tai jokivesien akanvirrat ja suvannot tarjoavat mielenkiintoista koluttavaa pitkäksi aikaa. Välineissä ei kannata tinkiä Sisävesien…

Aikoinaan melkeinpä hyljeksitystä hauesta on viime vuosien aikana tullut ehkäpä Suomen tavoitelluin saaliskala, jonka ympärillä riittää pöhinää vesillä ja sosiaalisessa mediassa. Aktiivisimmat hurjat pyytävät haukea vuoden ympäri, mutta kerhokaloja tavoittelevien sesonki keskittyy perinteisesti syksyyn/alkutalveen ja kevääseen/alkukesään. Varsin kookkaaksi kasvava hauki on huippupeto useimmissa vesistöissämme ja se onkin saaliissa mitattuna Suomen toiseksi tärkein vapaa-ajankalastuksen kohdelaji. Harvassa…

Koolla on väliä -hanke järjesti lokakuun puolivälissä vastuullisen kelluntarenkaista käydyn hauen perhokalastuskilpailun. Kisa-alueena oli tällä kertaa koko Suomi. Kalat ilmoitettiin tulospalveluun valokuvien kera. Tiettävästi kisa oli ensimmäinen laatuaan ainakin Suomessa, mutta osallistujia kertyi heti jonoksi asti. Kilpailuun osallistui 36 kaksihenkistä joukkuetta eri puolilta Suomea, ja mukana oli todellisia hauen perhokalastuksen mestareita aina muutamaa grand old…