Vapaa-ajan Kalastaja

Kymijoella vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia voidaan parantaa virtaamajärjestelyillä ilman merkittäviä menetyksiä energiantuotannolle. Kaksivuotisessa hankkeessa on etsitty ratkaisuja Kymijoen alaosan virtaamaolosuhteiden kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut sovittaa yhteen vesivoimatuotanto, luonnon monimuotoisuus, vaelluskalojen elinolosuhteet ja virkistyskäyttö. Hankkeen tulokset osoittavat, että Koivukosken haarassa virtaamien lisääminen ja vanhan uoman vesittäminen parantaisivat merkittävästi vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa koskipinta-alaa kasvattamalla. Win-win-tilanne on mahdollinen Virtaamalisäykset…

Kalastus Viannankoskella on perustunut pitkälti pyyntikokoisten kirjolohien istutuksiin. Metsähallitus pyrkii vähentämään vieraslajin istutuksia etenkin virtavesikohteilla. Viannankoskelle on myyty viime aikoina noin 750 kalastuslupaa vuosittain. Kalastuslupia Viannankoskelle voi ostaa 31.12.2025 saakka. Tämän jälkeen kalastus vesialueella on kielletty. Viannankoski on noin 300 metriä pitkä kalastuskohde Viitasaaren ja Siilinjärven välisen maantien varrella, entisen Maaningan kunnan alueella. Kohde on…

Muovia sisältävien vapakalastusvälineiden, kuten vapa- ja pilkkivälineiden, uistimien ja haavien vastaanotto on muuttunut pysyväksi tavaksi Motonetin ja Ruodon myymälöissä. Välineitä on voinut palauttaa myymälöiden keräyspisteisiin 1.12. alkaen. Kalastusvälineiden keräys liittyy EU:n kertakäyttömuovidirektiiviin. Se velvoittaa muovia sisältäviä kalastusvälineitä valmistavat ja maahantuovat yritykset järjestämään myymiensä tuotteiden erilliskeräyksen. Suomen SUP-Tuottajayhteisö järjestää keräyksen yritysten puolesta ja hankkii palvelun Ringiltä….

Pentti-Oskari Kangas on villikalan väsymätön puolestapuhuja, joka näkee silakassa monta eri kalaa ja kannustaa kaikkia kokeilemaan vähemmän tunnettuja kotimaisia kaloja. Kankaan reseptiperintö on saanut uuden elämän, kun Kalahullun päiväkirja julkaistiin ilmaiseksi verkkoon. ”Maailmassa on vain seitsemän nuottia, mutta niistä syntyy miljoonia sävellyksiä.Samalla tavalla 10–15 raaka-ainetta riittää loputtomaan määrään reseptejä, sanoo villikalan puolestapuhujana tunnettu matkailuyrittäjä, muusikko…

Ympäristöterveys Pirteva suosittelee, ettei Hahmojärven alapuoliselta, Pyhäjärveen laskevalta vesireitiltä pyydettyä kalaa toistaiseksi käytettäisi ravinnoksi. Alueen kaloissa todettujen PFAS-pitoisuuksien vuoksi niitä ei saa myydä ruuaksi tai käyttää myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistuksessa. Pirkkalassa ja Lempäälässä kulkeva vesireitti kattaa järvet Raiskiojärvi-Hahmojärvi-Urvantajärvi-Säijärvi, niiden välillä kulkevan ojan (Toritunoja) ja Säijoen. PFAS- eli perfluoratut alkyyliyhdisteet, kuten PFOS saattavat aiheuttaa riskin ihmisen…

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta, ja erityisesti norjalainen lohi on tyypillinen valinta ruokapöytään. Tilaston mukaan vuonna 2024 suomalaiset kuluttivat yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti. Norjalainen kasvatettu lohi oli suosituin tuontikala, noin 2,6 kiloa henkeä kohti. Seuraavina tulivat tonnikalasäilykkeet (1,5 kg) ja…

WWF:n Kalaoppaaseen tuli tänä vuonna muutoksia erityisesti Atlantin sillin, makrillin ja sinievätonnikalan osalta. Itämeren silakka on taantunut, mutta silakan ostamista ruoaksi ei tarvitse välttää. Suurempi osuus silakkasaaliista tulisi ohjata rehukäytön sijaan elintarvikkeeksi. WWF:n Kalaoppaan liikennevalovärit kuvaavat eri kalalajien kalastuksen kestävyyttä. Vihreällä merkitty kala on luonnon kannalta kestävin valinta, keltaisella merkittyjä voi ostaa harkiten ja punaisella…

Pohjanlahdelle on rakennettu laaja akustinen vastaanotinverkosto, joka mahdollistaa kalojen yksilöllisen seurannan merialueilla. Luonnonvarakeskus (Luke) on ollut mukana asentamassa merenpohjaan yli sataa vastaanotinta, jotka kuuntelevat tunnistesignaaleja akustisilla lähettimillä varustetuista kaloista. Tämä mullistaa tavan, jolla kalojen vaelluksia voidaan tutkia. Luke on jo pitkään tutkinut lohia, meritaimenia, siikoja ja ankeriaita muun muassa telemetrian avulla, mutta nyt tutkimusmahdollisuudet laajenevat…

Lohjalla virtaavan Karstunjoen alajuoksulla korvattiin kalojen nousuesteenä toiminut myllypato luonnonmukaisella koskella. Hanke oli osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Karstunjoen kunnostuksessa vanha betoninen patorakenne purettiin ja uomaa porrastettiin koskirakenteilla niin, että se mahdollistaa taas kalojen vaelluksen. Padon ja sen patoaltaan tilalle muotoiltiin luonnonmukaista koskea noin 80 metrin matkalle. Työmaa käynnistyi kesäkuussa ja valmistui elokuussa. Vaellusesteetön jokireitti mahdollistaa taimenen kaltaisten…