Teksti ja kuvat: Juha Ojaharju

Tulossa on Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin PM-pilkkikilpailu, joka järjestetään Raippaluodon Revöfjärdenillä, Vistanin puolella. Miten menestynyt kilpakalastaja Tero Kankaanpää valmistautuu tähän kilpailuun, mikä on Teron ennakkosuunnitelma ja miten se toteutuu? Selvittelemme myös laajemmin Teron toimintatapoja ja ajatuksia siitä, miten pilkkikilpailussa menestytään.

Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin PM-kilpailu lähestyy ja aikaa kilpailuun on muutama päivä.

Aiotko käydä, tai oletko jo käynyt harjoittelemassa, vai menetkö vanhan tiedon pohjalta?
”Kilpailuun on tänä vuonna viikon rauhoitusaika, mikä tarkoittaa, että harjoittelusta ei välttämättä ole niin suurta hyötyä. Kilpailualue on myös tosi laaja ja rikkonainen, eli kalapaikkoja voi käytännössä olla missä vaan.

Pari harjoituskertaa ehdin tehdä. Kolme viikkoa ennen kisaa kävin koettamassa vähän uusia alueita, missä en ole ikinä pilkkinyt ja kartoittamassa löytyykö niiltä alueilta kalaa. Toisen harjoittelureissun tein noin viikko ennen kisaa. Silloin kävin koettamassa vanhoja paikkoja, mistä aikaisemmin olen saanut kaloja, sekä kokeilemassa myös paria edelliskerran ottipaikkaa, olisiko niissä vielä kalat samalla alueella. Harjoituksissa olen yrittänyt löytää kivikoiden ja saarien reunasta 3–4 metrin vedestä 30–100 gramman kalaa ja niin, että sitä olisi siinä isolla alueella, mikä riittäisi koko kisan ajaksi. Sen kokoista kalaa tuolla alueella tuntuu olevan.

Syksyisin saavat kyllä hyvin tuolta isompaa kalaa, mutta jotenkin tuntuu, että se passivoituu talven tullen, eikä ota pilkkeihin oikein hyvin. Siksi en ole isompaa kalaa yrittänyt etsiä. Harjoituskielto on myös niin pitkä, että todennäköisesti isomman kalan parvi on liikkunut ihan muualle viikon aikana. Pienempi kala pysyy todennäköisesti jossain saaren ja kivikon reunassa paremmin paikalla.

Harjoitusten perusteella kyllä + 50 gramman kalojen saaminen tuntui tosi haastavalta ja muutenkin kalojen syöntihalukkuus oli heikkoa. Joillain alueilla, missä oli kalaa, oli sen koko vain 20–30 grammaa. Mitään huippupaikkoja en löytänyt. Tiedossa on pari aluetta, joissa oli nyt kalaa ja mistä olen myös aikaisempina vuosina saanut kaloja. Kisa-aamuna teen päätöksen näiden kahden paikan välillä ja menen jommalle kummalle alueelle.”

Minkä kokoista ahventa tavoittelet?
”Tavoite olisi saada 30 – 100 g sekakalaa ja jos välillä saisi + 150 g bonuskaloja joukkoon.”

Millä välineillä aiot kalastaa kilpailussa?
”Tarkoitus on pilkkiä koko päivä tapsipilkillä tai jos kohdalle sattuu isompaa kalaa, niin koetan pilkkiä myös isolla morrilla. Syöttinä näissä käytän 2–3 kärpäsentoukkaa, sekä 2–3 surviaista kaverina, millä saa todennäköisesti kalat ottamaan paremmin kiinni. Pari ketju- ja värikoukkupilkkiä otan varmuuden vuoksi joukkoon, jos osun paremmin syövän kalan alueelle.”

Paljonko arvioit, että voittotulokseen tarvitaan?
”Uskoisin että voittotulokseen tarvitaan noin kymmenen kilon tulos. Aiemmin voittotulokset ovat olleen 10–15 kilon välissä, mutta harjoitusten perusteella kymmenen kilon tulos on tosi kova. Se kuka löytää alueen missä on sekakalaa koko päiväksi tai sitten sattuu hetken saada isompia, niin on korkealla.”

Mitä muita keskeisiä asioita kuuluu taktiikkaasi kyseisen kisan osalta?
”Mitään sen ihmeempää taktiikkaa ei ole. Aloituspaikan vielä valitsen vähän tarkemmin sen mukaan, kuinka paljon minnekin menee porukkaa. Sen jälkeen vaan lähden kairaamaan ja etsimään kaloja ja pilkkimään niillä pilkeillä mihin luotan.”

Kilpailun jälkeen: mitä olisi voinut tehdä toisin?

Löytyikö kalaa aloituspaikalta, vai jouduitko etsimään sitä?
”Ensimmäinen tunti meni huonosti. Kaloja ei ollut ihan siinä, missä ajattelin niiden olevan. Kun löytyi pohjan muotoja, niin löytyi myös kaloja.”

Minkä kokoista ahventa löysit?
”Vähän turhan pientä, keskipaino oli 30–40 grammaa. Muutamia paremman kokoisia tuli joukkoon. Tulos oli 7,8 kiloa. Kärkipään miehet olivat saaneet tosi isoja kaloja.”

Tekisitkö jotain toisin?
”Aloituspaikka olisi pitänyt valita paremmin.”

Teron taustaa

Minkä ikäisenä aloitit pilkkimisen ja missä vaiheessa aloit käydä pilkkikilpailuissa?
”Vähän alle 10-vuotiaana tuli käytyä ensimmäisiä kertoja pilkillä. Isän mukana tuli käytyä aluksi jossain ammattiliiton pilkkikisoissa ja joissain muissa pienissä kyläyhdistyksien järjestämissä kisoissa. Yleisiä kisoja olen aloittanut kiertämään vuodesta 2004.”

Mitkä ovat parhaat meriittisi kilpapilkinnässä?
”SM-pilkin henkilökohtaisen sarjan voitto Kuusamossa 2018 ja Nuasjärvellä 2023, sekä niissä joukkuekulta ja -hopea.”

Kuinka monet pilkkikisat tulee käytyä keskimäärin talven aikana?
”Noin 30–40 kisaa.”

Välineet kuntoon ennen kilpailua

Montako vapaa ja minkä tyyppisiä välineitä sinulla yleensä on valmiiksi sidottuna mukana kilpailussa?
”Yleensä 10–15 vapaa. Pilkin paljon tapsipilkeillä, ja niitä on yleensä eniten joukossa. Aina vähän riippuu paikasta; kuinka syvää siellä on ja minkälaista kalaa pilkitään, Yleensä on muutama erilainen pilkki millä tulee oletetusti pilkittyä ja niille vielä samanlaiset varavavat. Yleensä on joku morrivapa joukossa varmuuden vuoksi, jos syönti on heikkoa. Tai toisin päin, jos löytyy joku hyvä alue, missä on kalaa hyvin ja se on hyvällä syönnillä, niin jokunen ketjupilkki löytyy myös repusta. Yleisesti ottaen kaikki pilkit ovat sidottuna aina valmiiksi kiinni vapoihin, ettei niitä tarvitse kisan aikana sitoa.”

Minkä välineen hallitset parhaiten, vai pyritkö hallitsemaan kaikki välinetyypit yhtä hyvin?
”Nuorempana pilkin tosi paljon ketjupilkeillä, mutta vanhemmiten suosikkivälineeksi on noussut tapsipilkki, millä pilkin melkein kaikki kisat. Mielestäni tapsipilkki toimii melkein joka tilanteessa ja sillä saa yleensä aika varmasti kaloja. Hallitsen kyllä kaikki välineet tilanteen sitä vaatiessa, jopa tasapainolla on tullut joku kisa joskus voitettua.”

Millä perusteilla teet valinnan ketjupilkin ja tapsipilkin välillä. Missä tilanteessa ketju, missä tapsi?
”Tapsipilkillä tulee paljon pilkittyä, se on yleensä varma valinta, pilkitään joko isoa tai pientä kalaa, syvästä tai matalasta vedestä. Ketjupilkkiä käytän silloin, jos pilkitään isompaa määrää pientä kalaa ja kala on aktiivista ja ottaa hyvin pilkkiin kiinni. Sillä pilkkiminen on nopeampaa ja kalat ottavat siihen hanakammin kiinni.”

Millä perusteilla valitset pilkkien, koukkujen ja morrien värin?
”Tykkään käyttää messingin ja hopean värisiä pilkkejä. Jommalla kummalla aina aloitan ja jos ei toimi, niin sitten kokeilen toista väriä, mutta harvemmin niissä on eroa. Tapsissa käytän pientä tinanappimorria, missä on koukun juuressa vihreä-keltainen-punainen liimalla tehdyt väriyhdistelmät. Muuta väriä en oikeastaan käytä.

Samoin ketjupilkissä on muutama väri mitä tulee käytettyä. Syöttipilkkejä käytettäessä mielestäni kaloja kiinnostaa syötit enemmän kuin koukun värit. Kun pilkitään värikoukuilla ilman syöttiä, on hyvä olla erivärisiä koukkuja mitä vaihdella, että löytää oikean värin mihin kalat tykkäävät ottaa.

Kilpailualue ja harjoittelu – milloin treenistä on hyötyä?

Käytkö aina ennen kilpailua harjoittelemassa kilpailualueella? Menetkö ikinä tutulle kilpailupaikalle ilman harjoittelua?
”Harjoittelemassa käyn tosi harvoin, ehkä 3–5 kisaan vuodessa. Isompiin kisoihin ja johonkin merikisoihin tulee käytyä, jos aikaa on. Täälläpäin on tullut kierrettyä niin monta vuotta samoja vesistöjä, että suurin piirtein tietää jo missä ja mitenkä pitää jokaisessa järvessä tai merellä pilkkiä.”

Miten pääpiirteissään toimit, kun olet harjoittelemassa kilpailua varten? Mitkä ovat tärkeimmät asiat treenissä?
”Varsinkin jos on jotain tuttuja paikkoja, niin pyrin kiertämään niitä paikkoja, mistä on aikaisempina vuosina kisoissa pärjätty. Yleensä yritän myös aina harjoitella kisa-alueella olevia ei niin tunnettuja paikkoja, jos niistä sattuisi löytämään uusia kalapaikkoja, mitä muut eivät välttämättä tiedä. Pyrin yleensä käymään tosi laajalla kisa-alueesta. Silloin saa paremman kuvan minkälaista syöntiä on ympäri vesistöä ja minkälaista tulosta pitäisi kisassa pilkkiä. Reikiä teen yleensä harvakseltaan ja kun joku kala reikä/alue löytyy, niin teen siihen ympärille muutamia reikiä pitkällä välillä ja yritän vain kartoittaa, kuinka laajalla alueella kalaa on.

Harjoittelussa olen käyttänyt myös pientä deeper-kaikua, se kulkee näppärästi mukana. eikä siitä ole paljoa vaivaa. Sillä voi katsoa, paljonko kaloja reiässä näkyy, niin ei tarvitse aina nostella kaloja ylös. Tärkeintä on juuri se, että ei yritetäkään rei’ittää ja pilkkiä aluetta kovin tarkasti ja nostaa kaloja pois, vaan kartoittaa kuinka laaja kala-alue siitä löytyy. Tällöin kalat eivät välttämättä häiriinny. Pilkkejä en yleensä niin testaile. Ehkä silloin, jos kaiussa näkyy kaloja, mutta niitä ei saa ottamaan.”

Kuinka tarkan suunnitelman teet ennen kilpailua ja mitä siihen pääpiirteissään kuuluu?
”Harvemmin tulee suunniteltua sen tarkemmin. Yleensä vain se, että mistä paikasta aloitetaan ja mihin mennään sitten, jos se paikka pettää. Kisan aikana tulee niin paljon muutoksia ja tilanteen mukaan pitää aina mennä ja yrittää tehdä oikeita ratkaisuja. Vaikea yleensä suunnitella sen tarkemmin.”

Näin haet syövää kalaa kilpailussa

Kuinka haet syövää kalaa?
”Rantapenkassa tai karikolla yritän etsiä, missä syvyydessä kalat parhaiten ovat. Jos pilkitään porukassa, yritän etsiä kaloja porukan reunoilta. Jos näen että jossain joku saa kaloja, en yritäkään mennä siihen ihan viereen, vaan yritän löytää siitä ympäriltä vähän kauempaa omaa aluetta, missä saisin pilkkiä vähän pidempään rauhassa. Tosi paljon näkee sitä, että mennään suoraan ihan toisen viereen kairaamaan reikiä, siinä yleensä pilataan sen kaverin ja oma kisa, kun kairataan pienelle alueelle nopeasti paljon reikiä.”

Kuinka toimit, kun asetut uudelle reiälle. Miten uitat pilkkiä? Kauanko olet reiällä, jos ei tule kalaa? Oletko reiällä kauemmin, jos tulee jokin merkki kalasta?
”Aluksi pilkki aina pohjaan, sen jälkeen muutama “taputus” pohjaan, että pohja vähän pöllähtää, sen jälkeen pari isompaa houkutusvetoa, että pilkki ui kunnolla. Sitten lähdetään nostamaan ja laskemaan pilkkiä samalla väristäen sitä samalla. Houkutusvetoja voi myös tehdä vielä välillä. Olen reiällä yleensä noin minuutin ajan, jos ei mitään havaintoja kalasta ole. Jos joku merkki tulee, mutta kala ei ota uudestaan, saatan kokeilla toista pilkkiä, muuten uusi reikä vaan lähelle viereen.”

Kuinka paljon tarkkailet muiden tekemisiä, ja mitkä ovat siinä keskeiset asiat?
”Muita tulee seurattua ihan koko ajan. Jos joku saa samalla alueella paremmin kalaa, mietin, miten hän pilkkii ja millä välineellä ja pitäisikö lähteä itse myös sinne suuntaan etsimään kaloja.”

Poistatko sohjot reiästä? Miten olosuhteet (pilvisyys/aurinkoisuus, veden syvyys ja veden väri) vaikuttavat siihen?
”Sohjokauhaa en pidä mukana ollenkaan, jos sohjoa tarvii poistaa, niin sen saa otettua kädellä pois. Kairalla saa yleensä säädettyä, kuinka paljon sitä haluaa jättää sinne. Yleensä jätän aina vähän. Jos on oikein kirkas keli, niin silloin tulee jätettyä sohjoa vähän enemmän, mutta muuten siihen ei tule niin paljoa kiinnitettyä huomiota.”

SM-voittajan tärkeimmät neuvot kisapilkkijälle

Mitä neuvoja sinulla on henkilölle, joka haluaa pärjätä mahdollisimman hyvin pilkkikilpailussa?
”Kovasti joutuu töitä tekemään ja kiertämään paljon kisoja, että oppii tuntemaan vesistöjä. Varsinkin jos ei paljoa ole kisapaikkoja kiertänyt, niin silloin kannattaa paikkoja harjoitella. Pilkkejä ja välineitä kannattaa testailla; mitkä sopivat itselle parhaiten ja niihin hakea luottamusta. Kaikille ei aina sovi samat välineet. Koukkuja ja muita välineitä kannattaa opetella tekemään itse, silloin niitä pystyy muokkaamaan ja kehittämään omanlaisiksi. Yks tärkeä asia on myös kisojen jälkeen keskustella kisasta muiden kisailijoiden kanssa, miten he ovat pilkkineet ja minkälaista huomioita he ovat tehneet.”