Vapaa-ajan Kalastaja

Pallastunturin luontokeskus pidetään remontin takia suljettuna 2.5.–31.12.2022. Uusittu luontokeskus avautuu vuoden 2023 alussa. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Suomen vanhin luontokeskus uudistetaan rakenteiltaan ja sisätiloiltaan. Luontokeskuksen remontin aikana asiakaspalvelun tavoittaa arkipäivisin puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi kansallispuiston lähtöpisteissä ja maastossa ollaan neuvomassa asiakkaita ajoittain. Käyviä asiakkaita palvelee kansallispuistossa alkukesästä ainoastaan Tunturi-Lapin luontokeskus Hetassa, sillä myös Yllästunturin luontokeskus Kellokas…

Hallituksen esitys lohenkalastuksen kieltämisestä Tenojoella vuonna 2022 annettiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa torstaina 21. huhtikuuta. Esityksen mukaisesti lohta ei saisi viime vuoden tapaan kalastaa lainkaan Tenojoessa tai sen sivuvesissä kuluvanakaan vuonna. Syynä voimakkaaseen kieltoon on Tenon lohikantojen hyvin voimakas heikkeneminen vuodesta 2018 alkaen. Arvioiden mukaan kaikki lohenkalastus olisi tällä hetkellä ylikalastusta. Mereltä palaava lohimäärä on niin…

Vaasan kaupungin, Sundom Vattendelägarlagin ja ELY-keskuksen asettama kuukauden kalastuskielto on astunut voimaan eteläisellä kaupunginselällä, sinne johtavilla salmilla sekä Onkilahden alueella. Kielto koskee sekä verkko-, rysä- ja katiskakalastusta että vapakalastusta kalalajista riippumatta. Kalastuskiellon syynä ovat viime vuosien aikana heikentyneet ahvensaaliit. Kuukauden kalastuskielto on ajoitettu ahvenen kutuaikaan ja sillä pyritään säästämään nykyistä ahvenkantaa sekä mahdollistamaan kannan elpyminen…

Vapaa-ajankalastus 2020 -tilastojulkistuksen mukaan kalastusharrastus on yleistynyt lasten ja nuorten sekä eläkeläisten keskuudessa. Suhteellisesti eniten kalastajamäärät kasvoivat 18-24-vuotiaiden naisten osalta, joiden määrä kasvoi puolella. Työikäisten miesten osuus vapaa-ajankalastajien määrässä on vastaavasti laskenut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan 10–17-vuotiaista nuorista kalassa kävi vuonna 2020 lähes puolet ikäryhmään kuuluvista ja 18–24-vuotiaista yli kolmasosa. Myös eläkeläiset innostuivat kalastusharrastuksesta,…

Harva tietää, että Saaristomerelläkin elää norppia, ja että niitä on jopa vähemmän kuin lähisukulaisiaan Saimaalla: vain noin 200–300 yksilöä. WWF:n uusi Saaristomeren norppalive kuvaa luotoa, jolle itämerennorpat kokoontuvat keväisin karvanvaihtoon. Kuuluisan Saimaan-sukulaisensa tavoin itämerennorpat vaihtavat keväällä karvansa. Valtaosan ajastaan vedessä viettävät norpat nousevat silloin paistattelemaan päivää luodoille ja vesirajan kiville, sillä lämpimältä ja kuivalta iholta…

Kala kuuluu suomalaiseen juhlapöytään, ja niinpä myös pääsiäisenä kalaa tarjotaan useissa kodeissa. Siinä missä lipeäkala yhdistetään jouluun ja sillit vappuun, pääsiäisellä ei ole samanlaista perinteistä kalaruokaa, joten omien perinteiden luominen sopii tähän juhlaan hyvin. Kun suunnittelee pääsiäisen juhlaruokia, kannattaa miettiä kokonaisuutta, opastaa Pro Kala ry tiedotteessaan. Perinteiset mämmi, uunijuusto ja lammasruoat – sekä tietysti suklaamunat…

Verkkokalastuskielto alkaa perjantaina 15. huhtikuuta noin 2920 neliökilometrin alueella kattaen suurimman osan Saimaasta. Rajoitusalue perustuu havaittujen poikaspesien ympärille muodostettuihin viiden kilometrin suoja-alueisiin ja niitä yhdistäviin alueisiin. Kalastusrajoitukset kohdistuvat saimaannorpan keskeiselle lisääntymisalueelle antaen kattavan suojan syntyneille kuuteille. Norppakanta kasvaa yli viiden prosentin vuosivauhdilla Ympärivuotiset rajoitukset ja verkkokalastuskielto sekä rajoitusalueen laajentaminen on turvannut saimaannorppakannan kasvamisen viime vuosina…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Voimalohi Oy:n toteuttaman Kemilohi-hankkeen tulosten mukaan Kemijoen Isohaaran voimalaitospatojen alapuolelle nousi vuonna 2021 arviolta 6100 istutusalkuperää olevaa lohta. Isohaaran kahteen kalatiehen näistä kaloista hakeutui vain muutama prosentti. Luken tiedotteen mukaan Kemijoen Isohaaran padon alapuolelle nousevien istutuslohien määrää tutkittiin laajalla merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksella. Samalla selvitettiin lohien ja taimenien hakeutumista Isohaaran padon kahteen kalatiehen. Tutkimus tehtiin…

Itämeren lämpötila, jääolot, happipitoisuus ja myös ekosysteemi muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Mallitutkimukset osoittavat kuitenkin, että suorilla ihmistoimilla on suurempi vaikutus Itämeren tilaan kuin ilmastonmuutoksella. Ravinnepäästöjen leikkaaminen on edelleen avainasemassa meren tilan parantamiseksi. ”Jos Itämeren maat toteuttavat Itämeren suojelukomissio HELCOMin toimenpideohjelman ja leikkaavat ravinnepäästöjä suunnitellusti, Itämeren tilan ennustetaan paranevan merkittävästi vuoteen 2100 mennessä”, tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen…