Teksti: Janne Tarkiainen Enonkoskella riitti vilskettä ja vipinää, kun SM-lohipilkin reilut 450 kilpailijaa saapui Pirttilahdelle ottamaan mittaa toisistaan 16. maaliskuuta. Kaikkien koukkuun ei tällä kertaa kala tarttunut, mutta moni sai saalista ja kalaa nostettiin päivän aikana Pirttilahdesta yhteensä 254 kilogrammaa. Tuttuun tapaan, ensimmäiset kirjolohet olivat jäällä jo muutaman minuutin kuluttua aloituksesta. Perinteiset lätkät, leechit ja…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan Tornionjoen nousulohimäärät olivat kesällä 2023 pienimmät sitten vuoden 2010. Simojokeen nousi viimeksi yhtä vähän lohta vuonna 2017. Keskikokoiset, kaksi vuotta meressä kasvaneet nousulohet olivat poikkeuksellisen harvalukuisia. Alkukaudella jokiin nousi kohtalaisen runsaasti suuria, vanhoja lohiyksilöitä, mutta sen jälkeen lohimäärät jäivät vähäisiksi. Seurantajakson aikana Tornionjoella havaittiin kaikuluotauksissa 20 260 ja Simojoella 2 022…

Teksti: Elisa Saarela MM-mormuskointi järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Keski-Aasiassa Mongolian Ugii Lakella 9.-10.3.2024. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön morrijoukkue sijoittui kilpailussa viidenneksi ja henkilökohtaisista parhaista sijoituksista vastasivat Mauri Sydänmetsä (8. sija) ja Vesa Kuusela (9. sija). Kalastus järvellä oli hyvin mielenkiintoista. Kilpailuvetenä Ugii Lake poikkesi totutuista MM-kisavesistä. Kalastussyvyys vaihteli 11–12 metrin välillä ja kalojen keksikoko oli…

Vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin lohien osalta. Helmikuun puolivälissä saatiin hyviä uutisia, kun Saimaalla kiellettiin pinta- ja välivesiverkot useilla kalatalousalueilla vaelluskalojen suojelemiseksi. Samalla alimmat pyyntimitat nousivat. Rajoitukset koskevat myös järvilohen vaellusreittejä. Rajoitukset tulivat voimaan 1. maaliskuuta ja koskevat Heinävedenreitin, Haukiveden, Puumalan ja Mikkeli-Luonterin kalatalousalueen vesiä. Rajoitukset perustuvat kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin ja niistä annettuihin lausuntoihin….

Metsätalous on avainasemassa erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelussa, sillä suurin osa raakkuvirroista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella. Valtion mailla raakku otetaan huomioon nykyään monin tavoin metsänkäsittelyn suunnittelussa. Lisäksi Metsähallitus ennallistaa Etelä-Lapissa ja Koillismaalla yhteensä 400 hehtaaria soita osana LIFE Revives -hanketta. Metsätalouden hakkuu- ja maanmuokkausalueilta mahdollisesti huuhtoutuvat kiintoaineet voivat tukkia pohjasoraa ja lannoitukset rehevöittää virtavesiä, joten…

Teksti ja kuvat: Juha Ojaharju Pilkkihommissa kalat on perinteisesti etsitty pilkkimällä. Apuna on käytetty syvyyskarttaa tai rannan muotojen tulkintaa ja paikallistuntemusta. Nykyään kalojen etsimiseen löytyy apuja nopeasti kehittyneestä kaikuluotainteknologiasta. Me otimme jäälle mukaan 360 astetta luotaavalla anturilla varustetun kaikuluotaimen. Kaikuluotaimet ovat nykyään tuttu näky pilkkijäillä. Luotaimen avulla pilkkijä saa arvokasta tietoa siitä, mitä reiän alla…

Vapaa-ajankalastusta harrastavien suhtautuminen kuhan alamitan nostoon on valtaosin positiivista. Kalastajien mukaan ratkaisu on perusteltu erityisesti kalakantojen hyvinvoinnin ja kalastuksen kestävyyden kannalta. Kuhan valtakunnallinen alamitta nostettiin 37 senttimetristä 42 senttimetriin vuonna 2016. Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti vapaa-ajankalastajien suhtautumista kuhan valtakunnallisen alamitan nostoon osana valtakunnallista vapaa-ajankalastuskyselyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 761 henkilöä. Otanta-asetelma oli ositettu satunnaisotanta, jonka ositteet muodostuivat…

Teksti ja kuvat: Marcus Wikström Pilkkiväen vuosittainen kohokohta koitti 2. maaliskuuta, kun Kuopion Kallavesi tarjosi paikalle saapuneelle kilpaväelle todella haastavat olosuhteet. Pettävä lumikansi yhdistettynä sen alla olleeseen vesikerrokseen vaikeuttivat etenemistä ja asettivat kunnon koetukselle. Kallavesi on kilpavesistönä tuttu hyvinkin monelle pilkkijälle ja isolla osalla kilpailijoista oli selvä näkemys menosuunnastaan lähtökäskyä annettaessa. Porukka levittäytyi vähän joka…

Teksti ja kuvat: Kimmo Koivisto Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja profiililtaan erittäin moniulotteinen. Erikokoisia saaria on paljon, samoin kapeita salmialueita. Järvessä on kaksi isoa, syvää selkäaluetta: Isoselkä ja Karjalohjanselkä. Järvi lienee tunnetuin kuhistaan, mutta suuria haukia sekä myös ahvenia saadaan saaliiksi. Jostain syystä kuhan saaminen Lohjanjärvestä talvella pilkillä on osoittautunut erittäin haasteelliseksi, mutta ahvenen…

Syödään kalaa Facebook-ryhmässä on herännyt keskustelu silakan koosta ja silakoiden voinnista. Pro Kala ry kysyi asiasta Luonnonvarakeskuksen (Luken) erikoistutkija Jari Raitaniemeltä. Pro Kala ry:n tiedotteen mukaan Raitaniemi on törmannyt samantyyppisiin kysymyksiin usein. Kun Raitaniemi oli vähän aikaa sitten vastaamassa yleisön kysymyksiin radiossa, eräs soittaja halusi tietää, onko silakasta tullut Suomessa uhanalainen laji. Pienen laskutoimituksen jälkeen…