Saaristomerellä kartoitetaan kesällä 2025 vedenalaista kasvillisuutta ekologisesti merkittävien merialueiden tunnistamiseksi. Näin voidaan tukea luonnonsuojelun suunnittelua ja huomioida aiempaa paremmin merellisiä luontoarvoja esimerkiksi kaavoituksessa.
Kohteiksi on valikoitunut sellaisia alueita, joilta odotetaan mallinnusten perusteella löytyvän paljon arvokasta ja monimuotoista vedenalaista luontoa, mutta joilta kartoitustietoa on kertynyt tähän mennessä vähän tai ei lainkaan. Tulokset täydentävät kansallisessa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa kerättyjä aineistoja.
Kartoitukset ovat jatkoa pääkaupunkiseudulla toteutetuille kartoituksille, joissa löydettiin kaikkiaan 24 paikallisesti ekologisesti merkittävää kohdetta.
Kenttätöistä suuret odotukset
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Louise Forsblomilla on korkeat odotukset kenttätöistä, sillä myös aikaisemmissa kartoituksissa löydettiin upeita vedenalaisia kohteita jopa aivan kaupungin tuntumasta.
”Tulemme tekemään kovasti työtä sen eteen, että Saaristomereltä kertyvät aineistot, kuten edeltäjänsä, palvelevat kuntia ja tukevat niiden mahdollisuuksia huomioida vedenalaista monimuotoisuutta”.
Kartoitussuunnitelma on syntynyt yhteistyön tuloksena: Suomen ympäristökeskus on selvittänyt miltä Saaristomeren alueilta kartoituksia tarvitaan lisää Saaristomeren kuntien edustajia kuunnellen, ja Metsähallituksen Luontopalvelut, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunki suunnittelevat ja toteuttavat kesän sukellukset.
Tukea kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen
Kartoitusten valmistuttua aineistot koostetaan työpajoihin, joissa syntyvät rajaukset luonnoltaan arvokkaimmista alueista sekä kuvaukset niiden vedenalaisista arvoista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymät, tärkeät kalojen lisääntymisalueet, biologinen monimuotoisuus tai alueen luonnontilaisuus.
Maastotöiden tulokset täydentävät muita alueiden valintaan vaikuttavia aineistoja. Käytössä on esimerkiksi tilastollisia malleja, havaintotietoa, kirjallisuutta sekä alueellista asiantuntijatietoa.
Valmis aineisto toimii muun muassa kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun tukena, mutta ei aseta itsessään rajoitteita alueiden käytölle. Aineistoa voidaan lisäksi hyödyntää suojelusuunnittelussa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on edistämässä pääkaupunkiseudun arvokkaiksi tunnistettujen meriluontokohteiden suojelua.
Erittäin merkityksellistä
”Yhteistyö Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa arvokkaiden vedenalaisten alueiden kartoittamisessa on erittäin merkityksellistä”, toteaa ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio Turun kaupungilta.
”Upeaa on, että kartoitus ulottuu koko Saaristomeren alueelle. Tutkittu tieto on perusta merellisen luonnon ymmärtämiseen ja huomioimiseen. Tietoa luontotyypeistä, lajistosta ja kalojen kutualueista voidaan hyödyntää muun muassa alueiden käytön suunnittelussa, toimintojen sijoittelussa ja kunnostustarpeiden arvioimisessa”, Vainio jatkaa.
Kartoitukset osa PEMMA-hanketta
Kartoitukse tototeutetaan osana PEMMA-hanketta. PEMMA on paikallinen sovellus 2020 valmistuneesta EMMA-työstä, jossa ekologisesti merkittävät merialueet määritettiin kansallisesti. EMMA on puolestaan sovellettu kansainvälisistä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ekologisesti ja biologisesti merkittävien merialueiden kriteereistä. Näitä kriteereitä ovat esimerkiksi alueen luonnontilaisuus tai tärkeys uhanalaisille lajeille.
