Etelä-Savossa Mäntyharjunreitin latvavesiin kuuluva Kyyvesi on kuuluisa karikoista ja kivikoistaan sekä hyvästä kuhakannastaan. Keskisyvyys järvellä on 5,4 metriä, mikä on 1,5 metriä alle Suomen järvien keskisyvyyden. Järven vesi on melko ruskeaa. Siitä pitää huolen yläpuolisen valuma-alueen suoperäinen maasto.

Järvi jakautuu Kangasniemen kunnan ja Mikkelin kaupungin alueille. Pinta-alaltaan Kyyvesi on noin 13 000 hehtaaria. Se laskee Rauhasalmen kautta Rauhajärveen ja edelleen Läsäkosken kautta Puulaveteen.

Vene vesille

Kyyvedellä on kolme yleistä veneenlaskuluiskaa sekä kymmenkunta merkittyä rantautumispaikkaa. Järven ainoa satama sijaitsee Haukivuoren taajamassa. Yleisten luiskien lisäksi alueelta löytyy liuta yksityisten itse tekemiä luiskia, joiden käytöstä kannattaa sopia tapauskohtaisesti.

Yleiset luiskat löytyvät Haukivuoren satamasta, Kapustasalmesta sekä Luusniemeltä. Veneen tankkauspistettä ei järveltä löydy, joten polttoaineet on syytä tuoda mukanaan tai hakea parinsadan metrin päästä Haukivuoren keskustasta. Haukivuoren satamassa toimii kesäaikaan kioski, josta vesille menijä voi ostaa pientä purtavaa matkaevääksi. Pitempi aikaiseen vierailuun löytyy kohtuuhintaisia vuokramökkejä ympäri järven.

Järvessä on paljon hyviä kalastuspaikkoja. Lähdettäessä liikkeelle Haukivuoren satamasta eteen avautuu useampi vaihtoehto. Nopeimmillaan uistimet voi laittaa pyyntiin heti aallonmurtajan takana, mutta pidemmälle menijällä on monta vaihtoehtoa.

Kapustasalmen kautta kohti luodetta mentäessä löytyy muun muassa Sourun-, Petäjä- ja Pöydänpäänselkä. Etelään lähtijä pääsee Hulkonselän kautta, Venät-, Repo- ja Mustikkaselälle. Näiden välistä löytyy Emäsalo, jonka kuvetta pitkin menemällä pääsee kalastamaan muun muassa Kuvas-, Jänis- tai Oravanselälle.

Kalastettaessa järven etelä- ja lounaisselkiä, kuten Poro- ja Mäkiselkä, lyhin vaihtoehto kalapaikoille on Luusniemen rampilta. Järven kaakkoiskulmasta löytyy rännimäisenä uistelualueena Koiraselkä. Suurin kalastuspaine kohdistuu helpon saavutettavuutensa vuoksi järven pääaltaanakin pidettävään Venätselän yhtenäiseen selkäalueeseen.

Kivikoita riittää

Kuhakannan ollessa niinkin hyvä, mitä se tällä hetkellä Kyyvedessä on, voi kalaa saada lähes mistä tahansa, tai olla saamatta. Ehkei nyt kuitenkaan noin savolaiselle vastaukselle anneta sijaa vaikka Savossa järvi sijaitseekin.

Kyyvedelle tyypillistä on luode-kaakkosuuntaus. Tämä on hyvä ottaa huomioon myös kalastettaessa, etenkin uistelemalla. Niemienkärjet kaakkoissuunnassa ovat hyvin karikkoisia. Pinta- ja pinnan läheisyydessä olevat kivet tulevat pitkälle ulos niemien kärjistä, mikä on koitunut monen moottorin kohtaloksi. Toisaalta nämä romekkoiset kivikot antavat myös monesti ne parhaat saaliit. Yksittäisiä hyviä kalapaikkoja löytyy kokeilemalla rohkeasti.

Kyyvedellä niin kuin monessa muussakin järvessä hyvä kuhakanta houkuttaa myös verkkokalastajia pitämään pyydyksiään. Kovin kalastuspaine sijoittuu kesäkuukausiin, jolloin järvellä on suuri määrä verkkokalastajia ja uistelijoita. Etenkin alueen suurimmat selät ovat paikoitellen lähes täyteen verkotettuja, joten tarkkana on uistelijan oltava.

Vaikka järvi tunnetaan hyvästä kuhakannastaan, löytyy mielenkiintoisia kalapaikkoja sekä melko varmoja saaliita niin ahvenen jigaajille, kuin myös hauen heittokalastajille. Paljon hyviä paikkoja on myös uistelijoiden tavoittamattomissa kivikoiden takia. Kyyvedessä lisääntyy luontaisesti muikku, hauki, ahven, kuha sekä tutuimmat särkikalat. Hyvällä tuurilla voi saada myös istutetun järvitaimenen.

Oikea syvyys on löydettävä

Joskus tuntuu että uistimen värillä, koolla tai muodolla ei ole suurtakaan väliä kuhan saannin kannalta. Nopeuttakin uistelemalla keskikesän lämpöisillä voi pitää 5 km/h molemmin puolin. Suurin haaste kalan saamisessa on löytää aktiivinen kala vesipatsaasta, eli oikea vetosyvyys. Vaikka vettä ei olisi veneen alla kuin muutama metri, saaliin saamisen kannalta on huima ero missä syvyydessä uistinta uittaa.

Lämpimän veden aikaan kalan tavoittaa ilta- ja yöaikaan pinnasta. Päivällä taas kala löytyy yleisimmin läheltä pohjaa, joten takilan, painouistinten, veturivaappujen sekä punttien käytöllä kalassa pysyy myös päivävedolla. Uistelemalla saatavat lämpimänvedenaikaiset helpot saaliit vähenevät kuitenkin kauden edetessä.

Veden jäähdyttyä kalaa kyllä tulee, mutta vetovauhti ja uistimen koko on aivan muuta kuin lämpöiseen aikaan. Syksyn edetessä uisteluvavat voidaankin suosiolla vaihtaa jigiin ja venepilkkiin.

Nimi kivistä

Kyyveden nimi on tullut kuulopuheiden perusteella kivenpäistä, jotka pilkottavat järvestä kuin kyynpäät. Haukivuoren nimen syntyyn sen sijaan liittyy vahvasti tarina kalasääskestä, joka tiputti hauen hääväen sekaan, kun häissä ei ollut riittävästi tarjottavaa.

Jääkauden jäljiltä Kyyvedeltä löytyy myös suuria siirtolohkareita, joista suurimmat ovat Hulkon- ja Kirkonkivet. Nämä kuulemma Hiisi heitti kohti rakennettavaa kirkkoa… mutta lyhyeksi jäi.

Kalastusluvat Kyyvedelle

Kyyvedellä toimii yhteislupa-alue, joka kattaa muutamia pienehköjä alueita lukuun ottamatta koko järven. Vuosilupa alueelle maksaa kuudelle vavalle 35 euroa ja kymmenelle vavalle 50 euroa, joten saalisvarmuuteen nähden hinta on kohtuullinen.

Kalastusalueen nettisivuilla on linkit luvan maksuun niin netin kautta kuin myös asiamiespalveluna. Lisäksi sivuilta löytyy yhteystiedot osakaskuntien yhteyshenkilöille, joten lupia voi kysyä myös tietylle alueelle.

Sivuilta voi tulostaa Kyyveden kartan, josta näkyy veneenlaskuluiskat, rantautumispaikat sekä alueet, joihin yhteisluvalla ei ole asiaa. Erikseen ostettavasta Vesistömatkailukartasta näkee myös syvyyskäyrät. Kyyvedellä kuhan alamittana on 37 senttimetriä.

Teksti ja kuvat: Janne Tarkiainen