Teksti ja kuvat: Jere Huovinen

Suomussalmen kunnan pohjoisosassa sijaitsee Suomen 40. kansallispuisto, nimeltään Hossa. Hossa sai kansallispuiston statuksen satavuotiaan Suomen kunniaksi vuonna 2017. Tätä aiemmin se oli valtion omistama retkeilyalue. Sana ”Hossa” tarkoittaa saamen kielellä kaukaista paikkaa, ja sitä se onkin. Hossaan ei ole juurikaan julkista liikennettä, ja paikka on kaukana kaikista sitä ympäröivistä kuntakeskuksista.

Hossan maine hyvänä ja ennen kaikkea kauniina kalapaikkana on ollut kalastuksen harrastajien tiedossa jo pitkään. Kristallinkirkkaat suppalammet, ja hiekkarantaiset järvet ovat aina houkutelleet kalastajia sekä retkeilijöitä luokseen. Hossan kansallispuiston läpi virtaava Hossanjoki tarjoaa lisäksi mahdollisuuden koskikalastukseen sekä vesiretkeilyyn.

Aiemmin Hossan vesistöihin istutettiin valtavasti eri kalalajeja kalastajia varten. Nykypäivänä istutuksia tehdään huomattavasti vähemmän ja maltillisemmin. Aiempien kalaistutusten jäljiltä Hossan alueen vesistöissä on nykyään luontaisesti lisääntyvät vahvat siika- ja harjuskannat.

Hossassa sijaitsee Hossan luontokeskus, mistä saa mm. neuvoja alueen kalastukseen ja retkeilyyn. Paikka löytyy osoitteesta: Jatkonsalmentie 6, Suomussalmi. Hossan alueen erityiskalastuskohteiden kalastukseen tarvitaan Metsähallituksen vapalupa nro. 5502.

Tarvittavien kalastuslupien hankkiminen ja alueella olevien vuokraveneiden varaaminen onnistuu kätevästi luontokeskuksesta. Yleiskalastusoikeuden piiriin kuuluvilla vesialueilla yli 18-vuotiaat saavat kalastaa pelkällä kalastonhoitomaksulla. Tätä nuoremmat henkilöt eivät yleisvesioikeuskohteissa tarvitse lainkaan kalastuslupia.

Huosi- ja Keihäslampi ovat Hossan suosituimmat kalastuskohteet

Hossan suosituimmat kalastuskohteet ovat koko perheen kalastuskohteiksi soveltuvat Huosi- ja Keihäslampi. Lammet sijaitsevat kansallispuiston ulkopuolella ja näihin helposti saavutettaviin kalastuskohteisiin istutetaan säännöllisesti kirjolohta. Huosilampi sijaitsee luontokeskuksen välittömässä läheisyydessä ja lammelle johtaa esteetön, helppokulkuinen polku. Huosilampi on noin 11 hehtaarin suuruinen, erittäin kirkasvetinen lampi.

Huosilammen parhaat kalapaikat sijaitsevat lammen keskivaiheilla sijaitsevan laavurakennelman ja Jatkonsalmentien välisellä alueella. Huosilammen eteläsyvänteellä on syvyyttä noin 30 metriä ja kirjolohet viihtyvät syvänteen ympäristössä. Huosilammen rannoilta pystyy kalastamaan heittokalastusvälineillä koko lammen alueella, mutta perhokalastus on puustoisen maaston vuoksi haastavaa.

Lammen pohjoisosassa sijaitsee neljä erillistä kalastuslaituria, joista yksi on tilavan laavurakennelman vieressä. Laavu ja sen yhteydessä sijaitsevat nuotiopaikat ovat täysin esteettömiä. Huosilammen kalastuslaitureiden sivuilla on suoja-aidat, joista toista aitaa vasten on rakennettu istuinpenkki. Laitureiden metalliset etukaiteet ovat hieman sivulaitoja matalampia ja niissä on aukkoja vapoja varten.

Laitureilta tapahtuvaan perhokalastukseen tarvittavaa takaheittotilaa, erityisesti laitureiden etupuolelle suuntautuviin heittoihin, ei juurikaan ole. Takaheittotilaa on jonkin verran ainoastaan laavurakennelman edustan laiturilla sekä kaikkein kauimmaisella, lammen pohjoispäässä sijaitsevalla laiturilla. Laitureiden sivuttaissuunnassa heittotilaa on, mutta istualtaan tapahtuva perhonheitto on korkeiden sivuaitojen vuoksi vaikeaa.

Keihäslampi sijaitsee Huosilammen välittömässä läheisyydessä, Jatkosalmentien toisella puolella. Keihäslampi on noin 4 hehtaarin suuruinen lampi, ja se syvenee rannoilta nopeasti. Keihäslammen suurin syvyys on yli 15 metriä ja lammen rannat ovat puustoiset. Heittokalastusta pystyy harjoittamaan missä kohdin tahansa, mutta takaheittotilaa tarvitseville perhokalastajille löytyy ainoastaan yksi paikka, missä pystyy kohtuullisesti heittämään. Paikka sijaitsee lammen etelärannalla, nuotiopaikan välittömässä läheisyydessä.

Lisäksi lammella on yksi kalastuslaituri, jolta pystyy perhokalastusvälineillä kalastamaan tehokkaasti. Keihäslammen länsipääty on matala ja lammen pohja on tässä kohdin kovaa hiekkaa. Kahluuvarusteiden avulla tässä kohdin pystyy kahlaamaan kauas rannasta.
Huosi- ja Keihäslammella saa kalastaa ainoastaan heittokalastusvälineillä tai perholla. Elävien syöttien ja tahnojen käyttö lammissa tapahtuvassa kalastuksessa on kielletty.

Umpi- ja Iso-Valkeainen ovat kansallispuiston helmiä

Hossan muita tunnettuja kalavesiä ovat Umpi- ja Iso-Valkeainen. Nämä kohteet sijaitsevat kansallispuiston alueella Pistonlehdontien molemmilla puolilla. Parkkipaikka sijaitsee tien varressa, ja parkkipaikalta Umpi-Valkeaisen venerantaan on noin 200 metriä. Umpi-Valkeainen on syvä, kirkasvetinen harjujärvi ja se on pinta-alaltaan 26 hehtaaria. Suurin syvyys lammessa on noin 24 metriä.

Järven rannalla on muutamia vuokraveneitä, joiden varaukset tehdään Hossan luontokeskuksesta. Vuokraveneiden vähäisen määrän vuoksi lammella ei ole koskaan liikaa kalastajia, sillä oman veneen tai kanootin käyttö kohteessa on kielletty. Kelluntarenkaan käyttö on molemmissa järvissä sallittua.

Umpi-Valkeaiseen ei istuteta pyyntikokoisia kaloja, vaan istutukset tehdään poikasistutuksina. Umpi-Valkeaisen kalasto koostuu pääosin taimenista ja harjuksista. Kaikissa Hossan alueen järvissä ja lammissa esiintyy myös runsaasti ahvenia.

Umpi-Valkeainen on monen Hossan kävijän suosikkipaikka ja se jakautuu pienen kapeikon vuoksi kahteen erilliseen alueeseen. Vuokraveneiden säilytyspaikka sijaitsee isomman ja syvemmän alueen rannalla, järvelle johtavan soratien päässä. Soutumatka lammen syvänteelle on lyhyt, ja lammen eteläosan keskellä sijaitsee saari. Saaren ympäristö on hyvää kalastusaluetta ja erityisesti harjukset suosivat sen ympäristöä.

Kristallinkirkkaassa vedessä on mahdollista nähdä hiekkapohjan päällä uivia kaloja, vaikka vettä on paikassa useita metrejä. Umpi-Valkeaisen eteläpäädyn syvin alue on erityisesti vetouistelijoiden suosiossa.

Lammen pohjoisosassa on pitkulainen, muusta lammesta eriytynyt alue, missä on vettä syvimmillään noin 7 metriä. Kalat suosivat erityisesti järven pohjoispäätyä, sekä järven keskellä sijaitsevaa, muuta aluetta matalampaa kapeikkoa. Umpi-Valkeainen soveltuu kohtalaisesti myös rannalta tapahtuvaan kalastukseen. Kahluuvarusteiden avulla kalastus helpottuu jonkin verran, mutta tehokkainta on kalastaa veneestä tai kelluntarenkaasta.

Iso-Valkeainen on pinta-alaltaan 37 hehtaaria ja sen suurin syvyys noin 25 metriä. Iso-Valkeaisen rannalla sijaitsee kolme Metsähallituksen isännöimää vuokratupaa. Iso-Valkeainen on ranta- ja kelluntarengaskalastajan kannalta liian suuri kokonaisuus, mutta järvelle saa vuokrattua soutuveneitä luontokeskuksesta. Iso-Valkeaisella saa käyttää myös omaa venettä sekä sähköperämoottoria. Iso-Valkeaisen tavoitelluimpia saaliskaloja ovat suurkalakokoon kasvavat siiat sekä harjukset ja taimenet.

Hossanjoki

Hossanjärvestä alkunsa saava Hossanjoki kuuluu kuuden kilometrin matkalta Metsähallituksen vapaluvan nro. 5502 lupa-alueeseen ja tällä alueella on useita erilaisia koskikalastusalueita. Hossanjoen tunnetuimmat koskikalastusalueet ovat Niskankoski, Leveänkoski, Pystynkoski, Kuikankosket ja Alakoski. Leveänkoski on alue, missä on sallittu ainoastaan perinteisillä perhokalastusvälineillä tapahtuva kalastus.

Perhokalastusalueeseen kuuluvat lisäksi Leveänkosken yläpuolella sijaitsevat Kuusi- ja Kaivoskosket. Useimmille koskille kulkevat vahvat polut tai pitkospuut. Alueella on useita tulipaikkoja sekä erilaisia laavuja. Esteetöntä kulkua Hossanjoen koskialueille ei ole.

Hossanjoen pääsaaliskala on joessa luontaisesti lisääntyvä ja runsaslukuisena esiintyvä harjus. Lisäksi Hossanjokeen istutetaan kesäaikaan säännöllisesti pyyntikokoisia, eväleikattuja taimenia. Suosituimmat koskialueet ovat voimakkaan kalastuspaineen alaisia, ja isojen kalojen saaliiksi saaminen saattaa olla haastavaa. Siirtyminen hieman kauemmas näistä ruuhkakohteista muuttaa usein tilanteen.

Omat kokemukset Hossan kalavesiltä

Kävin kalastamassa Hossan kalavesiä ensimmäistä kertaa heinäkuun alussa vuonna 2024. Tarvittavat kalastusluvat sekä venevaraukset saimme hoidettua kätevästi luontokeskuksessa. Samalla saimme alueen kartan, hieman tietoa alueen kalastuksesta sekä meille mahdollisesti soveltuvista kalastuskohteista. Saapumisiltana vettä satoi rankasti, mutta kalaan oli päästävä.

Ensimmäinen kalastuskohteemme oli Keihäslampi, sillä lammella ei tuolloin näkynyt muita kalastajia. Harvoin olen nähnyt luonnon vesistöissä noin kirkasta vettä. Kalastimme perholla, joten suuntasimme lammen vastakkaisella rannalla sijaitsevan niemen kärkeen, koska tiedossamme oli, että paikassa oli jonkin verran takaheittotilaa. Maastopyörätuolilla pääsi paikkaan kohtuullisen helposti.

Kokeilimme lukuisia erilaisia perhoja, mutta yhtä tukevampaa tärppiä lukuun ottamatta, emme saaneet havaintoa kaloista. Ahvenet olivat erittäin kiinnostuneita tummista perhoistamme, mutta tällä kertaa emme olleet niitä kalastamassa.

Siirryimme myöhemmin kalastamaan tien toisella puolella sijaitsevaa Huosilampea ja näimme heti muutamia hyviä kirjolohien tuikkeja eteläsyvänteen ympärillä. Lisäksi yksittäisiä kalojen pintakäyntejä näkyi myös läheisen nuotiopaikan kohdalla. Parkkipaikalta ei rantaan maastopyörätuolilla päässyt, mutta Jatkonsalmentieltä lähtee Huosilammen rantaan maastopyörätuolille soveltuva polku.

Polku sijaitsee noin 100 metriä Huosi- ja Keihäslammen väliseltä parkkipaikalta luontokeskuksen suuntaan mentäessä. Löysimme yhden kohdan, missä oli hyvin takaheittotilaa ja tarjosimme perhoja pinnassa näyttäytyville kaloille. Jonkin ajan kuluttua kirjolohi kelpuutti perhon, ja reissun ensimmäinen kala oli haavissa. Tässä vaiheessa olimme sateen vuoksi sen verran märkiä, että oli sopiva aika lähteä kuivattelemaan vaatteita ja lämmittämään saunaa.

Seuraavana aamuna suuntasimme Umpi-Valkeaiselle. Vene odotti sovitussa paikassa, ja lähdimme tutustumaan lampeen. Meillä oli mukanamme Live-kaikuluotain, jolla oli mielenkiintoista selvittää lammen vedenalaista elämää. Kaloja oli siellä täällä, mutta kirkkaassa vedessä ne karttoivat venettä, vaikka veden syvyys oli yli viisi metriä. Löysimme meidät kalastusetäisyydelle päästäviä kaloja Umpi-Valkeaisen etelä- ja pohjoisosat erottavan kapeikon läheisyydestä.

Kaikuluotaimesta näki selvästi, että vaikka vesisyvyyttä oli useita metrejä, niin kalat reagoivat niille tarjottuihin perhoihin lähes välittömästi, kun ne ehtivät hieman upota. Kalat iskivät hanakasti perhoihin ja kaikki saaliiksi saadut kalat olivat taimenia. Taimenille kelpasivat useat erilaiset perhot, mutta tehokkaimpia olivat riikinkukkorunkoiset perhot.

Saaliiksi saadut kalat olivat rasvaeväleikattuja ja 35-45 cm pituisia. Illalla Umpi-Valkeaisen eteläpäädyn kalat, jotka tunnistimme harjuksiksi, aktivoituivat ja ne alkoivat ruokailla pinnasta, sekä aivan pintakalvon alta. Valitettavasti voimakas ukkosrintama keskeytti mielenkiintoisesti alkaneen kalastuksen.

Viimeisinä kalastuskohteina olivat Huosilammen kalastuslaiturit. Lammen rannalle pääsee kohtuullisen helposti tavallisella pyörätuolilla, mutta valitsimme liikkumisvälineeksi leveämpirenkaisen maastopyörätuolin. Lammen keskiosalla sijaitsevan laavurakennelman edustan laituri oli neljästä laiturista houkuttelevin, ja suuntasimme sinne. Aloitin kalastuksen upposiimalla ja Booby-perhoilla. Kirjolohi nappasi oranssin perhon jo toisella uitolla. Kirkkaassa vedessä oli hienoa seurata kalan uimista perho suussaan. Sain samalla perholla myös toisen kirjolohen.

Lähdimme tutustumaan myös muihin kalastuslaitureihin. Kahdelta laiturilta ei perhon heittäminen onnistunut ja niiden ympäristössä oli paljon uppopuita, joihin perhot olisivat todennäköisesti tarttuneet. Pohjoisin kalastuslaituri soveltui hyvin perhokalastukseen, mutta sen edusta oli grillauspaikan laituria huomattavasti matalampi, ja tuona iltana kirjolohet suosivat selvästi syvempää vettä.

Tarkoitus oli kalastaa myös Hossanjoella, mutta pääsy Leveänkosken perhokalastusalueelle ei onnistunut edes maastopyörätuolilla. Koskelle johtaa hyväkuntoiset pitkospuut, mutta ne olivat liian kapeat erilaisille pyörätuoleille. Yritimme mennä myös parille muulle koskelle, mutta rantaan pääsy oli harmiksemme pyörätuolin kanssa mahdotonta.

Yhteenveto ja esteetön näkökulma

Hossa on upea paikka. Hiekkaisten harjumaisemien ympäröivät kristallinkirkkaat vesistöt ovat ainutlaatuisia kalastuspaikkoja. Kalastus kirkkaissa vesissä ei ole helppoa, sillä kalat näkevät jo kaukaa rannalla liikaa hosuvan kalastajan, ja lisäksi kaloilla on mahdollisuus tarkastella kriittisellä silmällä niille tarjottuja vieheitä ja perhoja.

Hossassa kalastus onnistuu kätevästi yhdellä kalastusluvalla ja luvan saa helposti ostettua joko Hossan luontokeskuksesta tai esimerkiksi kännykällä. Erityiskalastuskohteiden ulkopuolisia vesistöjä on Hossassa runsaasti, ja niiden kalastukseen riittää pelkkä valtion kalastonhoitomaksu.

Hossan kansallispuistossa sijaitsevat suppajärvet, Umpi- ja Iso-Valkeainen tarjoavat mahdollisuuden kalastaa isoja kaloja, mutta molemmissa järvissä tehokkaaseen kalastukseen tarvitaan vene. Näistä kahdesta Umpi-Valkeainen on kalastettavissa myös kelluntarenkaasta. Iso-Valkeaiselle emme tällä reissulla ehtineet, joten sen kalastuksesta meillä ei ole omakohtaista tietoa.

Keihäs- ja Huosilampi ovat molemmat helposti saavutettavia kirjolohen kalastuskohteita, jotka soveltuvat hyvin perhekalastuskohteiksi. Keihäslampi on helpoiten kalastettavissa viehekalastusvälinein, mutta myös perhokalastus onnistuu lammella kohtuullisesti. Huosilampi on kooltaan Keihäslampea suurempi, ja siinä on selkeitä kalojen ottipaikkoja. Parhaat kalastusalueet sijaitsevat lammen eteläosassa, suuren syvänteen ympäristössä. Kalat kiertelevät syvänteen ympärillä koko ajan, ja välillä rannalta pystyy heittämään vieheen niiden uintireitille.

Huosilammen kalastuslaitureista parhaimmalla paikalla on grillipaikan edustan kalastuslaituri. Lisäksi pohjoisimmassa sijaitsevan kalastuslaiturin ympäristö on varmuudella oikeaan aikaan toimiva kalapaikka. Kaksi muuta kalastuslaituria ovat tehokasta kalastus ajatellen hieman hankalassa paikassa niitä ympäröivän matalan veden ja uppopuiden vuoksi.

Hossan soveltuvuus esteettömiä kalapaikkoja tarvitsevalle kalastajalle on kohtuullinen. Ainoa paikka, mihin jokainen kalastaja pääsee, ovat Huosilammen pohjoispäädyn kalastuslaiturit. Mikäli lammen kalat liikkuvat pääasiassa eteläsyvänteen läheisyydessä, on kalan saaminen kalastuslaitureilta tuolloin vähintäänkin haastavaa.

Umpi- ja Iso-Valkeaisen kalastus onnistuu näppärästi veneestä, mutta veneeseen pääsy, erityisesti Umpi-Valkeaisella on vaikeaa. Lammen rannalla ei ole lainkaan laituri- tms. rakennelmaa, jota voisi käyttää apuna veneeseen pääsemiseksi. Hossanjoen koskikalastuskohteille ei pääse edes maastopyörätuolilla. Esteettömään retkeilyyn Hossassa on hyviä mahdollisuuksia, mutta niihin emme tällä reissulla ehtineet tutustua.

Kokonaisarvosana Hossan kalapaikoille on 3/5.