Teksti ja kuvat: Janne Rautanen
Pirkanmaan pohjoisosissa sijaitseva Längelmävesi on kalapaikkana maamme ehdotonta eliittiä. Kutsumanimeltään ”Länkkynä” tunnettu järvi on eritysesti tunnettu komeista kuhistaan, mutta myös ahvenen ja hauen kalastajat saavat sieltä hyvin saalista. Järvessä taimenet päätyvät saaliiksi lähinnä muun kalastuksen sivuosumina.
Längelmäveteen istutetaan taimenta, mutta niiden lisäksi vedessä ui luonnonkaloja. Erityisesti Pääskylänjoen reitti tuottaa Länkkyyn täpläkylkiä. Kannattaa siis varmistaa, että saaliiksi ottaa vain eväleikatun mitallisen taimenen, jos sellaisen onnistuu nappaamaan.
Längelmäveden arvostuksesta kalapaikkana kertoo myös se, että vetouistelun Suomen mestaruudet ratkotaan siellä vuonna 2023.
Monimuotoinen järvi
Längelmävesi on varsin kookas järvi, joka muodostuu lukuisista eri selistä. Se sijoittuu pääosin Oriveden ja Kangasalan taajamien välimaastoon ollen vajaa kolmekymmentä kilometriä pitkä ja kaksikymmentä kilometriä leveä.
Salmien erottamat selkävedet poikkeavat hieman toisistaan, mutta tunnusomaisina piirteinä voidaan pitää suhteellisen kirkasta vettä ja järven selkiä uurtavia syvänteitä, jotka ovat useita kymmeniä metriä syviä. Syvimmillään vettä löytyy kuudenkymmenen metrin verran. Järven rannat ovat pääsosin karuhkoa kallioiden ja kivikoiden päälle kasvanutta mäntykangasta.
Koillisessa erillisenä järven osana sijaitsee Koljonselkä, jonka Rönni erottaa muusta järvestä. Orivedeltä etelään päin lähdettäessä järven suurimpia selkiä ovat Pappilanselkä, Enonselkä, Ponsanselkä, Pispalanselkä, Saksalonselkä ja Isoniemenselkä. Peilisalmi erottaa etelässä sijaitsevan Villikanselän pohjoisemmista järven osista.
Selkävedet jakautuvat vielä useisiin pienselkiin ja lahtivesiin, joiden nimiä ei tässä listata. Kalapaikkoja järvessä riittää siis koluttavaksi vaikka kuinka paljon.
Länkylle on myynnissä lähes kaikki vesialueet kattava uistelun yhtenäislupa, mutta Koljonselkä ei kuulu lupa-alueeseen. Kohtuuhintaisen uisteluluvan voi ostaa myös lyhytaikaisena, jos pikaisempi visiitti järvelle kiinnostaa.
Kalamiehen tärppivinkit
Längelmäveden alueella toimii Suomen Vapaa-ajankalastajiin kuuluva aktiivinen kalaseura Längelmäveden uistelijat, joka järjestää kalastustapahtumia nuorille sekä kokeneemmille kalastuksen harrastajille. Seuran omat kilpailut etenkin Länkyllä kuuluvat jokavuotiseen ohjemaan.
Sain haastateltavakseni järven hyvin tuntevan kalastajan, ja seuran puheenjohtajana toimivan Ville Kuoppun.
”Längelmäveden uistelijoiden puheenjohtajana olen toiminut seitsemän vuotta, ja seuran jäsen olen ollut noin kymmenen vuotta. Täytin tänä vuonna neljäkymmentä ja perheeseen kuuluu vaimo sekä monipäinen lapsikatras. Ja kalaruoka kelpaa kaikille”, Ville kertoo.
SM-tason kalapaikka
”Saimme kunnian järjestää Vetouistelun SM-kisat vuonna 2023. Kilpailukeskus tulee automuseo Mobilian alueelle. Kalastajille on tarjolla todella hieno vesistö. Selät ovat erittäin monimuotoisia ja syvääkin vettä löytyy. Rehevintä aluetta on Kuhmalahden suunnalla Enonselällä sekä eteläosassa Kaivannosta Pelisalmelle. Enonselkä on muuhun alueeseen verrattuna kivikkoinen. Pelisalmesta pohjoiseen järvi muuttuu karummaksi.
Kalastuksen Länkyllä aloitin aikanaan Pappilanselältä, mutta nyt erityisesti Ponsanselkä ja Ristiselkä ovat kalapaikkoina mieleeni. Seuramme jäsenistä aika moni tykkää kalastaa Enonselällä. Kaikilla on hieman omat mieltymyksensä ja kalapaikkansa. Kuhan ja ahvenen kalastukseen kalapaikkoja riittää aivan uskomattoman paljon. Pispalanselkä on tunnettu suurista hauistaan”, hän kertoo.
Kalastussesongit ja vieheet
”Talvella pilkkivetenä Länkky toimii hyvänä ahvenpaikkana. Pilkkivät jotkut kuhaakin.
Avovesikausi käynnistyy kevään ahvenkalastuksella, mutta heinäkuun lämpöiset ilmat ovat ehdottomasti suosituinta kalastusaikaa. Erityisesti kuha on tavoiteltu ja varma saaliskala kesällä. Kesällä kalastetaan myös kivikoista haukea ja ahventa. Kausi jatkuu syyskesällä ahvenen ja kuhan jigaamisella. Syyskesällä ahven menee aika syväänkin veteen, ja niiden reunoille. Syksyllä hakkuut paljastavat ahvenparvet. Haukea heitetään ja vedetään. Syksyllä lahtien suualueet ja penkan reunat antavat hyvin haukea”, Ville Kuoppu kertoo.
”Käytettävä viehekirjo on samantyyppinen kuin muuallakin. Hauelle tarjotaan yleisimmin 15-18 sentin mittaisia vaappuja tai jopa professoria koossa 00. Kuhavaaput ovat pykälää pienempiä. Kesäaikaan niissä saa olla reilusti potkua ja hakua. Rapala Scatter Rap värissä CLN on ollut erinomainen keskikesän pintauistelussa. Ahvenelle tarjoillaan yleisimmin Salmo Hornettia koossa 4,5 ja 6 senttimetriä.”
”Jigeistä ahvenen suurta herkkua ovat Relax Super Banjo 3” värissä suklaabanaani. Myös K.P Baitsin Orginal Shad 2,5” pinkkinä tai vihreänä toimii hyvin. Luomuväreinä tarjotut K.P Baitsin Skeleton Shadit sekä aivan perinteiset valkoiset matojogit kuuluvat myös heitettävään viehekirjoon”, avaa Ville viehevalintojaan.
Kalatalousalueelle kiitosta
”Längelmävedellä on aika vähän passiivisia pyydyksiä ja tilaa on kaikille uistella ja kalastaa. Längelmäveden kalatalousalue ansaitsee lupajärjestelmästä ja muistakin toimenpiteistä kiitosta! Kalan annetaan kasvaa ja sitä riittää. Kuhan alamitta on 45 senttiä, ja muutoin ovat voimassa kalastusasetuksen mukaiset alamitat”, kiittelee Ville.
Ikimuistoinen tapahtuma Längelmävedeltä
”Hienoja muistoja ja tapahtumia olisi paljon. Ikimuistoisin on kuitenkin perheen kalareissu viiden lapsen kera. Saimme uisteltua kaikille lapsille mittakuhan siiman päähän, ja kaikki pääsivät väsyttämään oman kuhan. Kalat perattiin yhdessä ja syötiin myöhemmin hyvällä ruokahalulla. Oma tarinansa olisi myös seuramme kalakisasta, jossa voitimme erinäisten kommellusten jälkeen venetrailerin”, kertoo Ville.
