Teksti ja kuvat: Janne Tarkiainen
Suvasvesi tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kalastajalle monella eri tavalla. Tältä Pohjois-Savon helmeksi kutsutulta järveltä osaava kalastaja voi saada kotiin viemisiksi monen monta eri kalalajia, myös niitä punalihaisia. Alue ei ole ainoastaan vapakalastajien suosiossa, sillä veden kirkkauden ansiosta myös sukelluskalastus on yleistä alueella.
Suvasvedellä on Suomea sekä koko maailmaa ajatellen erikoinen historia, sillä se kuuluu niiden harvalukuisten järvien joukkoon, josta löytyy kraatteri, tai itse asiassa kaksikin, muistona asteroidien törmäyksistä miljoonia vuosia sitten.
Kraatterit vaikuttavat myös järven syvyyteen, sillä pinnasta pohjaan kertyy enimmillään matkaa 90 metriä. Suvasvettä syvempää vettä Suomessa on ainoastaan Päijänteellä ja Inarinjärvellä. Keskisyvyys on hieman päälle kymmenen metriä ja vedenlaatu on erinomainen.
Monenlaisia kalastuskohteita
Suvasvedellä on useita erityyppisiä kalastuskohteita. Alueen selkävedet soveltuvat hyvin vetouisteluun. Selkäpakat, karikot sekä ranta- ja lahtialueet ovat puolestaan pilkkijöiden sekä heittokalastajien valtakuntaa.
Alueen jakaa kahtia Haapaselän ja Kukkarinselän välissä oleva matala saaristo, joka tarjoaa mainioita kalapaikkoja useammalla kalastusmuodolle. Alueen eteläosa muuttuu Ilvessaarien jälkeen saarten ja salmien sokkeloksi, pohjoisosassa järvestä kohoaa Vuorikukkari.
Suvasvesi on Vehmersalmen kautta yhteydessä Kallaveteen, Kuopion satamaan kertyy matkaa Vehmersalmelta reipas parikymmentä kilometriä. Suvasvesi laskee Varisveden ja Karvionkosken sekä kanavan kautta Kermajärveen. Osa Suvasveden saaristosta kuulu Natura 2000 -verkostoon.
Veneramppeja löytyy useita
Suvasvesi on helppo kohde, tai ainakin sinne on helppo mennä, sillä veneenlaskuramppeja on alueella useita. Pohjoisin ramppi sijaitsee Vehmersalmen satamassa. Siitä etelään päin tullessa luiskat löytyvät Kukkarinselän pohjoisosasta Mustinlahdelta sekä Enonniemen kalasatamasta. Alueen eteläpuolella veneen saa laskettua Horsmanlahdesta tai Hirvolanniemestä. Kalastajalle sopivia rakennettuja rantautumispaikkoja on Paimensaaressa, Lehto-Piipossa ja Metsä-Rajossa.
Jos kalastuksesta malttaa pitää taukoa, historiasta kiinnostuneille tutustumisen arvoinen paikka on Paimensaaren perinnetila, joka sijaitsee Heinävedelle menevän laivareitin varrella. Mökkimajoitusta on tarjolla eri puolilla Suvasvettä.
Kalastusluvat Suvasvedelle
Suvasvedellä toimii viehelupa-alue, jota hallinnoi kalatalousalue. Vetouistelu on alueella suosittua ja myös ulkopaikkakuntalaiset lunastavat paljon viehelupia. Vetouistelijoiden kiinnostuksesta aluetta kohtaan kertovat myös vetouistelijoiden vapaaehtoiset lahjoitukset istutuksiin kalatalousalueelle.
Suvasveden viehelupa-alue käsittää Haapa- ja Kukkarinselän alueet sekä osan Suvasveden pohjoisosista. Kevytuistelua varten viehelupa-alueelle voi lunastaa myös pelkästään yhden lisävavan. Lisävapa on tarkoitettu kalastonhoitomaksusta vapautetuille ja kalastonhoitomaksun maksaneille, jotka haluavat uistella maksimissaan kahdella vavalla. Passiivisia pyydyslupia myyvät alueen osakaskunnat.
Lisätietoa alueen kalastusluvista, rajoituksista ja säännöistä voi lukea kalatalousalueen nettisivuilta. Samasta paikasta löytyy myös tulostettava kartta viehelupa-alueesta.
Ottipaikkoja
Suvasveden pinta-ala on 233 neliökilometriä, joten alueelle mahtuu monenmoista hyvää kalapaikkaa. Suvasvedelle istutetaan kalastettavaksi järvilohta ja järvitaimenta. Ottipaikkoja näille Haapaselällä ovat muun muassa Selkä-Lehtosen itäpuolen penkat ja pakat.
Myös saaren länsipuolen syväjuotti sekä saarta ja selkiä erottavan saariston välinen alue kannattaa kalastaa tarkasti. Ottipaikkoihin lukeutuu Haapaselänpuolella myös Korkeasaarten ja saarilta luoteeseen sekä niiden lounaispuolelta Hornanselälle lähtevä alue.
Kukkarinselällä vakiopaikkoja ovat keskimontun lisäksi sen itäreunalta löytyvät penkat ja pakat aina Lokinmanner-saarelle saakka. Mielenkiintoinen ja kokeilemisen arvoinen paikka on myös luode-kaakkoisuunnassa kulkeva syväjuotti Siikaniemen sivussa sekä Siikaniemestä pohjoiseen lähtevä Enonniemen reuna.
Vahva ahvenkanta
Ahvenkanta on Suvasvedellä hyvä ja ajoahvenparven osuessa kohdalle syönti voi olla rajua niin kesällä kuin talvellakin. Kuten muillakin kirkasvetisillä järvillä, isoa ahventa kannattaa monesti tavoitella syvästä, kuore- ja muikkuparvien läheisyydestä.
Perinteisiä ahvenen kalastuspaikkoja Suvasvedellä ovat Lapioluodon-Pöksän välinen matalan ympäristö. Jakamon saaristossa löytyy myös kokeilemisen arvoisia monttuja. Alueen pohjoisosassa Vuorikukkarin itäpuolen karikot kuuluvat myös tunnettuihin ahvenpaikkoihin.
Kuhakanta on vahvistunut Suvasvedellä viime vuosina. Kuhaa on istutettu alueen pohjois- ja eteläosiin. Lisäksi pohjoisosissa kuhakantaa vahvistavat Kallavedeltä Vehmersalmen kautta siirtyvät kuhat. Haukikannat ovat Suvasvedellä erinomaiset. Haukia saadaan saaliksi uistelemalla sekä heittämällä.
Suvasvesi kannattaa itse nähdä ja kokea
Kuten kirkasvetiset suuret syvät järvet yleensäkin, Suvasvesi ei ole helpoimpia kalastettavia alueita, joten keittoon kokenutkin kalastaja voi joutua laittamaan keittoon enemmän perunoita ensimmäisillä reissuilla. Mutta kun paikan metkut oppii tuntemaan, tulostakin syntyy ja kotiin viemisinä on puhdasta järvikalaa, joskus jopa isommankin porukan syötäväksi.
Suvasvesi kannattaa itse nähdä ja kokea. Vaihtoehtoja kalastajalle löytyy paljon.
