Teksti ja kuvat: Sami Kainulainen

Lahden Vesijärvi tunnetaan tänä päivänä yhtenä eteläisen Suomen kalaisimmista vesistöistä. Vapaa-ajankalastajat hyödyntävät aluetta niin talvi- kuin kesäkalastuksen merkeissä.

Vesijärven monipuolinen kalasto takaa loistavat mahdollisuudet eri kalastusmuotojen harrastamiseen, mutta sitä se ei ole tarjonnut läheskään aina. Viime vuosituhannella, vielä 1960- ja 1970-luvulla kaikki ympäristön jätevedet laskettiin surutta järveen, jonka elvyttämistä, hoitotoimenpiteitä ja seurantaa on jatkettu vielä tähän päivään asti.

Urbaania kalastusta tai luonnonrauhaa

Vesijärvi sijoittuu kolmen kunnan alueelle, jotka ovat Lahti, Hollola ja Asikkala. Kalastusta voi siis harrastaa niin urbaaniolosuhteissa kaupungin valojen sykkeessä kuin luonnonrauhasta nauttien. Lahden tai ”Hollolan” Vesijärvi on muodoltaan rikkonainen. Vesijärvestä löytyy toistasataa saarta, kymmeniä matalikkoja ja syvänteitä, joskin varsinaiset kivikot puuttuvat lähes kokonaan.

Järvi koostuu neljästä selkäalueesta, Enon-, Komon-, Kajaan- ja Laitialanselästä. Sen kokonaispinta-ala on reilu sata neliökilometriä, keskisyvyys kuutisen metriä ja järven syvimmäksi kohdaksi on mitattu neljäkymmentä metriä. Vesijärvestä on yhteys Päijänteeseen Vääksyn kanavan kautta.

Pääasiassa ahventa, kuhaa ja haukea

Vesijärven kalastus painottuu pääosin ahvenen, kuhan ja hauen kalastamiseen. Verkoilla tavoitellaan järvestä myös siikaa. Kalastus on ympärivuotista, joten tietyille osille järveä kohdistuu melkoisesti kalastuspainetta. Talvisin järven selät vetävät pilkkikansan liikkeelle ja alueella järjestetään paljon pilkkikisoja. Lisäksi kalastetaan verkolla. Vesijärven pohjoisosissa harjoitetaan myös kuhan ammattimaista verkkokalastusta.

Myös kesällä kalastetaan monin eri tavoin. Rantakalastusalueita löytyy parhaiten Lahden kaupungin alueelta rakennetuilta rannoilta, joissa usein näkeekin onkijoita tai nuoria virvelöijiä pyörineen. Kesän lämmettyä uisteluveneet levittäytyvät pitkin järven selkäalueita.

Joskus siellä on jopa ruuhkaa, sillä parhaimpina kesäiltoina Enonselän vesillä liikkuu kymmeniä kalastusveneitä muun vesiliikenteen seassa. Onneksi suuremmilta onnettomuuksilta on vältytty. Uistelijoiden saaliskohteena on kuha, jolle on asetettu kaksi erilaista alamittaa. Järven eteläisellä osalla kuhan alamitta on 50 senttiä, kun taas pohjois- ja länsiosissa järveä 45 senttiä.

Venekalastus on kesäisin helppoa Vesijärvellä. Jos ei omista satamissa laituripaikkaa, alueella on tarjolla viisi toimivaa veneluiskaa, jotka sijaitsevat ympäri järveä.

Lahden kaupungin päähän, Niemen venesatamaan on myös juuri avattu uusi jääasema veneilijöiden ja kalastusharrastajien tarpeisiin. Asemalta saa jäähilettä helposti pientä korvausta vastaan. Jääaseman käyttö toimii mobiilisovelluksella ja maksun saa hoidettua helposti mobilepay-suorituksella. Ämpärillinen jäitä maksaa euron.

Heittokalastus Vesijärvellä

Koska itse en juurikaan harrasta uistelua, pureudun lopputekstissä harrastukseeni heittokalastukseen, joka on ollut allekirjoittaneen aktiivinen kalastustapa koko 2000-luvun ajan. Itselläni kalastus on Vesijärvellä ollut pääosin ruokakoon ahvenen- ja satunnaista kuhankalastusta.

Järven kuorekannat ovat aina olleet tärkeä petokalojen ravintokohde, varsinkin ahventen. Hyvinä kuorevuosina ahvenenkalastusta on harrastettu selkävesillä 10-20 metrin syvyyksistä kuoreparvien läheisyydestä, lähinnä niiden laidoilta, kun parvia seurailevat petokalat iskevät ”pöydän antimiin” syöntihalun herättyä.

Kiivaimpina hetkinä puhutaan ns. lokkiajoista, jolloin ahvenet ajavat saalishyökkäyksellään kuoreparvea kohti pintaa. Tällöin paikalle löytävät usein myös lokkiparvet, jotka ilmoittavat kalastajille hektisen tilanteen ja ottipaikan sijainnin. Lokit lyövät veden pintaan ja napsivat pinnassa ajelehtivia pikkukuoreita. Tällöin myös aktiivisimmat venekalastajat saavat osansa ahvenpotista. Tyynellä säällä kuoreparven noustessa pintaan, niille tunnistettava ominainen ”kurkunhaju” on joskus havaittavissa veneeseen asti.

Ahvenen kalastus on muutoksessa

Vesijärvellä kalojen käyttäytyminen ja elinolosuhteet ovat olleet jatkuvassa muutoksessa ravinnon vaihtelevuuden myötä. Kuorekannat ovat heitelleet ja saattaneet joskus jopa romahtaa. Viimeisin romahdus tapahtui Vesijärvellä kesällä 2021, jolloin korkeat lämpötilat ja hapen puute vedessä hävittivät kuorekannan lähes kokonaan.

Niinpä ahvenet joutuivat siirtymään ravinnon perässä matalampiin vesiin, jolloin niiden saaliiksi tulivat rantamatalissa olevat särkikalat ja pienet lajitoverit. Tämän myötä ahvenen kalastus on Vesijärvellä jatkuvassa muutoksessa.

Tällä hetkellä tilanne on mielestäni ns. välivaiheessa, sillä ahvenet ovat vähitellen hakeutumassa takaisin syvempiin vesiin kuorekantojen ollessa pikkuhiljaa elpymässä. Seuraava haaste ahvenille ovat selkävesiä valloittaneet kuhat.

Välineistä ja varusteista

Ahvenen kalastuksessa toimivat monenlaiset vieheet. Itselläni käytössä ja testeissä ovat olleet niin jigit kuin kaikenlaiset kovavieheetkin. Tärkeintä on valita huolellisesti oikeanlaiset välineet vallitseviin olosuhteisiin. Tarkoitukseen sopivat vavat, kelat, siimanpaksuudet, toimivat fluoroperukkeet, laadukkaat lukot ja leikarit takaavat onnistuneen kalastusnautinnon.

Vieheiden värimaailmassa suosin pääosin pehmeitä, vaaleita luonnonvärejä sekä vihreiden sävyjä. Ns. ärsyvärejä käytän vain ”heikkoina hetkinä” tai kesän lämpimimpään aikaan. Vesijärven ahvenen kalastuksessa suosin tasapainopilkin heittämistä. Kerron siitä ohessa vähän tarkemmin.

Monet ajattelevat tasapainolla kalastamisen soveltuvan vain talviseen pilkintään, mutta he ovat väärässä. Jos kalastussyvyydet ovat neljästä metristä syvempään, tasapainon heittäminen ja uittaminen on yksi tehokkaimmista tavoista löytää ja hakea vesistöstä aktiiviset ahvenet, jos saalistavoitteena ovat ruokakoon 200-400 gramman kalat.

Heittokalastus tasapainolla

Heiton ei tarvitse olla pitkä, vaan noin 2-3 kertaa syvyyden verran riittää. Yleensä heitetään turvallisesti alakautta, ja tasapainon annetaan vajota pohjaan. Sen uitto aloitetaan voimakkaasti vavalla nykien kohti venettä. Vavan kärki pidetään pystyssä vieheen tulosuuntaa kohden. Tyyli on verrattavissa pohjajigaukseen, mutta se on huomattavasti vauhdikkaampaa ja tehokkaampaa.

Tasapainon heittokalastuksessa kalastettava alue tulee tutkittua huomattavasti nopeammin verrattuna perinteiseen jigaukseen, jopa 2-3 kertaa ripeämmin. Vesijärven tasainen savipohja antaa hyvät mahdollisuudet kalastaa tällä tavalla.

Uittaminen tulee ulottaa veneen alle asti, sillä monet petokalat seuraavat viehettä pitkänkin matkaa ja iskevät viime hetkellä ärsyttävään tasapainoon, varsinkin kuhat tekevät usein näin. Eikä mikään estä tekemästä muutamaa perinteistä uittoliikettä ”pystylangalla”.

Malliltaan ja muodoltaan tasapainon tulee olla etupainoinen, jolloin viehe liikkuu oikein ja oikeaan suuntaan uittonykäyksen aikana. Kalojen ottihalukkuutta tehostaa, jos tasapaino vilauttaa kylkeään liu’un aikana. Tasapainon tulisi vastata pikkukalaa, eli ihannekokona pidän noin 75-100 millin viehettä. Syvyydestä riippuen painoa saa olla 15-25 grammaa.

Kalastuspäivä Enonselällä

Käsitysteni vahvistamiseksi vietin alkukesän kalastuspäivän kaupungin päässä sijaitsevalla Enonselällä. Vesillä ei ollut arkipäivänä ruuhkaa, joten oli tilaa liikkua ja temmeltää. Saalistavoitteeksi asetin ahvenet sekä lähialueiden kartoituksen ja luotailun.

Pintaveden lämpö oli noussut jo 16 asteeseen, joten useimpien kalojen kututouhut oli pikkuhiljaa ohitettu. Huhujen mukaan ahvenia oli saatu jo penkkavesistä Enonsaaren ja Selkäsaaren seuduilta 5-10 metrin syvyyksistä. Suuntasin sinne aluksi.

Alkukesän tilannetta olivat mielestäni vaikeuttaneet voimakkaat etelän ja pohjoisen suunnan tuulet. Edestakaisin vatkaavat myräkät vaikuttavat oleellisesti kalojen käyttäytymiseen ja aktiivisuuteen. Siksi olin etukäteen suunnitellut oletetut kalapaikat rauhallisemmilta, tyynemmiltä alueilta.

Päivä oli onnistunut! Jo heti ensimmäiseltä ankkuripaikalta löytyi aktiivista ahventa 5-8 metrin syvyisiltä vesiltä. Ahvenet liikkuivat pikkukalaparven mukana ja ottivat kiihkeästi ahvenväritteiseen tasuriin. Lähes kaikki kalat iskivät vieheeseen lopulta veneen alta. Saaliiksi tuli hetkessä toistakymmentä 30-35-senttistä ahventa. Koska päivä oli pelastettu, jatkoin penkkojen tutkailua.

Alamittaiset kuhat iskivät jigiin

Kalat olivat pääosin hajallaan pohjan tuntumassa, eikä ahvenia löytynyt enää parvissa. Turhan aikaista siis ahvenen kalastukseen? Kuhat olivat siirtyneet tasaisille 7-10 metrin alueille ja makasivat aivan pohjan tuntumassa. Nopeasti ohi liikkuva tasapaino ei niille tuntunut kelpaavan.

Vaihdettuani jigivälineet alkoikin sitten napsua. Erittäin hidas ja laahaava uitto herätti kuhien mielenkiinnon. Parhailla kuhapaikoilla saattoi tulla 4-5 perättäistä kuhatärppiä. Kalat olivat pääosin alamittaisia eli 40-44-senttisiä, joten Vesijärven kuhakanta tuntuu olevan tulevaisuudessakin turvattu.