Teksti ja kuvat: Juha Ojaharju

Raippaluodolla on legendaarinen maine pilkkijöiden keskuudessa. Se juontaa pitkälti 1990-luvulta, jolloin alue tuli laajalti pilkkikansan tietoisuuteen. Tuolloin Raippaluotoon saapui eri puolilta maata bussilasteittain ihmisiä pilkkimään kudulle nousevaa ahventa. Olin siellä silloin itsekin.

Sittemmin keväinen kutuahvenen pilkintä on rauhoittunut, mikä onkin mielestäni hyvä. Itse pidän nykyään talvista syönnösahvenen pilkintää huomattavasti mielenkiintoisempana ja keskitynkin tässä jutussa enemmän siihen.

Mihin siis kannattaa pilkkijän Raippaluodossa suunnistaa, jotta tavoittaa ahventa kutuajan ulkopuolella?

Raippaluodosta löytyy paljon erityyppisiä vesialueita, sisälahdista aavaan mereen ja monenlaista siltä väliltä. Pilkkijälle mielenkiintoisimpia ovat laajat sisäselät Raippaluodon keskiosissa sekä saariryhmien rajaamat suojaisemmat alueet Raippaluodon ulkoreunoilla.

Sisäselistä tunnetuin on Revöfjärden

Sisäselistä tunnetuimmat ovat Revöfjärden, Börrskärsfjärden, Djupfjärden ja Klobbfjärden. Niistä tunnetuin on Revöfjärden, joka on alueen sisäselistä myös suurin, syvin ja avonaisin.

Kartalta katsottaessa se sijaitsee lähes keskellä Raippaluotoa. Revöfjärden ei missään nimessä ole helppo pilkkipaikka. Vaikeusastetta lisää se, että Revöfjärdenistä ei ole syvyyskarttaa. Tosin erilaisia kalamiesten itse tekemiä karttoja on kuulemma olemassa.

Itse käyn Revöfjärdenillä joka talvi. Tykkään kulkea potkukelkalla alueen keskiosissa ja etsiä tasapainopilkillä isompaa ahventa. Syvyys vaihtelee keskellä selkää viiden ja seitsemän metrin välillä.

Pohja on hyvin tasaista, mutta joskus voi löytyä yksittäisiä kiviä ja kivien ympäriltä ahvenia. Niiden sijainti kannattaa tallentaa puhelimen karttasovellukseen. Kun tällaisia yksittäisiä pisteitä saa useamman talteen, on siitä huomattava apu tulevilla pilkkireissuilla.

Keskellä selkää liikkuessa voi Revöfjärdenillä joskus jäädä jopa ilman kalaa. Sen sijaan lähempänä rantaa on kalan saanti huomattavasti todennäköisempää. Hyviä paikkoja ovat karikoiden reunat ja pienten lahtien edustat.

Muut Raippaluodon sisäselät ovat Revöfjärdeniä pienempiä ja rikkonaisempia sekä keskimäärin matalampia. Pilkkipaikat sijaitsevat näillä selillä enemmän saarten ja karikoiden sekä erilaisten pohjanmuotojen luona.

Pienemmistä sisäselistä helpoiten saavutettavissa on Klobbfjärden, joka sijaitsee Söderuddenin kylän itäpuolella. Klobbfjärdenille menijän kannattaa koluta ainakin alueen itäpuolella sijaitsevien saarien ympäristöä.

Börrskärsfjärdenille ja Djupfjärdenille on huomattavasti enemmän matkaa kuin Klobbfjärdenille. Kävellen liikkeellä olevan pilkkijän kannattaa varautua lähes tunnin taivallukseen. Vielä viime vuosikymmenellä näillä selillä näkyi yleensä vain muutamia pilkkijöitä. Nyt kuitenkin moni tekee matkan mönkijällä tai mottorikelkalla ja porukkaa on paljon. Ajoittain meno on kuin pilkkikilpailussa.

Ulkoreunoilla saa pilkkiä rauhassa

Jos haluaa pilkkiä rauhassa ja nauttii löytämisen ilosta, kannattaa suunnata Raippaluodon ulkoreunoille. Hyviä pilkkialueita löytyy Björköbyn pohjois- ja luoteispuolelta, Söderuddenin edustalta, Björköbyn sillan itäpuolelta sekä Södra ja Norra Vallgrundista. Tosin viimeksi mainituilla, eli Vallgrundin vesialueilla ovat ahvenkannat merkittävästi heikentyneet sen jälkeen, kun läheiselle Sommarö grundille saapui suuri merimetsokolonia.

Siikaa ulkoreunoilta

Ulkoreunojen pilkkipaikoilta on hyvät mahdollisuudet saada ahvenen lisäksi myös siikaa. Siianpilkkijän kannattaa pysäköidä autonsa heti kun saapuu Raippaluotoon, sillä sillalta vasemmalle näkyvältä alueelta on hyvät mahdollisuudet siian saamiseen. Tältä alueelta pilkitään siikaa jo heti alkutalvesta. Kannattaa ottaa huomioon kovat virtaukset.

Keväämmällä siian pilkkijän kannattaa ajaa hieman kauemmaksi, aina Björkön saaren kärkeen saakka, jossa on Svedjehamnin satama. Sen edustalla sijaitsee pitkiä ja kapeita saari ja karikoita, eli De geer -moreeniharjanteita. Pilkkipaikat sijaitsevat niiden harjanteiden välissä. Vettä ei ole kuin nimeksi, mutta taitavalla siian pilkkijällä on hyvät mahdollisuudet saada täältä upeita kaloja.

Turvallisuus

Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. Tämän takia, kun Pohjanlahdessa vesi laskee tai nousee, muodostuu Raippaluodossa kovia virtauksia. Kaikkein kovimmat virtaukset ovat Raippaluodon ja mantereen välisellä alueella, siis Raippaluodon sillan pohjois- ja eteläpuolella. Mutta kovia virtauksia on myös muualla.

Kaikki alueen sisäselät ovat yhteydessä toisiinsa ja niitä yhdistävillä alueilla on kapeikkoja, joissa voi keskitalvellakin olla hyvin heikkoa jäätä tai ei jäätä lainkaan. Myös pengerteiden siltojen alla on usein vuolaita virtauksia, eikä niiden lähelle kannata mennä.

Ajoittain muodostuu myös sakeaa sumua, jolloin rannat voivat häipyä näkyvistä ja jäällä liikkuja voi vahingossa joutua virran heikentämälle alueelle. Sumun yllättäessä kannattaa varmistua vaikkapa gps:n avulla omasta sijainnista.

Miksi en enää pilki kutuahvenia?

Raippaluodossa suurin osa ahvenista kutee suojaisiin sisälahtiin ja lampiin, joita kutsutaan myös fladoiksi ja kluuveiksi. Ne tuottavat suurimman osan alueen ahvenista, hauista ja muista keväällä kutevista kaloista.

Merenkurkussa ahvenet vaeltavat tutkimusten mukaan kutupaikalta syönnösalueelle ja takaisin keskimäärin viisi kilometriä. Kullekin kutupaikalle kerääntyy siis keväisin ahvenia viiden kilometrin etäisyydeltä eri suunnista.

Kun ahvenet näin suurelta alueelta kerääntyvät kutupaikalle, ja jos siellä on paljon kalastajia niitä kalastamassa, voi vaikutus alueen ahvenkantaan muodostua suureksi. Tämä oli selvästi havaittavissa 1990-luvun hulluina vuosina, kun suosituimmat kevätpilkkilahdet eivät seuraavana talvena antaneetkaan enää ahventa edellisen kevään tapaan. Tuon jälkeen alueen kutulahtia on myös rauhoitettu.

Tietoja Raippaluodosta

– Sijaitsee Pohjanlahden kapeimmassa kohdassa Vaasan edustalla.
– Raippaluoto koostuu kolmesta suuremmasta saaresta: Raippaluoto, Björkö ja Panike. Ne on yhdistetty pengertiellä toisiinsa.
– Raippaluodon saari on Suomen neljänneksi suurin saari.
– Suurimpia kyliä ovat: Brändövik, Norra Vallgrund, Raippaluodon kirkonkylä, Söderudden ja Södra Vallgrund.
– Siian alamitta on Raippaluodossa ja koko Merenkurkun kalatalousalueella 30 cm vuoden ympäri vuoden 2027 loppuun asti.

Tietoja rauhoitusalueista ja muista rajoituksista löytyy osoitteesta: kalastusrajoitus.fi.