Kaikuluotain yleistyy pilkinnässä ja pilkkikilpailuissa

Pilkkijän kaikupaketti kulkee kätevästi omassa kantolaukussa.

Teksti ja kuvat: Sami Kainulainen

Kaikupilkintä herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yhä useampi pilkinnän harrastaja, varsinkin aloitteleva, harkitsee ja miettii, mitä hyötyä tai lisäarvoa kaikuluotain tuo mukaan harrastukseen. Tänä päivänä löytyy laajalti informaatiota kaikuluotainpilkinnästä muun muassa useilta some- ja Youtube-kanavilta, joten lajin moninaisiin syövereihin on helppo tutustua niin hyvässä kuin pahassa.

Kaikuluotaimien käyttö pilkinnässä on laajasti lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Tekniikan kehittyessä markkinoille nousee jatkuvasti uutta ja tarkempaa kaikutekniikkaa, joka perinteisten venekalastusmuotojen lisäksi on kotiutunut myös pilkintään. Talvinen harrastus on muuttunut niin, että kaikupilkkijän ensisijaisena tavoitteena on isompien saaliskalojen pyydystäminen.

Sisämaan vahvistuneet ahven- ja kuhakannat ovat antaneet loistavat asetelmat kaikuluotainpilkinnän yleistymiseen ja sen kehittymiseen. Siksi on varsin yleistä, että osassa maatamme pilkkijäillä nähdään jo enemmän kaikupilkkijöitä kuin perinteisiä pilkkimiehiä.

Kaikupilkkijän varustus

Kaikupilkkijän varustus ja jäällä liikutettava kalusto vaatii yleensä jonkinlaisen apuvälineen, kuten pilkkipulkan tai -ahkion. Kevyimpiä kaikupaketteja voidaan pienellä virittämisellä asentaa myös kannettaviin pilkkireippuihin ja -istuimiin.

Koska jäällä kuljetaan pääosin jalan, jokainen ylimääräinen lisäkilo kannattaa karsia pois kuormasta. Pilkkiahkiota käyttävän kaikupilkkijän varustemäärälle kertyy painoa helposti 10-20 kiloon, joskin laadukkailla akuilla pystytään huomattavaan kuorman kevennykseen.

Reikien tekoon on valikoitunut vähintään 6-tuumainen jääkaira, useimmiten sekin akullisena versiona. Lisäksi ahkio täyttyy erillisestä modatusta pilkki-istuimesta, (vaihtoehtoina kalakontti tai reppujakkara) vapatelineistä vapoineen jne.

Tuunatussa pilkkiahkiossa on otettu huomioon kaikki mukavuudet.

Millaisia pilkkiluotaimia käytetään?

Kaikupilkintään sopivia kaikuluotaimia on valittavana pilvin pimein. Markkinoille on tuotu muun muassa kompakteja pilkkiluotainpaketteja. Niissä kaikuluotaimen näyttö, akku ja pilkkianturi kulkevat kätevästi omassa kantolaukussa, jota on helpohko kuljettaa ja käsitellä pilkkiavannon äärellä.

Tällaisen pilkkikaiun antama kuva näyttää pilkkireiän alapuolella tapahtuvaa toimintaa. Luotaimen näyttöruutu on suhteellisen pienikokoinen, keskimäärin noin neljä tuumaa.

Saatavilla on luotaimia, joissa kuvaruutu on joko pysty- tai vaaka-asennossa. Itse suosittelen pystynäyttöä, joka antaa paremman kuvan syvyysvaikutelmasta. Luotainmalleja ja -merkkejä on valittavana kymmeniä erilaisia, eri ominaisuuksin. Älä siis tee pikaista päätöstä hankkiessa pilkkiluotainta.

Viime vuosina on yleistynyt niin sanottu live-luotaus, jolloin erittäin tarkkaa kaikukuvaa saadaan myös sivuttaissuunnassa. Jään alla oleva anturi asennetaan anturijalkaan niin, että suunta on tiedossa myös jään päällä. Anturin jalkaa (usein omatekoinen) voidaan taivuttaa yläpäästä mutkalle, joka osoittaa oikeaa suuntaa havaittuun kohteeseen. Valitettavasti tehdastekoisia pilkkianturitelineitä on varsin vähän tarjolla live-luotaimiin. Anturia pyörittämällä saadaan suunnattua kalojen tarkka sijainti kymmenien metrien etäisyydeltä.

Näyttöön rakentuvan kuvan perusteella kokeneempi käyttäjä tunnistaa kalalajit ja niiden koon jopa viiden senttimetrin tarkkuudella. Näyttöjen koko näissä luotaimissa vaihtelee yleensä 9-12 tuuman välillä, suurimmillaan jopa 16-tuumaan asti.

Live-luotain opettaa paljon

Live-kaikuluotaintekniikka opettaa kalastajalle paljon kalojen käyttäytymisestä, niiden liikkeistä ja reaktioista pilkkiavannon läheisyydessä. Nämä laitteet ovat niin tarkkoja ja tehokkaita, että kalojen havainnointi on mahdollista kolmenkymmenen metrin etäisyydeltä pilkkireiältä.

Pilkkikaikujen hintahaarukka on melkoinen. Perusluotaimen saa noin 300 eurolla, mutta tekniikan lisääntyessä huippulaitteiden hinnat nousevat jopa useampiin tuhansiin euroihin.

Valmistaudu pilkkipäivään

Etukäteistiedot vesistöstä, kalakannasta ja oletetuista kalapaikoista auttavat onnistuneeseen pilkkipäivään. Kaikupilkinnässä harvoin tulee liikuttua suuria tai useita alueita päivän aikana, vaan yleensä keskitytään kalastamaan tarkemmin pienempiä ”pisteitä”.

Pilkkipaikoiksi valikoituvat usein erilaiset penkanreunat ja selkeät pohjanmuodot, jossa lähistöllä löytyy täkykaloja, usein kuoretta tai muikkua. Isommat petokalat harvemmin hakeutuvat täkyparvien sekaan, vaan ne sijoittuvat tilannetta tarkkaillen parvien reunoille.

Myös tasapohjaiset ja matalammat vesialueet voivat yllättää isomusten suhteen. Näissä alueissa saaliskaloja on kappalemäärissä harvemmassa, mutta nykyisen live-tekniikan avulla yksittäisten isompien kalojen löytäminen on huomattavasti helpompaa verrattuna aikaisempaan. Isot yksittäiset petokalat seurailevat usein alueella liikkuvia pieniä särkikalaparvia.

Kaikupilkkijän katse tiukasti avannon ja näytön välimaastossa. Anturia pyörittämällä haetaan suuntaa kaloista ja seurataan niiden reagointia pilkkivälineisiin.

Välineet isomusten pilkintään

Kaikupilkkijän välineistö on monipuolinen. Tasapainojen ja kevennettyjen tasureiden lisäksi välinepakki kannattaa täyttää pilkkijigeillä, morreilla, värikoukkuvälineillä ja tapsipilkeillä.

Ei ole todellakaan itsestäänselvyys, että kalat olisivat aina samojen vieheiden perään. Erikokoiset ja muuttuvilla korkeuksilla tarjotut välineet ja niiden aktiivinen uitto usein herättää kalojen mielenkiinnon, jota on helppo seurata kaikuluotaimen näytöltä.

Pilkkivavat ja välineet on hyvä pitää käden ulottuvilla esillä, että ne ovat helposti ja nopeasti vaihdettavissa. Passiivinen ja monotoninen kalastustyyli harvemmin tuottaa tulosta, edes kaikupilkkijälle.

Välineet isomusten pilkintään.

Kaikupilkkikisat

Ajatukset ja sanat vastuullisuudesta ja kestävistä kalakannoista ovat pikkuhiljaa kotiutuneet myös pilkkikisoihin. Kaikupilkkikisoissa saaliskaloina ovat pääsääntöisesti ahvenet. Enää ei paremmuutta mitata pelkästään kokonaissaalismäärillä kiloissa, vaan yksittäisten kalojen koon mukaan.

Yleistä on, että kilpailussa on tavoitteena saada mitallisia ahvenia kisakorttiin 3-5 kappaletta. Ahvenen alamitta kaikupilkkikilpailuissa on yleensä 25-30 sentin välillä.

Pituus vai paino?

Kilpailumuotoja on yleensä kahdenlaisia, pituusmitta- tai yhteispainokilpailut. Mittakilpailussa järjestäjä antaa kilpailijoille mittatarran, joka toimii virallisena mittalautana. Kilpailija voi kilpailun aikana lähettää kilpailukeskukseen sähköisen kuvan mittatarran päällä olevasta saaliskalastaan, jonka kilpailujärjestäjä kuittaa.

Kuvassa on lisäksi oltava joku järjestäjän ilmoittama merkki tai tunnus, jolla varmistetaan kuvan aitous. Kuittauksen jälkeen kilpailija voi halutessaan vapauttaa kalan. Järjestäjä rakentaa mittapisteen myös kilpailukeskukseen, jos kilpailijat haluavat tuoda saaliinsa rantaan ja kotiin jatkojalostukseen.

Kalojen mittaaminen kilpailukeskuksessa herättää huomattavaa kiinnostusta myös paikalle ”eksyneelle” yleisölle. ”Onko meidän järvessämme tosiaankin tällaisia kaloja”, rannassa usein kuiskitaan…

Yhteispainokilpailuissa kilpailija tuo saaliskalat puntarille kilpailuajan päätyttyä. Tämä käytäntö on esimerkiksi SVK:n järjestämässä SM-kaikupilkissä, jossa punnitaan maksimissaan kilpailijan viittä (5) ahventa. Saaliiksi saatu kala edellytetään lopetettavaksi välittömästi ennen talteenottoa.

Tämä kilpailuformaatti on helppo järjestää, eikä juurikaan poikkea perinteisen pilkkikilpailun järjestelyistä. Vastaavia kilpailuja järjestetään yleisesti 5-10 kappaleen ahvenkilpailuina ympäri Suomen. Tämän talven SM-kaikupilkki kilpaillaan Sotkamon Nuasjärvellä 25. maaliskuuta SM-pilkin yhteydessä. SM-kaikupilkissä pilkitään rajatulla alueella yhdessä sarjassa.

Avoimet kilpailut

Uusimpana kilpailumuotona ovat tulleet ns. avoimet tai rajattomat, koko maan kattavat kalastuskilpailut, jolloin kilpailija saa valita itse kalapaikkansa mielivaltaisesti mieleisiltä vesistöiltä. Näissä kilpailuissa on myös kaikuluotaimen käyttö sallittu. Mitalliset saaliskalat ilmoitetaan kuvina kilpailukeskukseen järjestäjän antamien ohjeiden ja aikarajojen puitteissa.

Tämä kalastuksen kilpailumuoto on saanut laajan kannattajajoukon niin kesällä kuin talvellakin. Myös tämä kilpailuformaatti on löytänyt SVK:n kilpailukalenteriin. Pilkki12-kilpaillaan nyt toista kertaa jo tammikuun lopulla parikilpailuna.

Mittakilpailussa kala tulee asettaa järjestäjän ohjeen mukaan. Ahvenen pituus pyöristetään tuloksissa edelliseen täyteen senttimetriin.

Kaikupilkki vetää nuorempaa väkeä

Kaikupilkkikilpailuihin osallistujat ovat keski-iältään nuorempaa väkeä kuin perinteisissä pilkkikilpailuissa. Kilpailuihin osallistutaan usein pienissä kaveriporukoissa, jolloin automaattisesti syntyy keskinäistä leikkimielistä kilvoittelua ja hauskanpitoa. Tapahtuman osallistujat ovat mukana iloisella ja avoimella mielellä.

Kaikupilkkijöiden joukossa ei näe perinteisten kisaajien juonittelevia katseita ja naamojen kiristelyä. Kyseessä on enemmänkin tapahtuma, johon tullaan nauttimaan ja keräämään mukavia muistoja ja kokemuksia.

Myös nuoret pilkinnän harrastajat ovat löytäneet kaikupilkkikilpailuihin. Kaikuruudun seuraaminen ja mahdollisten saaliskalojen iskut ja liikkeet pitävät nuorten kalastaja-alkujen mielenkiinnon hereillä koko pilkkipäivän ajan.

Live-luotaimen näyttö on suurempi kuin tavanomaisten pilkkiluotaimien näyttö.

Perinteinen vai kaikupilkki?

Vaikka en itse ole vannoutunut kaikupilkkijä, olen silti halunnut olla mukana kehityksessä, kokeillut lajia ja järjestänyt puolenkymmentä isohkoa kaikupilkkitapahtumaa. Näihin tapahtumiin osallistuneet ovat antaneet paljon positiivista palautetta ja kiitosta.

Toivon, että kalaseurat alkaisivat myös rohkeasti järjestää kaikupilkkejä perinteisten pilkkikilpailuiden lisäksi. Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa kaikuluotain ja sen käyttö sallitaan kaikissa pilkkikilpailuissa.

Kilpailusäännöt tulee rakentaa riittävän avoimiksi, jotta itse harrastaminen ja siitä nauttiminen ovat etusijalla. Kilpailusarjat miehille, naisille ja nuorille. Kilpailuvesistöt on valittava kaikupilkintään sopiviksi niin syvyyksiltään kuin kalastoltaan.

Tapahtumaan tulee järjestää jotain ”extraa” oheistoimintaa, kuten esimerkiksi tuote-esittelyjä, arvontapalkintoja, yhteisruokailua jne. Silloin leppoisa kisafiilis lähtee kotiin viemisiksi mukavana muistona pilkkikilpailusta ja sinne osallistutaan uudelleen.

Nähdään siis kaikupilkillä!

Kaikupilkkikilpailussa kaveriporukalla on mukava ja rento tunnelma.

Hankkiessasi pilkkiluotainta mieti
– Mitä olet valmis maksamaan?
– Pelkkä kaiku vai yhdistelmälaite? Onko tarve kartalle?
– Onko mahdollista käyttää veneessä olevaa laitetta myös pilkillä? Voit ostaa erikseen pilkkianturin ja pienen akun.
– Millainen näyttö? Isommissa näytöissä (5”-7”) pystyresoluution määrä suurempi ja tästä apua syvemmissä vesissä. Käytä 200khz taajuutta, kalasymbolit POIS! Herkkyyden säätö (syvyyden ja valitun pilkin mukaan) on helppo tehdä siten, että laskee pilkin avantoon ja säätää herkkyyden, että pilkki näkyy selkeästi.
– Liveluotainta käyttäessä ota huomioon isomman akun tarve talviolosuhteissa.
– Pilkkireiän koko 6 vai 8-tuumaa? Riippuu, pyöritätkö anturia pilkkireiässä vai poraatko viereen toisen reiän.
– Millainen anturiteline toimii? Omatekoinen vai joku markkinoilla oleva, kuten esimerkiksi Gearmarket.

Pilkkianturin toimintaperiaate.