Kairaamaan – valinta käyttötarkoituksen mukaan

Teksti ja kuvat: Kalastajan Kanava

Pilkkiminen on suomalaista kalastuksen sielunmaisemaa syvimmillään. Joka vuosi yli kymmenen prosenttia suomalaisista käy talvisin jäillä, kalankiilto silmissään. Talvikalastaminen edellyttää luonnollisesti, että jäähän saadaan aikaiseksi joku reikä, josta kaloja päästään jallittamaan.

Nykyaikaisen jääkairan historia ulottuu 1940-luvun loppupuolelle, jolloin Uuno Rantanen ja hänen kehittämänsä terämalli, mullisti jääkalastusta. Tämä jääporamalli on edelleen monella käytössä.

Maailma on kuitenkin kehittynyt, ja vaikka kairatekniikan perusolemus on edelleen hyvin lähellä alkuperäistä, ovat materiaalit, valmistustekniikat ja kairan terä kehittyneet merkittävästi. Ja kuten odottaa voi, on myös moottorivoimalla oma roolinsa kairaamisen helpottajana.

Perinteinen käsikaira vai moderni kevytkaira

Vuosikymmenien aikana perinteisten käsikairojen rakenne on jonkin verran muuttunut, mutta olennaisin muutos on ollut se, että perinteisen maalatun teräksen rinnalle on tullut erilaisia komposiittikairoja. Uusimpiin jääkairoihin esimerkiksi Rapala on ottanut käyttöönsä ArcTec-polymeeristä valmistetut kairan kierreosat.

Niiden ansiosta kairan paino lähestulkoon puolittuu ja jää ei myöskään tartu yhtä herkästi kairan kierteisiin kuin perinteiseen teräskairaan. Täten kairan käytettävyys ja kannettavuus paranevat merkittävästi.

Kairan kruunu ja terät ovat nykyään käyttötarkoituksensa mukaisesti suunniteltu, ja aiemman vaativan vuosittaisen kairan teroitusprojektin sijaan tilalle ovat tulleet helposti itse vaihdettavat teräpalat. Tarjolla on myös vanhoihin kairoihin uusi kruunuosa, jossa terät ovat vaihdettavia.

Myös kilpapilkkijöitä on tuotekehityksessä muistettu, sillä keveyden lisäksi erilaisiin jään paksuuksiin löytyy yhteen ja samaan kairaan muunneltavuutta muun muassa komposiittikierteitä lisäämällä tai pituutta säätämällä. Kilpakairassa voi myös itse kruunu olla ArcTec-polymeerista valmistettu, millä entisestään kevennetään kairaa.

Akkukairauksessa monta huomioon otettavaa asiaa

Sen lisäksi, että käsikairat ovat kehittyneet, on akkukonekairaus muuttanut pilkkimistä merkittävästi. Akkuporakonekairassa on paljon hyviä puolia, joiden ansiosta siitä on muodostunut monelle paljon pilkkivälle luottokaveri. Porakone helpottaa isolla terällä tai paksummalla jäällä kairaamista huomattavasti sekä säästää voimia pitkillä pilkkireissuilla.

Akkuporakonekairoja myydään tänä päivänä valmiina pakkauksina, jossa mukana on esimerkiksi kuuden tuuman kaira, akkuporakone sekä sovitin. Perinteisen taitettavan käsikairan saa päivitettyä akkukoneeseen soveltuvaksi hankkimalla päivityspaketin, joissa on konekairaukseen soveltuvat terät ja adapteri.

Akkukairoissa adapteri toimii niin sanottuna mekaanisena sulakkeena suojaten kairaa sekä kairaajaa vahingoilta. Porakoneen ja kairan väliin asennettava adapteri eli sovitin on kriittinen turvallisuuden kannalta. Sovittimessa, eikä muuallakaan kairassa, saa olla ulkonevia ruuveja tms., johon vaatteet voivat takertua. Usein kaupallisten sovittimien mukana tulevat laipat toimivat myös avantoon putoamissuojana sekä hieman myös suojana kairaajan käsille ja vaatteille.

Laipan on pyörittävä vapaasti rungosta, eikä se saa pyöriä kairan mukana. Sovittimessa on oltava myös mitoitettu murtolujuus. Sovitin toimii siis sulakkeen tavoin suojaten yllätystilanteissa kairaa, akkuporakonetta sekä ennen kaikkea kairaajaa.

Kannattaa ottaa huomioon myös se, että kaikki akkuporakoneet eivät sovellu kairaamiseen. Porakoneesta pitää tarkistaa, että siihen saa apukahvan, vääntömomentti riittää (noin 80 Nm), akut kestävät kylmää ja varmistaa myös riittävä akkukapasiteetti tai hankkia mukaan tarpeen mukaan pari vara-akkua. Apukahva on turvavarusteista tärkein, jotta vakavia vahinkoja ei pääse sattumaan.

Rapala ohjeistaa adapterinsa osalta maksimivääntömomentiksi 95 Nm ja kairauksen maksimikierrosnopeudeksi 400 kierrosta minuutissa. He myös kieltävät kairan käytön akkuvääntimen iskutoiminnon kera.

Tehokkaita akkuja löytyy markkinoilta

Markkinoilta löytyy vääntimiin akkuja, joista potku ei päivässä lopu, ei sitten millään. Itse olemme käyttäneet Milwaukeen tehokasta 18 V -väännintä 8 Ah High Output -akulla, jolla porasimme 35-senttiseen jäähän yli kahdeksankymmentä reikää pitkän kevätpäivän aikana, eikä ensimmäinenkään akku vielä loppunut. Pakkasta oli aamulla yli viisitoista astetta, eikä päivälläkään kiivetty plussan puolelle. Joissain akkukonemerkeissä voi käyttäjä jopa säätää äkkiliikkeen tuomaa pysäytysturvaa älypuhelimen sovelluksen avulla.

Tämän päivän kairoissa on teräpalat suunniteltu usein eri kairaamistarkoituksiin. Suurin osa käsikairoista on varustettu terällä, jossa on liian jyrkkä purenta konekairaamiseen. Tämä takia moottorikairaamiseen kannattaakin valita varta vasten siihen suunnitellut teräpalat.

Pilkkireissuille kannattaa ottaa mukaan aina lenkkiavain sekä vaihtoterä, jos kairan terälle tapahtuu jotain. Tyypillisimmillään kaira törmää kiveen tai vesistöstä löytyy jopa merkkaamaton luoto.

Konevoimalla voi mennä surutta pitkän ahvenpäivän 8-tuumainen kaira mukana poraten kymmeniä , jopa lähes sata reikää yhdellä akulla. Kuva: Juha Ojaharju.

Tarkkana kairatessa ja kairan kanssa kulkiessa

Hyvä on tiedostaa, että modernien akkuporakoneiden valtava vääntövoima tuo mukanaan myös riskejä. Vääntöä on niin paljon, että pilkkimiehen ranteet ja peukalot ovat kovilla. Tärkeää on ymmärtää oman koneen ominaisuudet ja ehdottoman tärkeä varuste on akkukoneen apukahva, jotta koneesta pidetään aina kaksin käsin kiinni, eikä toisella kädellä kairan varresta. Tässä maassa on viime vuosina mennyt säpäleiksi niin monta peukaloa ja rannetta, että apukahvasta ei voi tinkiä.

Tärkeää on myös porata kaira aina jäähän pystyyn tai kiinnittää kairaamisten välillä teräsuoja paikoilleen, jotta turhilta tapaturmilta vältytään, on käytössä sitten käsikaira tai moottorikaira. Nykypäivän teräpalat ovat oikeasti partaveitsen teräviä ja joka vuosi koiria sekä ihmisiä loukkaantuu vakavasti kairanterän viillon seurauksena.

Kairan valinta

Kun lähdetään valitsemaan jääkairaa, pitää ensin kysyä itseltä muutama kysymys: Mihin käyttöön kaira tulee? Mitä kalaa kalastetaan? Minkä pituisen kairan tarvitsee? Ja miten kairan saa kuljetettua? Ja se, aiotaanko hoitaa homma käsivoimilla, vai lähdetäänkö moottorikairojen maailmaan.

Kairavalinnassa ensimmäinen ja olennaisin asia on, mitä kalaa lähdetään kalastamaan eli minkä kokoinen kaira tarvitaan? Pilkkijäillä ahven edustaa edelleen suosituinta kohderyhmää ja sitä kalastaessa hyvä kairan peruskoko on viisi tuumaa, josta vielä reilumpikin ruokakoon ahven mahtuu loistavasti ylös.

Jos taas tavoitteena ovat isommat körmyniskat, on monella reissussa mukana 6-tuumainen kaira. Tosin enää ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että kun haaveissa ovat puolimetriset ja lähes kahden kilon rajapyykin ahvenet, ei kutonen riitä. Itsellenikin on tullut vastaan viimeisten vuosien aikana kolme eri tarinaa, jossa kalastajalla oli siiman päässä iso kevennetty tasapainopilkki ja ”mieletön ahven”, joka ei vaan yksinkertaisesti taipunut kutosen reikään ja kala karkasi aivan kalkkiviivoilla. Tästä syystä yhä useammat ison ahvenen pilkkijät ovat ottaneet käyttöönsä 8-tuumaisen kairan.

Kairanvalinnassa ensimmäinen ja olennaisin asia on, mitä kalaa lähdetään kalastamaan eli minkä kokoinen kaira tarvitaan. Kuva: Juha Ojaharju.

Hauelle ja mateelle isompaa kairaa

Jos kohdekalana on made tai hauki, niin homma on luonnollisesti aivan eri – matikkahommiin 8-tuumainen on passeli ja hauelle 10-tuumainen on suositeltava kairan koko. Modernissa ison hauen täkykalastuksessa eli ismetessä kymppi on jo miltei pakollinen valinta.

Valinnassa on tärkeää myös ottaa huomioon se, missä kalastetaan. Etelä-Suomessa jäiden ollessa ohuempia, riittää lyhyempikin kaira, mutta jos pilkkireissu suuntautuu pohjoiseen, ei lyhytkierteinen kaira riitä. Jos siis jään paksuus ylittää kierteen pituuden, on suositeltavaa hankkia joko pidempi kaira tai kaira, johon pystyy lisäämään jatkopaloja. Tällöin päästään läpi paksummastakin jääkerroksesta.

Kairan kuljettaminen olennainen osa pilkkimistä

Kairan kuljettaminen on myös olennainen osa pilkkimistä. Etenkin jalkapatikassa kulkevien ja pitkiä kairoja tarvitsevien on tärkeää kiinnittää huomiota kairan kuljetettavuuteen. Jos kaira on liian pitkä, se ei mahdu kätevästi auton takakonttiin eikä ahkioon. Tällöin kannattaa harkita osiin purettavaa tai taitettavaa kairaa kuljettamisen helpottamiseksi.

Kuljetuksen kannalta pitää kiinnittää huomiota myös kairan materiaaleihin ja painoon. Teräksestä valmistettu kaira painaa armottomasti esimerkiksi polymeerimateriaalista valmistettua kairaa enemmän. Polymeerimateriaalin etu korostuu myös kylmissä ja vaativissakin olosuhteissa, sillä kairan jäätyminen on vähäisempää ja sen puhdistaminen jäistä olennaisesti helpompaa.

Oma kunto, ikä ja pilkkimisen syvin olemus lienee myös olennainen osa kairan valintaa. Jos tavoitteena on kohentaa kuntoa tai se on ennestään hyvä, on käsikaira varmasti erinomainen vaihtoehto. Monen mielestä käsikaira edustaa myös symbolisesti niin kiinteää osaa pilkkimistä, että moottorikairaukseen ei olla valmiita siirtymään.

Monelle ikäihmiselle komposiittikaira mahdollistaa pilkillä käymisen senkin jälkeen, kun voimat loppuvat painavan teräskairan kantamiseen. Toisaalta moni on myös nostanut esiin näkökulman, karkottaako moottorikaira kalat? Siinä lienee seuraavan jutun aihe.

Etenkin jalkapatikassa kulkevien on kiinnitettävä huomiota kairan kuljetettavuuteen. Kuva: Juha Ojaharju.

Entä se oma?

Kyllä helppous vie eli akkukonekairalla mennään. Helppous kahdessa mielessä: Moottorivoima helpottaa kairaamista ja yhdellä kairalla pärjää kaikessa kalastuksessa, kun kairan paino ei kasva mahdottomaksi.

Itselläni on käytössä 8-tuumainen konekäyttöön tarkoitettu Strikemaster Lite-Flite Lazer -jääpora yhdistettynä kompaktiin, mutta erittäin voimakkaaseen Millwaukeen Fuel2 -akkuporaan ja 8 Ah High Output -akkuun. Tällä setillä voi jättää jopa vara-akut kotiin.

Akkukonekairauksen säännöt:

1. Pidä aina akkukoneesta kiinni kaksin käsin: toinen koneen kahvalla ja napilla, toinen apukahvalla.
2. Pidä terä aina pystysuorassa ja seiso jämäkässä asennossa.
3. Pidä huoli, että jalat eivät liu’u alta pois, käytä liukkaalla nastakenkiä.
4. Älä tartu kairan runkoputkeen koskaan, koska se pyörii.
5. Harjoittele poraamista ensin ohuemmalla jäällä, ennen kuin lähdet paksummalle jäälle.

Porakonekairan suosion kasvun syitä

Kun asiaa tongitaan syvemmältä, löytyy myös syitä, miksi moottorikairaus on nostanut päätään vasta viime vuosina. Akkuporakoneet ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina ja sen myötä moottorikairauksen aiemmat sudenkuopat ovat vähentyneet merkittävästi. Aiemmin huono porakoneiden akun kesto pakkasessa, painavat koneet ja teräsporat, jotka olivat liian raskaita ja työläitä tähän kalastusmuotoon.

Nykypäivän akkuporakoneet ja akut tarjoavat käsittämättömiä resursseja. Jopa 8-10 Ah akut, kevyet ja vähintään 80 Nm vääntövoimalla varustetut, pienikokoiset akkuvääntimet ja näihin yhdistetyt modernit, kevyet sekä nimenomaan konevoimaa varten suunnitellut jääporat tarjoavat lähes vastustamatonta helppoutta. Lisäksi konevoima ja kevyt jääpora mahdollistavat sen, että esimerkiksi pitkän ahvenpäivän voi surutta mennä 8-tuumainen kaira mukana poraten kymmeniä, jopa lähes sata reikää yhdellä akulla.

Taitettava kaira helpottaa sen kuljettamista. Kuva: Juha Ojaharju.