Vuonna 2020 hukkui ennakkotietojen mukaan useampi ihminen jäihin kuin moneen vuoteen. Asiantuntija arvioi, että aiempaa leudommat ja lyhemmät talvet voivat osaltaan lisätä jäihin vajoamisia. Tänä talvena riskejä liittyy myös korona-aikana lisääntyneeseen ulkoiluun. Lähes joka viides jäihin hukkunut oli 2010-luvulla pilkkijä tai verkkokalastaja. 2020-luku alkoi surusävytteisesti jääturvallisuudessa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotietojen mukaan jäihin vajoamisen…

Toimenpiteet vaelluskalojen palauttamiseksi Iijoen vanhaan luonnonuomaan tuottavat tulosta. Uiskarin kalatietä pitkin vanhaan uomaan on neljän seurantavuoden aikana noussut vuosi vuodelta enemmän kaloja, ja lohi kutee sekä lisääntyy siellä luontaisesti. Isoimmat poikaset ovat jo voineet lähteä merivaellukselle. Tänä vuonna tehdyt toimenpiteet parantavat merkittävästi vaelluskalojen nousun ja luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksia. Uiskarin kalatien alapuolelle, Raasakan voimalaitoksen ja Uiskarin…

ELY-keskus on määritellyt Ruunaan kalastuskohteen koski- ja virtapaikat. Päätös tarkoittaa sitä, ettei näillä alueilla saa pilkkiä, onkia tai käyttää ns. harrilautaa. Ruunaan kohde Lieksassa on Metsähallituksen suosituin vapakalastusalue. ELY-keskuksen päätös selkiyttää kalastusjärjestelyitä ja valvontaa. Päätös annettiin Metsähallituksen hakemuksesta. Esimerkiksi pilkkiminen on jatkossa yksiselitteisesti kiellettyä kolmella kokonaisella koskialueella. Tähän asti kieltoalueesta on ollut ajoittain epäselvyyksiä kalastajien…

Suomen merialueelle on laadittu ensimmäistä kertaa kattava merialuesuunnitelma eri toimijoiden laajassa yhteistyöprosessissa. Suunnitelma tarjoaa tietoa tarkempien alueellisten suunnitelmien, kuten maakuntakaavojen, sekä aluekehitystyön ja lupamenettelyiden taustaksi. Merialuesuunnitelma on muodoltaan kartallinen esitys, jossa tunnistetaan yleispiirteisesti esimerkiksi merkittäviä ja potentiaalisia vedenalaisten luonto- ja kulttuuriarvojen, energiantuotannon, kalastuksen, vesiviljelyn, merenkulun ja matkailun alueita. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita…

Itämeren valuma-alue on noin neljä kertaa suurempi kuin itse meren pinta-ala, joten myös valuma-alueen toiminnoilla on suuri merkitys Itämeren kunnolle. Siksi Metsähallituksen Itämerihaasteen toimenpideohjelman yhdeksi teemaksi valikoitui valuma-aluetasoisen suunnittelumenetelmän luominen. Valuma-alueprojektissa ennallistetaan pilottina kahdeksan pienvesistöä. Nyt ei siis kunnosteta vain puroja vaan kokonaisia valuma-alueita. Luomme mallin, jossa puron lisäksi saadaan kuntoon sitä ympäröivät metsät ja…

Maatalouden kuormittamilla alueilla pinta- ja pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla kuin aiemmilla seurantajaksoilla. Pitoisuudet ylittävät vain muutamissa kohteissa nitraattidirektiivin raja-arvon, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedotteessa. Tulokset selviävät tuoreesta raportista, joka koskee nitraattidirektiivin raportointijaksoa 2016–2019. Nitraatti on typen yhdiste, joka on yksi pahimmista vesistöjen rehevöittäjistä. Maatalouden nitraattipäästöjen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin raportoidaan EU:lle neljän…

Latvavesien lohet ovat eri maata kuin alajuoksujen yksilöt, ainakin Tornionjoella ja Ruotsin Kalixjoella. Vastajulkaistussa tutkimuksessa selvisi, että näiden Itämeren pohjoisimpien jokien yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet ovat geneettisesti erilaisia kuin alajuoksujen yksilöt. Perimän lisäksi vaellusajankohta erottaa ylä- ja alajuoksujen lohet. Pinnanalainen liikenne on vilkasta Itämerellä ja siihen laskevissa joissa, kun sukukypsät lohet palaavat kevään ja kesän…

Näätämöjoen kokonaislohisaalis kaudella 2020 oli vain 3,3 tonnia. Saalis laski 45 prosenttia edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin (1972-2020) toiseksi heikoin. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 1,1 ja Norjan puolelta 2,2 tonnia. Näätämöjoen Suomen puoleinen lohisaalis oli noin puolet pitkän aikavälin keskisaalista (2 tonnia). Vesistön Suomen puolen lohisaaliista paikkakuntalaiset pyysivät lohiverkoilla noin 700 kiloa (63 %). Arviolta…

Metsähallitus lisää virtavesien kunnostusta merkittävästi vuonna 2021. Eduskunta on myöntänyt kunnostuksiin 1,4 miljoonan euron lisärahoituksen. Rahalla voidaan kunnostaa jopa 20 koskialuetta kymmenellä eri joella. ”Tämä on merkittävä lisä kalojen elinympäristöjen kunnostuksiin. Olemme jo aloittaneet lähes miljoonan euron valuma-aluehankkeen, jolla kunnostetaan kokonaisia valuma-alueita”, erätalousjohtaja Jukka Bisi iloitsee. Nyt pystymme kohdistamaan urakoita lisäksi erillisiin virtavesiin. Sijoitus virtavesiin on mitä parhain…

WWF:n toimeksiannosta tehdyn tuoreen kyselyn mukaan 74 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kuuttien suojaksi määritellyn kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon tulee koskea kaikkia kalaverkkoja, myös muikkuverkkoja. Saimaan alueen asukkaista tätä mieltä on 66 prosenttia. Verkkokalastus on suuri uhka erittäin uhanalaisen saimaannorpan poikasille eli kuuteille. Kuuttien suojaksi on säädetty kevään ja alkukesän kestävä verkkokalastuskielto, mutta se…