Lapväärtin-Isojoen vesivisiotyön tavoitteena on parantaa alueen vetovoimaisuutta ja elinkeinoja, sekä osallistaa paikallisia asukkaita ja eri alojen toimijoita yhteisen vesistön hoitoon ja kehittämiseen. Tarkoitus on mahdollistaa yhteisen vision luominen vesistöalueelle. Tähän teemaan liittyen on nyt mahdollisuus käydä katsomassa alueen kirjastoissa kiertävää valokuvanäyttelyä sekä lähteä seikkailemaan alueen vesistöjen äärelle. Kirjastoissa on jo aloitettu kiertävä valokuvanäyttely ”Veden eri…

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pinja Näkki on väitöstyössään tutkinut kokeellisesti pohjoisella Itämerellä mikromuovien aiheuttamia riskejä merenpohjan eliöille, kuten simpukoille. Jopa neljännes tutkituista liejusimpukoista söi mikromuoveja silloin, kun muovia oli sedimentin pinnalla. Mikromuovin havaittiin aiheuttavan simpukoille stressiä ja soluelinvaurioita. Merten roskaantuminen ja erityisesti mikromuovit ovat herättäneet viime aikoina laajaa huomiota. Suuri osa meriroskasta uppoaa merenpohjaan ja pilkkoutuu…

Kansallispuistojen käyntimäärät tammikuusta heinäkuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla ovat hiukan korkeammat kuin vuonna 2020, jolloin nähtiin ennätyksellinen koronapiikki. Kansallispuistoissa onkin nähtävillä uusi pysyvä kysyntätaso. Heinäkuun loppuun mennessä Suomen kansallispuistoihin tehtiin noin 2,5 miljoonaa käyntiä. Suurista käyntimääristä on selvitty kiitos kansallispuistojen palvelurakenteisiin ja muiden suosittujen luontokohteisiin ohjatun lisärahoituksen. Tulevaisuudessa on jatkuvan perusrahoituksen oltava kasvavan käyntimäärän mukaisella tasolla….

Metsähallitus ja Viron vastaava organisaatio, Riigimetsa Majandamise Keskus (RMK), ovat perustaneet Euroopan ensimmäisen retkeilyalueverkoston. Verkoston tarkoituksena on edistää suomalais-virolaista retkeilyä, ulkoilua ja retkeilyalueisiin perustuvaa matkailua. Uuteen Metsähallituksen verkkosivuilla julkaistuun verkostoon, kuuluu alkuvaiheessa kahdeksan aluetta. Virosta verkostoon kuuluvat: Aegviidu-Korvemaan, Kiidjärve-Koorasten, Nõvan ja Räpinä-Värskan retkeilyalueet. Suomesta verkostoon puolestaan kuuluvat Ruunaan, Kylmäluoman, Oulujärven ja Evon retkeilyalueet. Suomen ja…

Parhaillaan kerätään rahoitusta Kuusamon Myllykosken vesivoimalaitoksen ostoon. Laitos on tarkoitus purkaa, jotta uhanalainen järvitaimen pääsee vaeltamaan vapaasti laajoille virtavesi- ja järvialueille. Elokuun 31. päivä allekirjoitettiin sitova esisopimus ja maksettiin ensimmäinen käsiraha Koskivoima Oy:lle. Hanketta tukee maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma. Voimalatoiminnan päätyttyä vesi ohjataan takaisin tähän asti kuivana olleeseen Piilijokeen, jota pitkin taimenet pääsevät vaeltamaan Kuusingin…

Metsähallitus pääsee aloittamaan Livojoen yläosan kunnostusurakan Posiolla torstaina. Jokeen tuodaan kutusoraa helikopterilla. Ennen lohikalojen kutualueiden kunnostusta tutkijat varmistivat sukeltamalla ja uudella eDNA-tutkimuksella, ettei kohteilla esiinny uhanalaista jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Livojoen yläosalla kunnostetaan nyt kolme koskea: Mustakoski, Pitkäkoski ja Niskakoski. Työt kestävät syyskuun puoliväliin asti. Joen alaosissa on kunnostettu jo aiemmin viisi koskea. Helikopteri alkaa tuoda…

Suomen merkittävimmän saaliskalan silakan kanta heikentyi Itämeren pääaltaalla, vaikka se pysyi Suomen lähialueilla runsaana vuonna 2020. Selkämerellä nuoria silakoita oli runsaasti. Kuhakanta on lähtenyt kasvuun vuoden 2014 notkahduksen jälkeen, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta raportista. Luonnonvarakeskus on julkaissut kalakantaraportin, johon on koottu tiedot mereisten kalakantojen – silakan, kilohailin, turskan, lohen, meritaimenen siian, kuhan, ahvenen ja hauen…

Metsähallituksen Luontopalvelut niittää elokuussa ruovikkoa kymmenellä kohteella rannikolla. John Nurmisen Säätiö on mukana yhteistyössä edistämässä niitetyn ruo’on jatkokäyttöä. Säätiön Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on hidastaa Itämeren rehevöitymistä kierrättämällä ruokokasvustoon sitoutuneita ravinteita rantavesistä maalle sekä edistää uusiutuvan ruokomassan kestävää ja monipuolista käyttöä turvetta korvaavana raaka-aineena. Järviruoko on yleinen, rannoilla ja matalassa vedessä kasvava monivuotinen ruohokasvi. Se muodostaa jopa…

Suomalaisten lautasille on tulossa tarjolle entistä enemmän särkeä, silakkaa, muikkua ja muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja. Taustalla on kalatalouden yrityksille suunnattu miljoonan euron kehittämisrahoitus, jonka turvin kuusi yritystä pääsee toteuttamaan ideoitaan kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Rahoitettavissa hankkeissa kehitetään uusia tuotteita muun muassa silakasta ja särkikaloista sekä kotimaan markkinoille että vientiin, luodaan vajaasti hyödynnetyistä kaloista uudenlaisia välipala-…

Tällä viikolla toteutettavassa kunnostushankkeessa parannetaan taimenen elinolosuhteita Ristijärvellä sijaitsevilla Tolosenjoella ja Torvenkoskella. Kunnostuksen suunnittelijana ja toteuttajana toimii Kuopion Teho-Louhinta Oy. Kunnostustyöt ovat osa Fortumin velvoitteita, joiden tarkoituksena on lieventää vesivoiman ympäristövaikutuksia. Töiden taustalla on Lapin ELY-keskuksen päätös, jonka mukaan Emäjoen taimenistutuksiin käytettävä raha tulee suunnata kalojen elinympäristökunnostusten suunnitteluun ja toteutukseen. ”Kainuun kalatalouskeskus on toteuttanut kunnostustarveselvityksiä…