Tenojoen vesistöstä saatiin kalastuskaudella 2018 tilastointihistorian pienin lohisaalis, 50 tonnia. Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen Norjan puolen lohisaalis (28,2 tonnia) oli Suomen puolen saalista (21,7 tonnia) suurempi. Vähäinen lohisaalis ja muutos saaliin jakautumisessa maiden välillä johtuvat ainakin osittain uuden kalastussäännön tuomista kalastusrajoituksista. Kesän 2018 lohisaalis koostui Tenolla pääosin yhden merivuoden pikkulohista eli titeistä. Niiden osuus oli…

Ahventen elohopeapitoisuuksista Uudenmaan järvillä on saatu uutta tietoa. Elohopeapitoisuuksia on tutkittu vuosien 2016-2018 aikana yhteensä 42 järvellä sekä Gennarbyvikenillä, joka on padottu merenlahti. Erot vesistöjen välillä ovat merkittäviä. Myös yksittäisten kalojen väliset erot ovat joissakin järvissä suuria. Tutkimusjärvet sijaitsevat eri puolilla Uuttamaata. Mittaustuloksia käytetään vesien tilan luokittelussa vuonna 2019. Luokittelussa ahventen kylkilihaksesta mitattuja pitoisuuksia verrataan…

Tuusulalainen Timi Laitinen onnistui koukuttamaan vuonna 2018 kaikkiaan 52 eri kalalajia Suomen vesistä. Se on kaikkien aikojen ennätyslukema Suomessa. Kuinka paljon vuoden aika pystyy saamaan kalalajeja vapavälinein suusta koukutettuina? Nyt tähän on saatu virallinen, tarkistettu vastaus. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES keräsi vuoden 2018 aikana lajikalastajien saamat kalalajit yhteen. Saaliiksi saatiin 55 lajia! Lajit piti dokumentoida…

Osa Saaristomeren yleisistä vesialueista on lohkottu osaksi kansallispuistoa Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien alueella Varsinais-Suomessa. Tämä vaikuttaa kalastukseen ja metsästykseen noin 20 000 hehtaarin suuruisella alueella. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2019 alusta alkaen. Valtion yleisillä vesialueilla on voinut tavallisesti harrastaa vapaa-ajankalastusta pyydyksillä ja vieheillä, kun on maksanut kalastonhoitomaksun. Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet ovat voineet…

FRESHABIT-hankkeessa tutkitaan, voitaisiinko pienvesien taimenkantoja parantaa lisäämällä puun määrää purouomassa. Luken alustavien tutkimustulosten mukaan purot muodostavat tärkeän elinympäristön paikallisille taimenkannoille, ja puuta voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän virtavesien kunnostuksissa. Luonnontilaiselle purolle on ominaista suuri puun määrä uomassa. Purouomaan kaatuvat puut monipuolistavat merkittävästi virtavesien elinympäristöjä. Vedessä puu muuttaa virtausolosuhteita, toimii pieneliöstön kasvualustana ja tarjoaa suojapaikkoja kaloille…

Valtion retkeilyalueilla, joihin kuuluvat Ruunaa, Iso-Syöte, Kylmäluoma, Evo ja Oulujärvi oli vuonna 2017 yli 230 000 käyntikertaa. Nyt alueista halutaan kehittää entistäkin monipuolisempia ja vetovoimaisempia retki- ja luontomatkailukohteita. Retkeilyalueiden kehittämistä on suunniteltu Metsähallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä hankkeessa. Tavoitteena on nostaa retkeilyalueiden statusta, tehostaa alueiden markkinointia sekä parantaa alueilla toimivien matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Koskee viittä…

Käsivarren tuntureilta lähtevissä latvajoissa Lätäsenossa, Poroenossa ja Rommaenossa on suvantoja, joissa elelee todellisia suursiikoja. Sieltä löytyy paikkoja, joissa isot siiat eivät ole sattumakaloja, vaan suvannon vakituisia asukkaita. Niiden pilkintä on haastavaa kokeneemmallekin pilkkijälle. Edellä oleva on lainaus Ari Savikon jutusta Suursiikaa tunturista. Juttu löytyy kokonaisuudessaan perjantaina 7.12. ilmestyvästä Vapaa-ajan Kalastaja -lehdestä 6/2018. Lehden ilmestymistä odotellessa…

Lohen ja taimenen vaelluspoikasten eli smolttien ohjausaita rakennetaan kuluvan talven aikana ja se asennetaan Iijoen Haapakoskelle alkukesällä 2019. Aidan toimivuutta tutkitaan aluksi kahden vuoden ajan. Toimenpide on osa Iijoen vaelluskalakärkihanketta. Lohikalojen alasvaelluksen turvaaminen on tärkeää rakennetuilla jokialueilla. Useat tutkimukset osoittavat, että smolttien vaellus hidastuu ja osin pysähtyy voimalaitoksilla. Lisäksi osa smolteista vammautuu tai kuolee uidessaan…

Tenojokeen nousevien lohien määrää seurattiin kesällä 2018 kaikuluotaimilla Tenojoen pääuomassa sekä Inarijoella. Pääuoman laskentapisteen ohi arvioitiin nousseen noin 32 500 lohta ja Inarijokeen 2 850 lohta. Molemmissa paikoissa lohimääriä laskettiin nyt ensimmäistä kertaa kaikuluotaamalla. Seurannat toteutettiin suomalais-norjalaisena yhteistyönä Luonnonvarakeskuksen (Luke) johdolla. Lohien nousu Tenojoen pääuomassa keskittyi kesäkuun puolivälin ja elokuun alun väliselle jaksolle, jolloin vuorokausikohtaiset…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden lohisaalis kaudella 2018 oli historiallisen pieni, vain 6 760 kiloa. Saalis väheni edellisvuodesta lähes 50 prosenttia ja oli vain reilu neljännes pitkän aikavälin 24 305 kilon keskisaaliista. Kahden viime vuoden vähäiset lohisaaliit johtuvat merkittäviltä osin vuonna 2017 voimaan tulleen kalastussäännön kalastusrajoituksista. Sen seurauksena kalastusmatkailijoiden määrä Tenolla on…