Iijoelle Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen on avattu Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Kyseessä on mittakaavaltaan ennennäkemätön hanke, ja vastaavaa ratkaisua lohenpoikasten vaelluksen edistämiseksi suurissa voimalaitosten sulkemissa joissamme kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa. Alasvaellusväylä on voimalaitoksen yhteyteen rakennettu väylä, jota pitkin merelle matkaavat lohenpoikaset eli smoltit pääsevät ohittamaan voimalaitoksen. Alasvaellusväylä on valtakunnallisesti merkittävä hanke, jonka tuloksia on tarkoitus hyödyntää…

Oulun Hupisaarten kaupunkipuiston viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen on panostettu muun muassa istuttamalla puiston läpi virtaaviin puroihin taimenia. Ennen kunnostamista purot olivat talvisaikaan kuivillaan vuosikymmenien ajan, ja niissä ei ollut pysyvää kalastoa. Nyt, jo muutaman vuoden kuluttua kunnostusten alkamisesta, uhanalainen taimen lisääntyy puroissa ja poikasten lukumäärät ovat varsin lupaavia. Luonnonvarakeskus (Luke) on siirtänyt puroihin aikuisia kutuvalmiita taimenia…

Helsingissä Kruunuvuorenselän siltatyömaan läpi kulkee ns. Vantaanjoen kalaväylä, jota käyttävät niin uhanalainen meritaimen ja vaellussiika kuin kutu- ja syönnösalueiden välillä liikkuvat kevätkutuiset kalalajit. Työmaalla seurataan ultraäänilähettimien avulla taimenia ja lohia, jotka vaeltavat elo-syyskuussa siltatyömaan ohitse. Kruunusillat-raitiotien suurimman sillan, Kruunuvuorensillan, rakentamisaikataulussa on otettu huomioon meneillään oleva meritaimenen päävaellusajankohta (15.8.-30.9.). Meritaimenen päävaelluksen aikana ei tehdä kaloja haittaavia…

Itämeripäivänä 25.8. on tilaisuus tutustua merentutkimusalus Arandaan, sen laitteistoihin ja aluksella tehtävään tutkimukseen. Lisäksi aluksella on mm. työpaja, jossa pääsee harjoittelemaan jäteveden puhdistusta. Arandan laiturinaapuriksi saapuu Metsähallituksen meritiimin venekunta. Pakkahuoneen laiturialueen telttakylä tarjoaa tekemistä kaiken ikäisille. Tapahtumassa pääsee esimerkiksi ihailemaan levänäytteitä mikroskoopilla, tutustumaan Itämeren kartoittajien työvälineisiin, osallistumaan meriaiheiseen tietovisaan ja roskien lajittelutestiin, kokoamaan satamapalapeliä ja…

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuo elokuussa pääkaupunkiseudun kaduille värikkäitä kaivonkansitarroja, jotka muistuttavat roskaantumisen haitoista. Maahan tai suoraan katukaivoon heitetty roska voi päätyä huleveden mukana lähivesistöön ja Itämereen. Mahanpuruja muovista -kampanjassa hulevesikaivojen ritiläkansien ympärille kiinnitetään tarra, jossa on kala kita ammollaan. Tarra kiinnittää huomion siihen, että maahan tai suoraan katukaivoon heitetty roska voi päätyä sellaisenaan huleveden…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uuden karttamuotoisen eroosioaineiston ja karttapalvelun avulla eroosion torjuntaa voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin ja siten edistää vesiensuojelua koko Suomessa. Vesieroosion vähentäminen pelloilta on edellytys vesistöjen ja Itämeren tilan kohentumiselle. Eroosion myötä vesiin kulkeutuu merkittäviä määriä maa-ainesta ja ainekseen sitoutuneita ravinteita. Ne aiheuttavat vesistöjen samentumista, liettymistä ja rehevöitymistä. Eroosio vaikuttaa myös pellon ravinne- ja hiilivarastoihin…

Veneilyn suosio on noussut ennätyskorkealle ja tämä näkyy myös Helsingin uivassa venenäyttelyssä: HSK:n kerhosataman alueella Lauttasaaressa laiturit ovat ensi viikolla täynnä isoja ja pieniä veneitä. Uiva Flytande -venenäyttely järjestetään vuoden tauon jälkeen jälleen 18.–21. elokuuta 2022. Helsingin Uiva venenäyttely järjestetään HSK:n kerhosatamassa Lauttasaaressa. Erityisen hyvin ovat edustettuna suomalaisten suosimat 4–6 metrin mittaiset perämoottoriveneet, joissa kotimaiset…

Lapin ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville hankkeille lähes 65 000 euroa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Suunnitellut kunnostustoimenpiteet kohdistuvat vesistöihin, joiden ekologinen tila on merkittävästi heikentynyt tai riskissä heikentyä. Lisäksi kunnostustoimenpiteitä kohdennetaan hankkeisiin, jotka vaikuttavimmin edistävät vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tavoitteita. Vuoden 2022 avustusmäärärahat kohdennettiin kuudelle hankkeelle. Yleisimpiä toimenpiteitä hankkeissa ovat ns….

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uusi ohjelmakausi käynnistyy syyskuussa komission hyväksyttyä elokuun alussa Suomen ohjelman vuosille 2021–2027. Ohjelman julkinen rahoitus on noin 140 miljoonaa euroa kattaen koko Suomen mukaan lukien Ahvenanmaan. Ohjelmasta tuetaan kalatalouden elinkeinojen eli kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen kehittämis- ja investointihankkeita sekä kalatalouden ympäristötoimia. Rahoitusta suunnataan myös kalastuksen valvontaan, tiedonkeruuseen ja…

Suomen vesissä ui monia kalalajeja, joita voisimme syödä reippaasti nykyistä enemmän. Niitä ovat esimerkiksi särki, lahna ja silakka. Ne ovat kalalajeja, joiden kalastusta voisi kestävästi lisätä. Näiden nykyisten vajaasti hyödynnettyjen kalojen syöminen tekee hyvää paitsi itsellesi, myös ilmastolle ja vesistöille. Niiden hiilijalanjälki on tutkitusti pieni, ja niiden mukana vesistöistä saadaan poistettua ravinteita, Pro Kala ry…