Haitallisten aineiden esiintymisestä Suomen vesissä on valmistunut ensimmäinen kokonaiskuva. Tulosten mukaan Suomen vesiluonnossa on elohopeaa sekä palonesto- ja pintakäsittelyaineita haitallisia määriä. Useimmista seurattavista aineista ei kuitenkaan ole haittaa. EU:n jäsenmaiden tulee seurata kaikkiaan 45 aineen tai aineryhmän pitoisuuksia vesiympäristössä. Näille ns. prioriteettiaineille on asetettu ympäristönlaatunormit vedessä tai kaloissa. Seurantaan otettiin vuonna 2013 yksitoista uutta ainetta,…

Valtaosa Suomen vaelluskalakannoista on istutusten varassa, mikä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Siksi kalojen luonnollista elinkiertoa pyritään elvyttämään rakentamalla padottuihin jokiin ylä- ja alavirtaan toimivia vaellusväyliä. Niiden toimivuutta selvitetään uudessa laajassa tutkimushankkeessa.    Vuosien 2019–2023 aikana Luonnonvarakeskuksen (Luke), voimayhtiöiden, Energiateollisuus ry:n ja Maa- ja metsätalousministeriön Sateenvarjo III -yhteistyöhankkeessa tutkitaan ja tehostetaan Suomessa jo käytössä olevien…

Suomalaiset arvostavat laadukasta kotimaista kalaa, mutta sitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Vain noin 19 prosenttia ostamastamme kalasta on kotimaista. Alkuvuonna 2019 käynnistyneen Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on lisätä kestävää kotimaista kalankasvatusta valtion merialueilla sekä helpottaa yritystoiminnan käynnistymistä. Valtioneuvoston Vesiviljelystrategia 2022 tähtää kotimaisen kalankasvatuksen kestävään kasvuun. Tavoitteena on lisätä Manner-Suomen meri- ja sisävesialueiden tuotantoa nykyisestä noin 8 miljoonasta…

Hämeenlinnan Lammille rakennettu kosteikko pidättää yli puolet esipuhdistetun jäteveden typestä. Kaksi kolmasosaa pidättyneestä typestä vapautuu kaasumuodossa ilmaan. Kosteikkoaltaan avulla puhdistamo täyttää tehostetulle typenpoistolle asetetut vaatimukset, eikä kylmä kausikaan estä altaan toimintaa. Monilta pienehköiltä jätevedenpuhdistamoilta ei edellytetä tehostettua typenpoistojärjestelmää. Näin on myös Hämeenlinnan Lammilla, jossa esipuhdistetut jätevedet johdetaan ensin neljän hehtaarin laajuiseen ja keskisyvyydeltään noin metriseen…

Suomen rantojen suurin meriroskan lähde on niiden virkistyskäyttö, mutta suurissa kaupungeissa rantoja roskaavat myös erilaiset rakennustyömaat, kertovat Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman RoskatPois!-hankkeen keräämät tiedot meriroskan lähteistä. Vuosina 2012–18 kerätyn rantaroska-aineiston perusteella noin 90 % rantaroskista oli erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita. Roskanlähteistä suurimmaksi arvioitiin rantojen virkistyskäyttö. Sen tuottama osuus rantaroskista oli keskimäärin noin 40–60 % kaikentyyppisillä rannoilla….

Haitallinen vesistöissä kasvava vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa. Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia tapoja poistaa vesiruttoa vesistöistä kestävällä tavalla. Myös uusia tapoja hyödyntää sitä selvitetään ja vesirutto näyttäisi soveltuvan erinomaisesti lisäsyötteeksi biokaasulaitoksen mädätysprosessiin. ”Vesiruton…

Metsähallitus, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus ovat neuvotelleet kalastusjärjestelyistä Ruunaan koskilla Lieksassa. ELY-keskuksen poikkeuslupapäätös tuo mukanaan muutoksia, jotka astuvat voimaan vuonna 2020. Syyskalastus voi kuitenkin edelleen jatkua. Ruunaalla voi myös jatkossa kalastaa uistimella, perholla ja jigillä 1.8.-30.11. välisenä aikana. Luonnonlohi ja -taimen ovat kokonaan rauhoitettuja. Kalastus kohdistuu istutettuihin ja rasvaeväleikattuihin taimeniin sekä muihin lajeihin, kuten kirjoloheen….

Ruunaan retkeilyalueelta vuonna 2017 tehty kävijätutkimus on julkaistu. Sen mukaan Ruunaalle tehdään vuosittain noin 80 000 käyntiä, joista pääosa kesäkaudella. Ruunaalle tullaan useimmiten katsomaan koskimaisemaa retkeilyreittejä kävellen, kalastamaan, melomaan ja osallistumaan elämyksellisiin koskenlaskuihin. Ruunaa on suurimmalle osalle kävijöistä matkan tärkein kohde, ja suosituin vierailukohde alueella on Neitikoski. Kävijätutkimukseen vastanneista 57 % oli miehiä ja 43…

Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli kansankielellä raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Raakku esiintyy Suomessa nykyisin enää runsaassa sadassa joessa. Monissa joissa raakut ovat lisäksi häviämisen partaalla. Lajille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet jokirakentamisen ja purojen perkaamisen sekä veden laadun heikentymisen myötä. Elinvoimainen raakkukanta ilmentää joen hyvää tilaa….

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 85 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Viennin määrä kasvoi kahdeksalla ja puolella miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 181 miljoonaa euroa, kasvoi 33 miljoonaa euroa. Kalan viennin arvon kasvu johtui siitä, että Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen vienti muualle Eurooppaan lisääntyi 96 miljoonasta eurosta 137 miljoonaan euroon. Vientimäärä oli yli 23…