Vältäthän jäällä liikkumista saimaannorpan pesimäalueilla. Saimaannorpan pesimärauha häiriintyy helposti vieraista äänistä, jopa askelten tärinästä. Saimaannorpan häiriöherkin pesimäaika kestää tammikuusta huhtikuuhun. Saimaannorpan pesimärauha häiriintyy helposti vieraista äänistä, jopa askelten tärinästä. Ne aiheuttavat pakoreaktion. Emon usein toistuvat pakoon sukeltamiset haittaavat imetystä, minkä seurauksena poikasen vieroituspaino jää alhaiseksi ja hengissä säilymisen mahdollisuus pienenee. Kuutin usein toistuvat sukeltamiset voivat…

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on uudistanut rahoituskriteerejään ja painottaa nyt sellaisia investointeja, jotka edistävät ravinnekierrätystä Saaristomeren alueella tai jotka ovat monistettavissa sinne. Tämä tukee Orpon hallituksen Saaristomeriohjelman tavoitteita. ”Ravinteiden kierrätys on avain Saaristomereen päätyvän ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on tärkeä väline tässä työssä. Kotimaiset kierrätysravinteet parantavat myös huoltovarmuutta, sillä ne vähentävät…

Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt mikromuoveja pohjakerrostumista eli sedimenteistä, jotka ovat syntyneet kauan ennen muovimateriaalien keksimistä. Sedimenttien mikromuovipitoisuudesta on toivottu mittaria geologiseen ajoittamiseen, mutta uusi löytö osoittaa, ettei mikromuovien kulkeutumista tunneta vielä riittävän hyvin. Järvien syvänteiden sedimentit syntyvät ajan saatossa kerroksittain, eli mitä syvemmälle pohjakerrostumiin tunkeudutaan, sitä vanhempaa muta on. Tutkimusryhmä kairasi kolmen latvialaisjärven mutia, niin…

Luvaton kalastus ja laittomat keinot suurpetojen pyynnissä lisääntyivät viime vuonna, selviää tänään julkaistusta Metsähallituksen erävalvontaraportista 2023. Erävalvonta tarkasti vuoden aikana lähes 7 000 luonnossa liikkujaa. Tarkastuksista seurasi 520 toimenpidettä: 57 tapausta siirtyi esitutkintaan ja 463 johti lievempiin toimiin. Erävalvonta väheni viime vuonna Metsähallituksen säästöjen seurauksena. Siitä huolimatta rikoksia ja rikkomuksia paljastui edellisvuotta enemmän. ”Tämä osoittaa,…

Lyhytdokumentti, Mahdollisuuksien Iijoki, on tarina Iijoen vuodenkierrosta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta jokialueella. Se on tuotettu osana Lohi Iijokeen -hanketta. Dokumentti painottuu vaelluskalateemaan ja jokiluontoon. Siinä kerrotaan kuitenkin myös Iijoen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja joen monipuolisista virkistyskäyttömahdollisuuksista. ”Täällä rikkomattoman rauhan keskellä avautuu Suomen kuudenneksi suurin jokivesistö, Iijoki.” Näillä sanoilla alkaa juuri valmistunut Iijoen elämää eri vuodenaikoina…

Vastaukset itseä askarruttaviin kysymyksiin on helppo tarkistaa Usein kysyttyä ympäristöstä –palvelusta, josta löytyy nyt kattava nippu kysymyksiä ja vastauksia jokaisenoikeuksista. Tietokokonaisuus jokaisenoikeuksista auttaa kaikkia luonnossa liikkujia toimimaan oikeutensa ja velvollisuutensa tuntien. Palvelu tarjoaa yli 100 kysymys-vastausparia jokaisenoikeuksista suomeksi ja ruotsiksi. Kysymykset ja vastaukset on jaettu aihealueittain ja vastauksia voi etsiä myös hakutoiminnon avulla. Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan…

Suomen meritaimenkannoissa on suurta vaihtelua eri jokien välillä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) syksyn 2023 seurantojen perusteella suurimmat poikastiheydet ovat Suomenlahden joissa. Vaellusesteiden poistot, virtavesien kunnostukset, kalastusrajoitukset ja luonnontaimenen rauhoitus ovat parantaneet usean Suomen rannikkojoen meritaimenkannan tilaa. ”Parhaiten myönteinen kehitys näkyy Suomenlahden pienissä puroissa ja Isojoella. Perämereen laskevissa joissa meritaimenkannat eivät ole vahvistuneet yhtä selkeästi, kertoo Luken erityisasiantuntija…

Metsähallituksen johtamat apukinoskolaukset saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi on saatu valmiiksi Saimaalla, ja urakan päätteeksi WWF on julistanut pesimärauhan. 30 vuoden jälkeen julistus sai uuden muodon, kun kirjailija Henriikka Tavi uudisti tekstin. Erittäin uhanalaisen saimaannorpan pesimäaika koittaa helmi-maaliskuussa, jolloin kuutti syntyy emon lumikinokseen kaivamaan pesään. Ihmisen aiheuttama häiriö voi kuitenkin uhata kuutin selviytymistä. Jotta Saimaan rantakinokset muistettaisiin…

Suuri osa Nuaskylän osakaskunnan 4700 hehtaarin vesialueista sijaitsee säännöstelyn piirissä ja alueella on myös muuta teollista toimintaa, joten alueelle on määrätty merkittävät kalakantojen- ja vesistönhoitovelvoitteet. Osakaskunnan vesialueet sijaitsevat Kainuun maakunnassa Sotkamon kunnan alueella. Hoitovelvoitteiden lisäksi osakaskunnalla on oma luonnonravintolammikko, josta se saa vuokratuloja. Edellä mainittujen velvoitteiden ja tulonlähteiden ansiosta osakaskunta koki, että sillä on ainutlaatuinen…

Valtakunnallinen Nousu-ohjelma on saanut jatkorahoitusta vuosille 2024–2027, millä on suuri merkitys virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Vuosina 2020–2023 Nousu-ohjelman puitteissa toteutettiin laajasti Nousu-hankkeita Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. ELY-keskus rahoitti ensimmäisen kauden aikana yhteensä 17 hanketta. Valtakunnallisen Nousu-ohjelman merkitys vaelluskalojen tilaa parantavana ohjelmana on tunnistettu, kun uusi hallitus joulukuussa 2023 myönsi ohjelmalle jatkorahoitusta vuosille 2024–2027. Vaikka rahoitus pienenikin…