Vapaa-ajankalastus 2020 -tilastojulkistuksen mukaan kalastusharrastus on yleistynyt lasten ja nuorten sekä eläkeläisten keskuudessa. Suhteellisesti eniten kalastajamäärät kasvoivat 18-24-vuotiaiden naisten osalta, joiden määrä kasvoi puolella. Työikäisten miesten osuus vapaa-ajankalastajien määrässä on vastaavasti laskenut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan 10–17-vuotiaista nuorista kalassa kävi vuonna 2020 lähes puolet ikäryhmään kuuluvista ja 18–24-vuotiaista yli kolmasosa. Myös eläkeläiset innostuivat kalastusharrastuksesta,…

Harva tietää, että Saaristomerelläkin elää norppia, ja että niitä on jopa vähemmän kuin lähisukulaisiaan Saimaalla: vain noin 200–300 yksilöä. WWF:n uusi Saaristomeren norppalive kuvaa luotoa, jolle itämerennorpat kokoontuvat keväisin karvanvaihtoon. Kuuluisan Saimaan-sukulaisensa tavoin itämerennorpat vaihtavat keväällä karvansa. Valtaosan ajastaan vedessä viettävät norpat nousevat silloin paistattelemaan päivää luodoille ja vesirajan kiville, sillä lämpimältä ja kuivalta iholta…

Kala kuuluu suomalaiseen juhlapöytään, ja niinpä myös pääsiäisenä kalaa tarjotaan useissa kodeissa. Siinä missä lipeäkala yhdistetään jouluun ja sillit vappuun, pääsiäisellä ei ole samanlaista perinteistä kalaruokaa, joten omien perinteiden luominen sopii tähän juhlaan hyvin. Kun suunnittelee pääsiäisen juhlaruokia, kannattaa miettiä kokonaisuutta, opastaa Pro Kala ry tiedotteessaan. Perinteiset mämmi, uunijuusto ja lammasruoat – sekä tietysti suklaamunat…

Verkkokalastuskielto alkaa perjantaina 15. huhtikuuta noin 2920 neliökilometrin alueella kattaen suurimman osan Saimaasta. Rajoitusalue perustuu havaittujen poikaspesien ympärille muodostettuihin viiden kilometrin suoja-alueisiin ja niitä yhdistäviin alueisiin. Kalastusrajoitukset kohdistuvat saimaannorpan keskeiselle lisääntymisalueelle antaen kattavan suojan syntyneille kuuteille. Norppakanta kasvaa yli viiden prosentin vuosivauhdilla Ympärivuotiset rajoitukset ja verkkokalastuskielto sekä rajoitusalueen laajentaminen on turvannut saimaannorppakannan kasvamisen viime vuosina…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Voimalohi Oy:n toteuttaman Kemilohi-hankkeen tulosten mukaan Kemijoen Isohaaran voimalaitospatojen alapuolelle nousi vuonna 2021 arviolta 6100 istutusalkuperää olevaa lohta. Isohaaran kahteen kalatiehen näistä kaloista hakeutui vain muutama prosentti. Luken tiedotteen mukaan Kemijoen Isohaaran padon alapuolelle nousevien istutuslohien määrää tutkittiin laajalla merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksella. Samalla selvitettiin lohien ja taimenien hakeutumista Isohaaran padon kahteen kalatiehen. Tutkimus tehtiin…

Itämeren lämpötila, jääolot, happipitoisuus ja myös ekosysteemi muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Mallitutkimukset osoittavat kuitenkin, että suorilla ihmistoimilla on suurempi vaikutus Itämeren tilaan kuin ilmastonmuutoksella. Ravinnepäästöjen leikkaaminen on edelleen avainasemassa meren tilan parantamiseksi. ”Jos Itämeren maat toteuttavat Itämeren suojelukomissio HELCOMin toimenpideohjelman ja leikkaavat ravinnepäästöjä suunnitellusti, Itämeren tilan ennustetaan paranevan merkittävästi vuoteen 2100 mennessä”, tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen…

Tornionjokeen kudulle nouseva luonnonlohikanta on ollut kasvussa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kalastuskaudella 2021 saalista saatiin 158 tonnia eli noin 23 700 lohta. Saalis on toiseksi suurin vuosikymmeniin. Vesistön meritaimenkanta on lievästä elpymisestään huolimatta yhä heikko, ja joen vaellussiikakanta on heikentynyt. ”Vesistön lohimäärän kasvun myötä myös kalastusmatkailijoiden määrä on kasvanut. Ulkopaikkakuntalaiset kalastajat kuluttivat jokivarressa yhteensä noin…

Kotimainen kala on ilmastoystävällinen ja terveellinen raaka-aine. Juuri käynnistynyt hanke pyrkii lisäämään erityisesti vähän hyödynnettyjen kalakantojen ja särkikalojen käyttöä ruokapöydässä. Länsi-Uusimaa HOLA Lake II -hankkeen tavoitteena on vahvistaa paikallisten osallistumista järvikunnostukseen, tukea kotimaisen kalan käyttöä sekä lisätä alueen elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Hankkeen aikana vuosina 2022–2023 toteutetaan toimenpiteitä kohdejärvillä Vihdin Enäjärvellä sekä Hiidenvedellä. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan…

Filosofian maisteri Hanna Niemikoski osoittaa Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessaan, että kemiallisina taisteluaineina ammuksissa käytetyt fenyyliarseeniyhdisteet kerääntyvät vuotaessaan upotusalueiden läheltä pyydettyihin merieliöihin, kuten eri kalalajeihin. Niemikoski selvitti laboratoriossa koeputkessa tehdyillä kokeilla, miten nämä yhdisteet muuttuvat kalojen aineenvaihdunnan seurauksena ja osoitti niiden myrkyllisyyden. Lisäksi upotuspaikoilta kerätyistä merisedimenteistä tunnistettiin ennen raportoimattomia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet arseenia sisältävistä taisteluaineista….

Suomen ja Norjan neuvottelut Tenojoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä ovat pitkittyneet. Kalastusmääräyksiä on jouduttu tarkastelemaan uudelleen lausuntopalautteiden pohjalta molemmissa maissa. Etenemisvaihtoehdoksi on nousemassa se, että lohenkalastus esitetään kiellettäväksi. Ensimmäinen neuvottelutulos, jossa kalastusmääräyksiin haettiin muutosta valtioneuvoston asetuksella, oli lausunnolla 28. maaliskuuta saakka. Lohikantojen erittäin huonon tilanteen vuoksi lohenkalastukseen esitettiin voimakkaita rajoituksia. Lohenkalastusta olisi kuitenkin haluttu sallia lyhyeksi…