Suomen morrijoukkueen taistelu MM-hopeasta: Oivalluksilla mitalisijoille!

Suomen kilpailuetu oli kyky laatia pohjakartat matalassa heinikossa luotettavasti. Kaikua käytettiin manuaalisten syvyysmittausten pohjalta piirrettyjen karttojen oikeellisuuden todentamiseen. Matala vesi mahdollisti pohjakasvillisuuden tunnistamisen visuaalisesti tarkastelemalla.

Teksti ja kuvat: Elisa Saarela

Mormuskoinnin maailmanmestaruuskilpailut pidettiin 11.-16.2.2025 Yhdysvalloissa, Tamarack Lakella, ensimmäistä kertaa C&R-kilpailuna. Suomen joukkue sijoittui kilpailussa toiseksi Waltteri Ramulan sijoittuessa parhaana suomalaisena henkilökohtaisesti viidenneksi.

Kilpailun voitti Liettua. Kilpailun toteutus C&R- kilpailuna haastoi sekä järjestäjät että kilpailijat avoimeen ajattelutapaan ja synnytti täysin uudentyyppisiä tilanteita kilpailussa.

Ensimmäisen haasteen joukkueelle tuotti kilpailukalojen tunnistaminen. Pääkilpailukalaksi muodostui isoaurinkoahven ja muita tyypillisiä morriin tarttuneita kaloja olivat aurinkoahven, hopea-aurinkoahven sekä bassi. Kun kalalajit tulivat tutuksi, joukkue alkoi keskittymään paremmin kalojen käyttäytymiseen vesistössä.

Vesistön pohjassa oli runsaasti kasvillisuutta ja muutaman harjoittelupäivän aikana todettiin, että vähäiset pohjamuodon vaihtelut vaikuttavat oleellisesti kasvillisuusvaihtelun kautta kalojen käyttäytymiseen. Samoin vallitseva ilmanpaine.

Suomen joukkueen jäsenet: Roni Kuusela, Asa Palhomaa, Väinö-Waltteri Ramula, Vesa Kuusela, Marianne Viinikainen, Mauri Sydänmetsä, Ari Huhtala, Olli Saarela, Elisa Saarela ja Eija Lokasaari-Leskiranta.

Ennakkokilpailuun osallistuminen osa valmistautumista

Kilpailuun valmistautuminen sisälsi myös osallistumisen Yhdysvaltojen järjestämään ennakkokilpailuun, jossa harjoiteltiin C&R-toimintamallin mukaista kilpailua. Kun kilpailijalla on mukanaan kaira, pilkkipönttö, merkkikapulat ja kalastusastia, niin haasteeksi tuli jouheva liikkuminen kilpailun aikana.

Ennakkokilpailuun osallistuminen antoi kokemusta niin kaikille pilkkijöille kuin erityisesti neljälle ensikertalaiselle ruudun reunalla työskentelystä. Samoin kokemusta kertyi kisan järjestäjälle nimitekstien sulaessa pois tunnistelapuista.

Harjoittelupäivinä keskityttiin tunnistamaan kala-alueet

Virallisina harjoittelupäivinä keskityttiin tunnistamaan kala-alueet ruutujen reunoilta, tuottamaan pohjakartat luotauksen avulla, kerryttämään kokemusta kalan käyttäytymisestä syötteihin, syöttämiseen sekä morriin.

Yksi oivalluksista oli kalan tärpin ymmärtäminen. Poiketen aktiivisesta suomalaisesta järviahvenesta, paikallisten ahventen tärppi oli imutteleva. Ensimmäinen värähdys indikaattorissa ei ollut oikea aika tärpille, vaan jos kalan halusi saada tarttumaan, tuli odottaa toinen tärppi. Tämä oli huomioitava toukan kiinnittämisessä oikein ja asettaa se jigimäisesti vaakatasossa uivaan asentoon.

Ei lähdetty peesaamaan muita

Ensimmäisen kisapäivän taktiikka oli lähteä liikkeelle joukkueen itsenäisillä päätöksillä peesaamatta muita. Muutamat lähtöpaikat eivät olleet optimaalisia, mikä näkyi ruutusijoituksissa. Mauri ja Marianne onnistuivat hyödyntämään hyvin tulosseurantaa, ja Marianne pääsi kalaan kiinni onnistuneen paikanvaihdoksen kautta.

Tiedonsiirto ruutujen välillä oli teknisesti hidasta, ja syötön merkitys saapui osiin ruutuihin liian myöhään, jolloin siihen ei ehditty reagoida. Ensimmäisen osakilpailun aikana kuitenkin ymmärrettiin syötön merkitys kalan kokoon ja aktiivisuuteen.

Menestyksen avain oivallettiin

Seuraavaan päivään joukkue starttasi kuudennelta sijalta, mutta tietoisena siitä, että menestyksen avain on oivallettu. Jälleen kerran kyse oli perusasioiden ymmärtämisestä. Tunnelma oli odottavan innostunut, mutta rento.

Toisen kisapäivän startatessa joukkueella oli käsitys, miten reaaliaikainen punnitus toimii ja miten sitä kannattaa seurata ja hyödyntää kisan edetessä. Kisan startti Vesalla oli onnistunut ja hän kalasti koko ruudun ajan kahta reikää, Mariannelle riitti neljä. Sen sijaan Olli, Waltteri ja Mauri saivat tehdä töitä aktiivisesti koko ruudun ajan.

Joukkue käytti syötössä sekä murskattua toukkaa että matoa. Tällä saatiin riittävä efekti isomman kalan aktivointiin. Alueella ei luontaisesti esiinny surviaisen toukkaa, joten sen käyttö oli kilpailussa kielletty. Puolan joukkueen syöttäminen oli vielä suomalaisia aktiivisempaa ja he tekivät Suomen joukkueen lisäksi huomattavan nousun toisena kisapäivänä tulostilastossa.

Liettua nousi voittajaksi, Suomi oli toinen

Lopputuloksissa Liettua nousi kilpailun voittajaksi, Suomi sijoittui toiseksi ja Norja kolmanneksi kymmeneen maan kilpailussa. Viime vuosien erittäin voimakas kilpailun kustannustason nousu maailmanpoliittisen tilanteen lisäksi on pienentänyt kilpailijamaiden määrää.

Ensi vuonna kisat käydään Piteåssa kahden kaukomatkavuoden jälkeen. Toivottavasti tämä näkyy suurempana osallistujamaiden määränä. Ruotsissa kilpailu tullaan toteuttamaan noudattaen paikallista lainsäädäntöä.

Tulokset

Waltteri Ramula kisaruudussa. Kalaa kehiessä ylös voi tarkkailla, mitä muut puuhaavat.
Isoaurinkoahven.
Aurinkoahven.
Hopea-aurinkoahven.