Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille rakennetaan lähiaikoina kolme kosteikkoa. Kosteikot hyödyttävät joessa esiintyviä raakkuja, kun veden laatu paranee.

Kosteikot toimivat luonnon omana suodattimena. Ne sitovat vedessä olevia ravinteita ja kiintoainetta, sekä pidättävät vettä pesusienen lailla. LIFE Revives -hankkeessa tehdään kunnostuksia joessa ja joen valuma-alueella.

Kosteikot rakennetaan osana EU:n komission rahoittamaa LIFE Revives -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalan, taimenen, elinympäristöjä vuosien 2021–2027 aikana.

Pirkanmaalla sijaitsee kolme raakkujokea: Pinsiön-Matalusjoki Nokian ja Hämeenkyrön rajalla, Ruonanjoki Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sekä Turkimusoja Hämeenkyrössä. Kosteikot rakennetaan Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalusjoen valuma-alueille.

Miten raakut hyötyvät kosteikosta?

Kosteikot ovat raakkujokien valuma-alueille tärkeitä, sillä ne vähentävät vesien kuormitusta, parantavat veden laatua ja lisäävät sen moninaisuutta. Kosteikot toimivat luonnon omina suodattimina pysäyttäen vedessä olevaa kiintoainetta ja sitoen ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.

Lisäksi kosteikot auttavat varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin. Esimerkiksi rankkasateiden aikana kosteikot varastoivat vettä ja hillitsevät tulvia. Kosteikoilla on myös maisema- ja virkistyskäyttöarvoja, sillä ne tarjoavat upeita luontoelämyksiä muun muassa lintujen ja hyönteisten parissa.

Kosteikkojen toiminta perustuu virtausnopeuden säätelyyn. Veden virtaus hidastuu kosteikoissa, jolloin veden mukana kulkevat kiintoaineet ja ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle. Toimiva kosteikko voi pidättää jopa 90 prosenttia veden mukana kulkevasta kiintoaineesra ja siihen sitoutuneista ravinteista.

Työ alkaa puuston poistamisella

Ennen töihin ryhtymistä kosteikolle laadittiin suunnitelmat ja käytiin keskusteluja maanomistajien kanssa. Kosteikoiden kokonaispinta-alat vaihtelevat 1,6–2,17 hehtaarin välillä.

Kosteikot on suunnitellut KVVY Tutkimus Oy:n Timo Niemelä. ”Mukavaa, että suunnitelmat pääsevät itse toteutusvaiheeseen”, sanoo myös rakennusurakan työmaavalvojana toimiva Niemelä.

Ennen rakennustöiden aloittamista puustoa poistetaan alueilta tarvittavilta osin. Urakan toteuttaa maarakennusurakoitsija Jari Perälä. ”Odotan jo innolla töihin ryhtymistä”, sanoo Perälä, jolle kosteikoiden rakentaminen on jo tuttua.

Oleellisessa osassa kosteikoiden rakentamisessa ovat kiinteistön omistajat. Ylöjärven Ruonanjoen valuma-alueelle perustetaan yksi kosteikko. Alueen maanomistajien Jarmo ja Liisa Lindbergin toiveena on, että kosteikko lisää alueen monimuotoisuutta. Näin kosteikot juuri tekevät, koska ne esimerkiksi tarjoavat vesilintujen poikasille sopivia elinympäristöjä.

Veden laatua seurataan

LIFE Revives -hankkeessa raakkujokien veden laatua seurattiin ennen kosteikkojen ja muiden kunnostustöiden tekemistä, ja seurantaa jatketaan myös rakentamisen jälkeen. Vesinäytteistä määritettiin kiintoaine, fosfori, typpi, lämpötila, pH, rauta, väriluku ja sähkönjohtavuus.

”Tulosten perusteella voidaankin todeta, että Pirkanmaan raakkujokien veden laatu ylittää useita raja-arvoja, jotka ovat raakulle suhteellisen kriittisiä”, sanoo LIFE Revives -hankkeen projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Tulevan kesän aikana maanomistajille ja muille kiinnostuneille järjestetään maastoretki uusilla kosteikoilla.

LIFE Revives -hanke parantaa raakun elinympäristöjä

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027). Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa. Hämeenkyrön kunta, Ylöjärven ja Nokian kaupungit toimivat hankkeessa yhteistyötahoina.