Teksti ja kuvat: Petter Nissén

Suomen Vapaa-ajankalastajien Kalastuselämysmatka 4.-8. elokuuta 2025 suuntautui Kilpisjärvelle. Matkalla oli mukana kymmenen innokasta kalastajaa. Kokonaisia kalastuspäiviä matkaan sisältyi kolme tiistaista torstaihin. Toiveissa oli saada siiman päähän Käsivarren lohikaloja komeissa tunturimaisemissa. Tässä myös onnistuttiin.

Tiistain myrsky vei kalojen syöntihalut

Ensimmäinen kokonainen kalastuspäivä tiistai oli haasteellinen sään ja kalan syönnin osalta. Saanatunturilla mitattiin iltapäivällä 20 metrin keskituulennopeus ja kovimmat puuskat ylsivät 26 metriin sekunnissa. Kilpisjärvi oli valkoisenaan vaahtopäistä ja järvelle ei voinut lähteä uistelemaan ollenkaan.

Päivän kalastuskohteiksi valikoituivat reilun kilometrin kävelymatkan päässä sijaitseva Tsahkaljärvi, Kilpisjärven pohjoispäähän laskeva Siilaskoski ja Jäämeri. Eri kalapaikoille liikuttiin pienemmissä ryhmissä.

Norjan puolella Lyngenvuonolla käyneet saivat saaliiksi rannasta heittämällä turskia, mutta muutoin saaliit jäivät huonoiksi. Kalastuspaikkojen valintaan vaikuttivat osittain päätiellä Kilpisjärven eteläpuolella käynnissä olleet tietyöt, jotka haittasivat hieman liikennettä.

Järvellä pystyi heittämään vain myötätuuleen

Tsahkaljärvellä myrskytason tuulessa uistinta pystyi heittämään vain myötätuuleen. Tuulen puoleisella rannalla ei kirjaimellisesti meinannut pysyä lakki päässä. Muutamissa aiemmilta käynneiltä tutuissa ottipaikkoissa pääsi kuitenkin kalastamaan maastonmuotojen tarjoamassa suojaisemmassa rannassa.

Enimmäkseen kalastimme järven länsipään niemekkeissä. Kohdekaloina Tsahkaljärvellä olivat siika ja taimen. Ottivieheet olivat edellisten käyntien perusteella tiedossa. Eniten käytimme Bete Lotto -lippoja kokoina yhdeksän ja kaksitoista grammaa taimenia tavoitellessa. Värivalikoimaa oli mukana runsas määrä ja kaikenlaisia kokeiltiin, mutta pääasiassa siimojen päässä vilkkuivat punamustat versiot hopeisella lipalla.

Juuri tuollainen Lotto-lippa on usein Lapin retkien ykkösvalinta myös harjukselle. Pienet lusikkauistimet, pyrstölipat tai vaaput eivät kelvanneet tiistaina taimenille yhtään paremmin. Siikaa tavoiteltiin perholla. Varmaksi ottiperhoksi edellisillä käynneillä vakiintunut fluorioranssilla kuulapäällä ja riikinkukkorungolla varustettu pieni perho ei tuottanut varmaa tärppiäkään. Kalojen syöntihalukkuus oli myrskytuulen ajaksi painunut aivan nollaan.

Kilpisjärvestä nappasi yli kahden kilon rautu

Toisen kalastuspäivän keskiviikon aamu aukeni paremmassa säässä ja alkuperäisiä retkisuunnitelmiakin päästiin vihdoin toteuttamaan. Osa matkalaisista suuntasi Kilpisjärvelle vetouistelemaan rautua ja osa patikoi kuutisen kilometriä Ailakkajärvelle harjusta pyytämään. Hyvällä tuurilla Ailakkajärvestä voi saada myös raudun tai taimenen.

Kirkasvetisellä Kilpisjärvellä rautua uistellaan pääasiassa syvältä kymmenestä metristä tai jopa paljon syvemmältäkin. Vetouisteluun soveltuva syvätakilalla varustettu vene tuotiin järvelle trailerilla ja laskettiin vesille pienvenesatamassa sijaitsevasta hyväkuntoisesta venerampista.

Raudun uistelu kohteessa oli tuttua puuhaa monilta aiempien vuosien kalareissuilta. Vapoihin viritettiin ennenkin saalista antaneita uistimia, kuten muovisia Apex-lusikkauistimia, Veto-Tiuroja ja vaappuja. Uistinten väreissä suosittiin vihertävän hopeisia oranssilla tai violetilla lisävärillä.

Petokalan kokoon kasvanut rautu syö Kilpisjärvessä ravinnokseen kalaa. Useimpien mahasta löytyi reilun kymmenen sentin mittaisia siikoja tai noin viiden sentin mittaisia simppuja. Uistinten pituudeksi valitsimme 10-13 sentin pituisia vieheitä.

Vaikka Kilpisjärvessä on runsas rautukanta, kookkaan raudun saaminen järvestä ei ole aina helppoa. Saaliit voivat vaihdella nollasta muutamaan rautuun päivässä. Meillä oli tuuria mukana ja heti ensimmäisen uistelutunnin lopulla yli kaksikiloinen rautu nappasi 13-senttiseen vaappuun.

”Kylläpä on komea rautu! Reissun saalistoiveet on jo tällä pelastettu! Harvemmin raudun painolukema alkaa kakkosella”, huudahti kalan väsytellyt Harri Jauhola.

Kahden päivän aikana keskiviikosta torstaihin yhteensä noin kymmenen tunnin uistelulla saaliiksi kertyi viisi 45-60 sentin mittaista rautua ja niiden lisäksi kaksi karkasi. Luultavasti toinen karanneista olisi ollut suurin kaikista, mutta niinhän se aina… Eniten saalista saatiin takilaan viritetyistä uistimista 12 metrin syvyydestä. Kilpisjärvi on syvä. Suuressa osassa järveä vettä on kymmeniä metrejä syvimmän kohdan yltäessä lähes 50 metriin.

Ailakkajärvelle päiväretkelle patikoineen porukan saaliiksi tuli harjuksia. Harjus ei ollut kovin hurjalla syönnillä, mutta ruokakalat tuli kuitenkin rannasta uistinta heitellen. Järvellä on autiotupa, jossa retkiporukka loihti harjuksista maittavat eväät. Hauska lisämauste oli autiotuvan pihassa oleskellut kesy poro, joka tutki uteliaana kalamiesten reppuja ja tavaroita. Retkiporukka nimesi poron ”Lapinkullaksi”.

Jari perhosteli suurharjuksen

Koko kalastusmatkan ehkä unohtumattomimmat muistot syntyivät kolmantena kalastuspäivänä torstaina. Jokaisella kalastusmatkalla ei saaliissa päästä suurkalojen lukemiin, mutta tällä kertaa sekin raja meni rikki. Suomen Vapaa-ajankalastajien ylläpitämässä rekisterissä suurkalan ansiomerkkiin oikeuttaa yli kilon painoinen tai yli 50 sentin pituinen harjus. Nämä raja-arvot rikkoontuivat kirkkaasti, kun Jari Hämäläinen perhosteli Könkämäenosta 1,45 kilon painoisen ja 54 sentin pituisen suurharjuksen. Harjus nappasi noin 20 kilometriä Kilpisjärvestä alavirtaan sijaitsevan kosken niskalta omatekoiseen pintaperhoon.

Jarin mukaan muut saman kalastuspäivän harjukset eivät olleet lähellekään niin suuria. ”Suurin osa harjuksista, joita sain samasta paikasta olivat aika pieniä. Seisoin kosken niskalla olevan kiven päällä, kun suurharjus iski perhoon. Siinä oli kovaa väsyttämistä melko pitkään. Kookkaan kalan saaminen pieneen haaviin kiven päällä seisten oli hankalaa, mutta onneksi onnistui lopulta.”

Itse väsytelty rautu painui Sakun mieleen

Toinen varmasti mieleenpainuva kokemus oli 14-vuotiaan Saku Jauholan ensimmäinen itse väsytetty rautu Kilpisjärvellä uisteltaessa. Pulska rautu oli 45 sentin mittainen ja painoi melkein kilon. Sakun rautu nappasi 12 metrin syvyydestä Kosto-Uistimen valmistamaan vaappuun.

”Oli mukavaa, kun sai samalla reissulla elämän ensimmäisen raudun ja harjuksen. Aikaisemmin en ollut saanut yhtään lohikalaa”, tuumaili onnellinen kalamies.

Torstaina heitettiin uistinta Kilpisjärven pohjoispäässä myös rannasta Ruotsin puolen hietikoilla. Sieltä tuli saaliiksi pieniä harjuksia. Osa matkalaisista kalasti Tsahkaljärvellä soutuveneestä saaden siikaa ja pieniä taimenia.

Matkan suurimmat kalat

Kalastuselämysmatkoilla on ollut tapana pitää osallistujien kesken leikkimielinen ”Suurin kala” -kilpailu, jossa palkitaan kotiinlähtöä edeltävän päivän iltaan mennessä saadut suurimmat kalat erikseen nimetyistä lajeista. Kesän 2025 matkan palkittavat kalalajit olivat rautu, harjus ja siika. Suurimman raudun 2,12 kiloa väsytteli Harri Jauhola Kilpisjärvestä vetouistellen.

Suurimman harjuksen palkinto meni aivan ylivoimaisesti Jari Hämäläiselle 1,45 kilon kalalla. Kookkaita siikoja ei tällä matkalla tullut, mutta palkinto päästiin jakamaan Rainer Viinikaiselle, jonka soutu-uistellen tarjoamaan Hotta-vaappuun nappasi torstaina Tsahkaljärvestä parinsadan gramman siika.

Osallistujien Kalastuselämysmatkasta antama palaute oli positiivinen. Mukava yhdessä oleminen ja kalastus hyvässä seurassa tekivät matkasta onnistuneen. Tietysti muutamat komeat saaliskalatkin kohottivat tunnelmaa. Majoituskohteena Kilpisjärven kylällä sijaitseva Saivaara Mökit sai runsaasti kiitoksia hyvästä tasostaan.

Kalastuselämysmatkat Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenetu

Kalastuselämysmatkat ovat yksi Suomen Vapaa-ajankalastajien jäseneduista ja matkan hinta oli jäsenille hyvin edullinen. Isommalla ryhmällä kustannukset jakautuvat tasaisesti. Tämä matka maksoi jäsenille 160 euroa maanantaista perjantaihin eli käytännössä pelkkä majoituksen omakustannehinta.

Tietoa Kilpisjärvestä

Kilpisjärvi sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla. Valtakunnan raja halkaisee järven pituussuunnassa kahteen erilliseen kalastuslupa-alueeseen, joissa on hieman toisistaan poikkeavat kalastussäännöt. Koko järven alueella kalastamiseen pitää hankkia kaksi lupaa: Ruotsin alueelle Kirunan kunnan lupa ”Kirunakortet” ja Suomen alueelle Metsähallituksen myymä ”1401 Käsivarsi-Tarvanto”. Netistä luvat löytyvät osoitteista natureit.se ja eraluvat.fi. Suomen puolella järveä voi kalastaa yhdellä vavalla myös pelkän kalastonhoitomaksun maksettuaan, mutta 1401 lupa oikeuttaa käyttämään yhtä aikaa useampia vapoja uistelussa.