Metsähallituksen Luontopalvelujen kohteille tehtiin vuonna 2025 yhteensä 7,6 miljoonaa käyntiä, joista kansallispuistoihin noin 3,5 miljoonaa käyntiä. Kokonaiskäyntimäärä kohteilla kasvoi 2 prosenttia, ja kansallispuistojen käyntimäärä väheni 2 prosenttia edellisvuosien 2023 ja 2024 tasosta. Retkeilyalueiden käyntimäärät nousivat 8 prosenttia.
”Retkeily ja luonnossa liikkuminen kiinnostavat ihmisiä edelleen paljon, ja retkikohteita valitaan nyt aiempaa monipuolisemmin. Retkeilijät löytävät myös uusia kohteita”, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Kaikkien 63 Metsähallituksen kävijäseurannan piirissä olevan kohteen paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuonna 2025 edellisvuoden tasolla, yhteensä 412,3 miljoonaa euroa.
Paikallistaloudelliset vaikutukset lähes 280 miljoonaa euroa
Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2025 yhteensä 277,9 miljoonaa euroa. Metsähallituksen kohteiden käyntimäärätiedot löytyvät Käyntimäärätilanne-palvelusta. Siellä esimerkiksi retkeilyvuotta 2025 voi tarkastella eri retkikohteiden osalta kuukausitasolla ja osin myös laskentapisteittäin.
Palvelusta löytyy myös eri retkikohteiden käyntimääriä siitä lähtien, kun laskentaa on tehty.
Kiinnostus Suomen kansallispuistoihin on kasvanut 2000-luvulla
Retkeily Suomen upeimmassa luonnossa on kasvanut koko 2000-luvun. Vuosittaisiin kansallispuistojen käyntimääriin vaikuttavat sekä kansainvälinen matkailu että suomalaisten kotimaassa tekemät vapaa-ajan matkat. Kansainvälinen matkailu kasvoi erityisesti Lapissa vuonna 2025. Kotimaan vapaa-ajan matkailun väheneminen koko Suomessa heijastui puolestaan kaikkiin kansallispuistoihin.
”Erityisesti käyntimääriltään suosituimmissa kansallispuistoissamme Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa tammi-helmikuu oli todella vilkas. Joka vuosi yksi selittävä tekijä muutoksiin kansallispuistojen käyntimäärissä on myös sää. Kesällä kylmä kesäkuu ja pitkä helleaalto heinäkuussa vaikuttivat siihen, millaisia retkikohteita valittiin”, Jansson sanoo.
Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua sekä oppia luonnosta. Kansallispuistojen hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
Julkiset yhteydet toivat uutta näkyvyyttä Keski-Suomen kansallispuistoihin
Julkiset yhteydet Jyväskylästä Pyhä-Häkin, Leivonmäen ja Etelä-Konneveden kansallispuistoihin toivat uutta näkyvyyttä retkikohteille. Kaikkien näiden kansallispuistojen käynnit kasvoivat edellisvuodesta yli kahdeksan prosenttia.
”Olemme pitäneet jo useamman vuoden ajan julkisia liikenneyhteyksiä kansallispuistoihin aktiivisesti esillä muun muassa VR:n, paikallisten Visit-yhdistysten ja Outdoor Expressin kanssa. Kiinnostusta julkisilla liikkumista kohtaan on ja pidämme asiaa esillä viestinnässämme myös jatkossa. Lisäksi alueen toimijat ovat olleet markkinoinnissa aktiivisia”, Jansson kertoo.
Viime vuonna kansallispuistoihin liittyen pinnalla olivat myös vatsatautiepidemia Oulangan ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa sekä retkeilyyn liittyvät säästöt.
”Teemme koko ajan töitä retkeilyn turvallisuuden eteen kohteillamme ja reagoimme erilaisiin tilanteisiin aktiivisella otteella yhdessä viranomaisten kanssa. Vaikka rahaa on käytettävissä retkikohteiden ylläpitoon nyt vähemmän, pystymme tuottamaan laadukkaita retkeilypalveluita kaikissa kansallispuistoissamme edelleen. Ensi vuonna teemme retkeilyreiteille myös kunnostuksia, esimerkiksi Itä-Suomessa erillisellä rahoituksella ja myös Lapin retkikohteilla”, Jansson sanoo.
Valtion retkeilyalueilla noin 400 000 käyntiä
Valtion retkeilyalueiden käyntimäärät kasvoivat vuonna 2025 edellisvuodesta reilu kahdeksan prosenttia.
Käyntimääriltään suosituin retkeilyalue on Napapiirin retkeilyalue Rovaniemellä, johon tehtiin vuonna 2025 yhteensä 130 100 käyntiä.
”Napapiirin kasvavat käyntimäärät heijastelevat Rovaniemen matkailun kasvua. Napapiirin retkeilyalueen komeat kosket houkuttelevat niin retkeilijöitä, melojia kuin kalastajiakin”, Jansson sanoo.
Vuonna 2025 edellisvuotta vilkkaampaa oli myös Oulujärven ja Evon retkeilyalueilla. Oulujärven käyntejä siivitti helteinen heinäkuu ja Manamansalon aktiivinen yritystoiminta. Evolle kävijöitä toi erityisesti syksyllä Partion Johtajatulet-tapahtuma.
Valtion retkeilyalueet ovat ulkoilulailla perustettuja retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettuja kohteita. Metsähallituksen hallinnassa on kuusi valtion retkeilyaluetta: Evo (Hämeenlinna), Iso-Syöte (Pudasjärvi), Kylmäluoma (Taivalkoski), Oulujärvi (Vaala), Ruunaa (Lieksa) sekä uusimpana vuonna 2024 perustettu Napapiiri Rovaniemellä.
Näissä Metsähallituksen retkikohteissa oli yli 100 000 käyntiä vuonna 2025
Kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa retkeilypalveluja myös muilla luonnonsuojelualueilla, esimerkiksi erämaa-alueilla. Metsähallituksen kaikille retkeilykohteille tehtiin vuonna 2025 yhteensä 7,6 miljoonaa käyntiä (+ 2%).
Suosituimmat käyntikohteet
1. Pallas Yllästunturin kansallispuisto, käyntejä 586 800
2. Urho Kekkosen kansallispuisto, käyntejä 424 900
3. Aulangon luonnonsuojelualue, käyntejä 368 900
4. Nuuksion kansallispuisto, käyntejä 298 700
5. Kolin kansallispuisto, käyntejä 224 000
6. Pyhä Luoston kansallispuisto, käyntejä 199 000
7. Oulangan kansallispuisto, käyntejä 170 400
8. Inarin retkeilyalue, käyntejä 165 800
9. Sipoonkorven kansallispuisto, käyntejä 164 400
10. Punkaharjun luonnonsuojelualue ja tutkimusmetsä, käyntejä 132 600
11. Napapiirin retkeilyalue, käyntejä 130 100
12. Kilpisjärvi – Käsivarsi, käyntejä 118 300
13. Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualue, käyntejä 117 000
14. Vallisaari – Kuninkaansaari, käyntejä 107 900
15. Repoveden kansallispuisto, käyntejä 104 400
