Ensimmäistä kertaa Suomessa – Suoristettu maatalouspuro palaa alkuperäiseen uomaansa

Kumianojan ennallistaminen on osa hallituksen KURVI-kärkihanketta. Kaivutyöt Kumiaonojan palauttamiseksi alkuperäiseen mutkittelevaan uomaansa aloitettiin tammikuun puolivälissä.

Hämeenkoskella sijaitsevassa Kumianojassa on käynnistetty ennallistamistyö, jossa maataloutta varten 1990-luvulla suoristettu, noin 670 metriä pitkä purojakso johdetaan takaisin vanhaan mutkittelevaan uomaansa. Vastaavaa maatalouspuron ennallistamista ei ole tehty Suomessa koskaan aikaisemmin.

”Ennallistamisen tavoitteena on uoman ja sen lähiympäristön ekologisen monimuotoisuuden lisääminen, uoman eroosion hillintä sekä purossa esiintyvän taimenen elinympäristön ja lisääntymisolosuhteiden parantaminen”, kertoo hankkeesta vastaavan Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tutkija Turo Hjerppe.

Ennallistaminen toteutetaan osana SYKEn vetämää hallituksen KURVI-kärkihanketta, jonka tavoitteena on parantaa maatalousmaan kuivatusten heikentämien virtavesien ekologista tilaa vuonna 2015 julkaistun kansallisen pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian tavoitteiden mukaisesti.

Yhteensä kuusi pilottikohdetta

KURVI-hankkeessa (Kuivatustoiminnassa muuttuneiden virtavesien kunnostus ja hoito) on mukana kuusi pilottikohdetta, joiden perusteella tuotetaan esimerkkejä ja ohjeistuksia kuivatettujen purojen ja jokien kunnostamiseen. Kohteet ovat Kumianojan lisäksi Espoossa Nuuksion kansallispuistossa virtaava Myllypuro, Sipoon Ritobäcken, Porin Uksjoki, Perniön Juottimenoja ja Tyrnävän Leppioja.

Hanke on jatkoa SYKEn aikaisemmille virtavesien kunnostamisen ja luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan edistämishankkeille. Sen yhtenä tavoitteena on myös tuottaa valtakunnallinen ohjeistus kalataloudellisesti arvokkaiden maatalousuomien kunnostamiseen ja eri intressiryhmien tavoitteiden yhteensovittamiseen.

Lisäksi hankkeessa pyritään esimerkkien avulla tuomaan esiin, etteivät maatalouden kuivatustavoitteiden toteutuminen ja uomien ekologisen tilan parantaminen sulje pois toisiaan, vaan ne voidaan toteuttaa toisiaan tukien ja osin samalla rahoituksella. Luonnonmukaisen peruskuivatusmenetelmien avulla voidaan parantaa maatalousympäristön monimuotoisuutta, mutta samalla myös vähentää alapuolisten vesistöjen kiintoaines- ja ravinnekuormitusta.