Loputtomalta tuntuva ajomatka pääkaupunkiseudulta itäiseen Finnmarkiin Pohjois-Norjaan alkaa olla loppusuoralla – tai niin me kuvittelemme. Tie numero 890 lähtee Tana Brusta muuttuen loppumatkasta tieksi numero 891 ja päätyen Båtsfjordin kylään.
Matkanteko tyssää kuitenkin äkisti pitkän autoletkan päähän ennen tunturiylängölle nousua. Pysähdyksen syytä ihmetellessämme saamme kuulla, että ylempänä tunturissa raivoaa lumimyrsky ja tie on nyt poikki. Perille Båtsfjordiin olisi mahdollista päästä autolla lyhyessä letkassa aura-auton perässä vasta muutaman tunnin päästä. Ja silloinkin vain, jos autossa on nasta- tai kitkarenkaat tai lumiketjut.
Pitkän odottelun jälkeen puolet seurueemme autoista pääsee letkaan mukaan muun porukan jäädessä yöpymään laakson puolelle lumiketjuja kesärenkaisiin etsimään. Ajelemme autoletkassa aura-auton vanavedessä liki kävelyvauhtia näkyvyyden kadotessa tunturin laella lumimyrskyssä miltei kokonaan. Useiden tuntien jälkeen saavumme viimein perille Båtsfjordin kalastajakylään.
Båtsfjordin kunta sijaitsee Finnmarkin läänissä pohjoisessa Norjassa. Pääelinkeinoina ovat kalastus ja kalateollisuus. Myös luonnosta kiinnostuneille löytyy paljon nähtävää, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueella sijaitseva tunturi, jossa voi bongata paljon erilaisia lintulajeja.
Båtsfjordin kunta rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, idässä Vuoreijaan, etelässä Vesisaareen ja lännessä Berlevågiin. Asukkaita kunnassa on reilut pari tuhatta.
Uusi kohde kalaturisteille
Perillä majoitumme Båtsfjord Bryggeen, kalastajille ja turisteille hiljattain rakennettuun keskukseen, jossa tarjolla on muun muassa majoitusta, veneiden vuokrausta sekä ravintolapalveluita. Huoneistostamme löytyvät nukkumapaikat viidelle kalastajalle, tilava olohuone, moderni keittiö, erilliset suihkutilat ja wc. Koska paikka on hiljattain valmistunut, kaikki on erittäin siistiä, laadukastakin.
Vuokraveneinä löytyy 21-jalkaisia ”Smartlinereita” varustettuina Yamahan 80 hevosvoiman nelitahtimoottoreilla. Veneiden varustukseen kuuluvat myös kartta-plotteri sekä vhf-radio.
Ennen reissuun lähtöä olemme kotimaassa tutustuneet kalastuspaikkoihin tutkimalla alueen merikortteja ja printtaamalla sekä laminoimalla niitä mukaan veneisiimme. Ennakkotietoa paikasta löytyi internetistä melko nihkeästi, sillä kohde tuntuu olevan melko uusi ainakin kalastaville turisteille.
Kalapaikkoja riittämiin
Lupaavimmat kohteet löytyvät merikorttia tutkittaessa matalikoilta, jotka sijoittuvat syvän veden reunamille. Skabergrunnenin matalikko itäpuolella vuonoa oli merkattu kalaisaksi paikaksi. Syvyyskäyrät alueella vaihtelevat 20-30 metrin välillä, kun miltei heti vierestä löytyy jo 60-100 metrin syvyyksiä. Siis selvä turska- ja seipaikka.
Båtsfjordin vuonosta puolisen tuntia itään päin ajettaessa löytyi merikortista Makkaurin-lahti, joka suorastaan ”haisi” ruijanpallakselle. Se kun on alueen ainut iso lahti, jossa on pallaksen kalastukseen soveltuvat syvyydet (15-25 m), jotka sijaitsevat syvien vesien reunamilla. Myös länsipuolelta löysimme useita lupaavan näköisisiä paikkoja Kungsfjordin nurkilta. Oli siis, mistä valita.
Vetouistelu vaihtui juksaamiseen
Viiden kalastuspäivämme aikana etukäteen mietityt ”nuottimme” osoittautuvat puutteellisiksi. Kesä oli pari viikkoa myöhässä lämpötilojen suhteen, ja vuonon vesi oli isäntämme mukaan vielä liian kylmää kesäkuun alkuun ajoitetulla kalareissullamme. Suuret kalat eivät olleet vielä vuonossa, koska niiden saaliskalatkin pysyttelivät vielä syvemmissä vesissä.
Kylmä alkukesä lumimyrskyineen oli asia, johon emme osanneet varautua, mutta toki kalaakin tuli, jopa hyvin. Vetouistelu kylmässä vedessä osoittautui kuitenkin toimimattomaksi menetelmäksi ja vetovaaput saivat uida rauhassa kalojen häiritsemättä.
Niinpä keskityimmekin kalojen juksaamiseen. Turskaa nousi hyvin ottisyvyyksien vaihdellessa 20-60 metrin välillä. Myös pikku seitiä saatiin riittävästi suurempien puuttuessa kokonaan. Kokeilimme aktiivisesti myös eri syvyysvyöhykkeitä aina kymmenestä metristä 150 metriin asti, mutta laihoin tuloksin. Syvänteistä ei juurikaan ottihaluista kalaa löytynyt, vaikka parvia kaikuluotaimen näytössä välillä vilahtelikin.
Kaimaani-pilkki ottipelinä
Parhaat ottipaikat löysimme Båtsfjordin vuonon itäiseltä reunalta noin viidenkymmenen metrin vedestä. Samoilta paikoilta nousi monenlaista kalaa: turskaa, seitiä, kissakalaa sekä poikkeuksellisesti myös puna-ahventa.
Selkeästi paras ottipeli oli Kaimaani-pilkki, jolla nousi valtaosa omista kaloistamme. Myös painavat pystypilkit ryyditettyinä muutaman jigin litkalla antoivat saalista. Parven kohdalle osuessa oli tavallista, että sekä pohjapilkissä että jigeissä roikkuivat kaikissa samankokoiset pikkuseitit.
Kaimaani-mustekalajigi-yhdistelmällä taas nostettiin useita turska-tuplia, noin 5-7 kilon kaloja. Myös puna-ahvenia ja kissakaloja nousi aina silloin tällöin. Erikoista oli se, että kaikki kalat löytyivät samoilta alueilta muutamaa syvältä juksattua puna-ahventa lukuun ottamatta. Ruijanpallasta emme kovasta yrityksestä huolimatta tavoittaneet vetouistelulla, emmekä jigaamalla.
Kalastus vaihtui valassafariksi
Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja kevyt länsituuli puhalsi, kun saavuimme pallaspaikoille Makkaurin-lahteen. Paikka on helppo löytää merikorttia lukemalla, koska se on ainoa selkeä ottialue itäpuolella syvyyskäyriensä puolesta.
Virittelimme isot Karikot uimaan parinkymmenen metrin siimoihin ja käänsin ”Smartlinerin” keulan seuraamaan oletettuja ottisyvyyksiä. Puolisen tuntia tyhjää vetouistelua ja kaiussa ei jälkeäkään pallaksista.
Yhtäkkiä alkoi tapahtua. Ensin veneen keulan edessä pärskähti pintaan kookas lahtivalas. Sitten toinen parinkymmenen metrin päässä veneen oikealla sivulla. Upeita valaita liikkui lahdella ilmeisesti saaliskalojen perässä. Kalastus vaihtui nopeasti valassafariksi.
Seuraavat pari tuntia tarkkailimme upeita valaita niiden omassa ympäristössä. Veneemme tuntui äkkiä kovin pieneltä, kun merten jättiläiset ilmestyivät pinnalle aivan veneemme vierellä.
Myös suuria kuningasrapuja
Alueella on myös paljon suuria kuningasrapuja, joita pyydetään ammattimaisesti. Kuningasrapu onkin ollut monien pohjoisen Norjan pikkukylien pelastus, sillä ravunpyynti on noussut tärkeäksi elinkeinoksi turskan pyynnin ohella.
Myös rapusafarit ovat erittäin suosittuja turistien keskuudessa. Safarilla asiakas pääsee päiväksi rapualuksen mukana kokemaan rapumertoja sekä syömään kapteenin valmistamia herkullisia kuningasravun koipia.
Kuningasravun koivet ovat erittäin arvostettua herkkua ja niitä kannattaa ehdottomasti tuoda kotimaahan. Suoraan kalastajalta saa tuoreita ravun koipia noin 15 eurolla kilo, kun kotimaassa saman herkun kilohinta on keskimäärin 80 euroa.
Kuningasravun koipia grillattuna
Kuningasravusta syödään vain koivet. Aloita valmistus leikkaamalla kalasaksilla toinen puoli koiven kuoresta pois. Kuumenna grilli ja grillaa koipia 5-10 minuuttia (kuoriosa alaspäin). Kypsä ravunliha muuttuu läpikuultavaksi.
Ravun lihan voiteluun grillissä tehdään mausteseos:
oliiviöljyä
sulatettua voita
puristettuja valkosipulin kynsiä
ruohosipulia
pippurimyllystä rouhittua mustapippuria
hyppysellinen suolaa
Kermaviili-dippikastike ravulle tehdään sekoittamalla kermaviiliin puristettua valkosipulia, suolaa, rouhittua mustapippuria, basilikaa ja minttua.
Lisukkeeksi sopivat yrttileivät sekä lasillinen hyvää valkoviiniä.
Tietoa Båtsfjordista
Netissä kuvia ja lisätietoja os: www.batsfjorbrygge.com.
Paikan päälle on mahdollista tulla myös lentämällä, jollei halua ajaa (kentältä voi sopia kuljetuksen tai vuokrata auton).
Lähin lentokenttä on Berlevåg, 36,5 kilometrin päässä.
Kesän 2019 hintoja kalastajalle:
”Smartliner”-etuhytillinen vene ja 80-hv moottori ja majoitus meren äärellä ”hytte”-majoituksessa (4-henk.) heinäkuussa yhteensä 2900 e/4 hlö. Majoituksessa kaikki perusmukavuudet.
Kalaa saa kotimaahan tuoda seuraavasti Norjasta:
Järjestäytyneeltä majoitusta/veneitä vuokraavalta yritykseltä ostetut palvelut oikeuttavat tuomaan Suomeen 20 kiloa kalafileetä.
Omatoimi-matkailijoilla tuontiraja on 15 kiloa kalafileetä.
Lisätietoa kalareissuista kohteeseen: Pauli Gröhn , puh. 0500 811 890.
Yhteystiedot: www.batsfjordbrygge.com (kotisivut), Monica Brandtzaeg: puh. 789 83 283/0400 01 352.
