Kukuljärvelle kirjolohijahtiin erämaisiin maisemiin – siianpoikaset kasvamassa tulevaisuuden pyyntikohteeksi

Kukuljärveltä löytyy pyyntikokoista kirjolohta ympäri vuoden.

Teksti ja kuvat: Mauri Suojanen

Kukuljärvi on 850 metriä pitkä ja leveimmillään noin 300 metriä leveä kaunis erämaajärvi Loviisassa entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueella. Asutusta ei sen välittömässä läheisyydessä ole ja koko järvi jää luonnonsuojelualueen sisään.

Kukuljärven vesi on lievästi humuspitoista, mutta hyvälaatuista, ja kalat pärjäävätkin siinä hyvin ympäri vuoden kärsimättä happamuudesta tai happikadosta. Lähdepohjaisen järven syvin kohta painuu noin yhdeksään metriin. Vuodesta 2015 järvialuetta on hallinnoinut kotkalainen Fishventures Oy.

Pyyntikokoista kirjolohta istutetaan säännöllisesti ja saalisvarmuus onkin kesät talvet varsin hyvä. Järveen on istutettu myös aimo annos siianpoikasia, eikä mene montaa vuotta, kun myös niiden jallittaminen muuttuu mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi kirjolohille.

Säännöt ja ohjeet

Heti kalapaikalle saavuttua kannattaa muistaa, että maa-alueet järven ympärillä ovat luonnonsuojelualuetta. On siis syytä pysytellä olemassa olevilla poluilla ja välttää kaikkea ympäröivää luontoa kuluttavaa liikkumista. Tulipaikkoja on vain yksi ja jokaisen on huolehdittava itse roskansa pois alueelta. Kalanperkeitä ei myöskään saa jättää maastoon tai veteen.

Heti laavulta rantaan laskeutuvien portaiden alapäässä on laituri, joka on osa uimarantaa, eikä kalastus ole siinä sallittua. Laiturilta molempiin suuntiin lähtee rantaa pitkin kiertämään polku, joita seuraamalla voi kalastella vaikka ympäri koko järven. Molemmista suunnista löytyy heittopaikkoja.

Oikealle kulkiessa ranta on ryteikköisempää, mutta jos puskien välistä heittopaikan löytää, se usein palkitsee myös kaloilla. Omaa kelluntarengasta saa käyttää ja rannalta löytyy myös muutama vene, joita voi vuokrata. Omaa soutuvenettä järvelle ei saa tuoda, eikä vuokrattuja veneitä saa liikutella konevoimin.

Avovesiaikaan kaikenlaisten syöttien, esimerkiksi tahnojen, katkarapujen tms. käyttö on kielletty, samoin myös ”ootto-onkien”. Käytössä saa siis olla vain yksi ”aktiivinen” kalastusväline. Jäältä ongittaessa vapojen maksimimäärä on kaksi, ja myös tahna-/syöttionget ovat sallittuja. Saaliskiintiö on kaksi lohikalaa/12 tunnin lupa.

Kannattaa myös muistaa, että hauki on järvessä kokonaan rauhoitettu! Siinäpä sääntöjä ja lupaohjeita pääpiirteittäin. Täydelliset ohjeet ja säännöt päivitettynä kannattaa aina tarkistaa ennen kalaan lähtöä Fishing Centerin kotisivuilta: fishingcenter.fi/kukuljarvi.

Laavulta laskeutuvien portaiden päässä on uimaranta laitureineen.

Sitten kalaan

Virvelillä kirjolohta jallitetaan yleensä mitä moninaisimmilla vieheillä. Kukuljärvi ei tässä suhteessa tee poikkeusta, sillä vaaput, pienet lusikat, Lotto-lipat ja liitsit ovat vieheitä, joita yleisimmin siiman päähän viritellään. Eivätkä väritkään pääse yllättämään: punainen, oranssi ja ”firetiger” saavat yleensä eniten peliaikaa.

Rantoja kierrellessä kannattaa aluksi valita siiman päähän viehe, joka ui hitaallakin kelauksella suht’ lähellä pintaa, koska siellä täällä on pohjassa oksia ja kaatuneita puita valmiina tartuttamaan koukut tukevasti kiinni. Pikkuhiljaa, kun on oppinut vaaranpaikat, voi viehevalikoimaa laajentaa.

Pitkäheittoisuutta ei välttämättä tarvita, sillä kalat ovat jatkuvassa liikkeessä ja kiertelevät melko lähellä rantoja. Hyviä heittopaikkoja löytyy helposti järven lounaissyrjältä uimalaiturilta vasemmalle mentäessä.

Perholla kalastaville paikka on melko haastava, ellei vuokraa venettä tai tuo kelluntarengasta mukanaan. Heittotilaa on rannoilla niukasti ja kahlaaminen ei onnistu. Tästä syystä järvellä olevissa veneissä viuhuvat useimmiten perhosiimat.

Perhoissakin mennään ihan normi kirjolohikattauksella eli Boobyt ja muut liitsit sekä streamerit toimivat. Perhokalastajan kannattaa toki kokeilla myös erilaisia nymfejä ja larvoja. Kirjolohi oppii nopeasti luonnonravinnolle ja tässä saattaa olla perhomiehellä iskun paikka varsinkin vähän lämpimämpien vesien aikaan. Pieniä ruskeita ja mustia pintureitakaan ei siis kannata jättää kotiin.

Rantavesissä on oksia ja kaatuneita puita, joten siiman päähän kannattaa rannoilta kalastellessa valita lähellä pintaa uiva viehe.

Talven pilkkihommat

Jäiden tultua ryhdytäänkin sitten pilkkihommiin. Tilanne muuttuu myös sikäli, että pyyntivälineitä saa olla käytössä kaksi. Monet tekevätkin niin, että normaalin pilkkivavan lisäksi viritetään yksi ootto-onki tahnapalloineen pyyntiin. Kaikki eivät ootto-onginnasta kuitenkaan perusta, vaan liikkuvat jäällä yhden pilkkivavan kera etsimässä kohtaa, josta kalan saisi nappaamaan.

Myös talvella kalat ovat liikkeessä ja kiertelevät rantojen tuntumassa. Reikiä poraillaan, vähän kohdasta riippuen, yleensä 3-10 metrin päähän rannasta, jolloin syvyydet ovat 1-5 metrin välillä. Ottipaikat paljastuvat yleensä verestysjäljistä, joita kannattaakin tähystellä, kun on tulossa paikoille.

Kaikuluotaimesta pilkinnässä ollaan montaa mieltä, mutta kirjolohen pilkintään se tuo kyllä paljon lisäarvoa, jännityksestä puhumattakaan. Kirjolohen tuottama kaikusignaali on niin vahva, että ei jää epäilystäkään siitä, kun kala pyörähtää paikalle.

Kaikuluotaimesta on kirjolohen pilkinnässä suuri hyöty.

Kuuden tuuman kaira on minimi

Pilkkisiiman päässä vipattaa usein erilaisia liitsejä, pienehköjä lusikkauistimia tai tukevakoukkuisia mormuskoita. Viime aikoina myös kalan malliset, noin viiden sentin mittaiset jigit ovat tuottaneet tulosta. Morrien koukkuun voi virittää mikrossa sitkistetyn katkaravun pyrstön lisähoukuttimeksi tai vaikkapa lohen mätiä, koska syötin käyttö on talvella sallittua.

Monofiilisiimat toimivat pakkaskeleillä parhaiten 0,25-0,30 millin paksuisina. Päähän riittää hyvä viehelukko, puruperukkeita ei tarvitse. Pienestä leikarista noin 20 senttiä viehelukon yläpuolella on hyötyä, jos pilkkii kovasti kieppuvilla liitseillä tai jigeillä.

Kuuden tuuman kaira on minimi ja kasituumaisiakin usein käytetään. Kannattaa varustautua myös nostokoukulla varsinkin paksun jään aikaan, se helpottaa kalan ujuttamista jääputkesta jäälle.

Retkeilijälle tarjolla huikeita näkymiä

Kukuljärvellä kannattaa pistäytyä retkellä myös ilman kalavehkeitä. Tulipaikalla voi käydä grillailemassa makkarat ja ihailla kaunista erämaaluontoa ja järveä. Alueella kiertää myös noin kahdeksan kilometrin mittainen Kukuljärven reitti, jolle voi lähteä myös täältä laavun parkkipaikalta. Reitti kiertelee osittain jokimaisemissa ja välillä kavutaan alueen korkeimpien kallioiden päälle, joista on huikeat näkymät joka suuntaan.

Melkein laavun vierestä lähtee myös erillinen polku noin kilometrin päässä olevalle Brannin luolalle, jonka on arveltu olevan muinainen kivikautinen asuinpaikka. Itse Brannin kerrotaan olleen lehmipaimen, joka asusteli kesät luolassa. Näkemisen arvoinen paikka!

Laavulta aukeaa huikeat maisemat Kukuljärvelle.

Ajo-ohje Kukuljärvelle

Kun poikkeaa 7-tieltä Loviisan ja Kotkan välimaastossa Elimäentielle nro. 1792 Ruotsinpyhtään suuntaan, on jo lähellä Kukuljärven erityiskalastusaluetta. Elimäentietä etelän suunnasta tullessa vähän ennen Ruukin risteystä kääntyy vasemmalle metsätie, joka päättyy parkkipaikkaan järven koilliskulmaan. Parkkipaikalta johtaa polku noin 100 metrin päässä olevalle laavulle, joka sijaitsee rantaan laskevan rinteen yläpäässä. Nyt ollaan perillä.

Info

Kukuljärvi
– Kalastusluvan hinta 22 €/12 h (saaliskiintiö 2 lohikalaa).
– Alle 18-vuotiaan nuorisolupa 12 €/12 h (saaliskiintiö 1 lohikala).
– Alle 15-vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi huoltajansa/vanhempansa kalastusluvalla huoltajansa/ vanhempansa saaliskiintiöön.
– Talvikaudella pyydystä ja päästä -kalastus on kiellettyä.
– Luvat maksetaan Fishventures Oy:n tilille. Maksuohjeet, säännöt ja muu info: fishingcenter.fi/kukuljarvi.
– Muista kalastonhoitomaksu, jos olet 18-64-vuotias ja kalastat jollain muulla välineellä kuin pilkillä.
– Veneen vuokra 22 €/12 h, avaimen saa maksua vastaan Lounasravintola Fellmannista/Ruotsinpyhtään Ruukki.
– Vie kaikki roskat, myös kalan perkeet mukanasi. Järvi on luonnonsuojelualueella, eikä siellä ole jätehuoltoa.
– Kukuljärven reitti: visitloviisa.fi/nae-ja-koe/stromforsin-ruukki/kukuljarven-vaellusreitti/

Järveltä löytyy vuokrattavia veneitä.