Teksti ja kuvat: Kimmo Koivisto

Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja profiililtaan erittäin moniulotteinen. Erikokoisia saaria on paljon, samoin kapeita salmialueita. Järvessä on kaksi isoa, syvää selkäaluetta: Isoselkä ja Karjalohjanselkä.

Järvi lienee tunnetuin kuhistaan, mutta suuria haukia sekä myös ahvenia saadaan saaliiksi. Jostain syystä kuhan saaminen Lohjanjärvestä talvella pilkillä on osoittautunut erittäin haasteelliseksi, mutta ahvenen pilkintään paikka on mitä mainioin.

Samoilta paikolta ahventen kanssa saadaan usein myös särkiä. Kalaparvet ovat toisinaan niin suuria, että yhdeltä oikeaan kohtaan osuneelta pilkkireiältä voi saada 10, jopa 20 kiloa kalaa.

Värikoukkupaikka, jos mikä

Lohjanjärvi, jos mikä, on värikoukkupaikka. Säännöllisesti paikalliskisojen kärkisijat pokataan käyttämällä vain värikoukkua. Välillä on kuitenkin niitä päiviä, että silmäpeli on tarpeen voiton saamiseksi. Ja joskus, kun pukkaa oikein paljon lunta ja jäätä niin jopa tapsivehkeillä voi siellä pärjätä.

Jos taas kohteena ovat järven erittäin runsaslukuiset särkikalat, niin silloin pilkin alla on tietysti oltava syötti. Myös tasapainopilkit maittavat täällä ahvenille, kirjoittajan saamat isomman kalan saalispussit on pilkitty tasureilla.

Helposti saavutettavat paikat ja parkkipaikat

Asutus Lohjanjärven rannalla on vahvasti painottunut Lohjan kaupungin läheisyyteen. Tästä syystä helpoimmin saavutettavissa olevat paikat ovat keskustan läheisyydessä.

Haikari
Haikarinkadun päässä sijaitsee isohko parkkipaikka, jossa lähes poikkeuksetta on tilaa. Rannasta on helppo päästä jäälle. Tässä on kuitenkin varottava Liessaaren sillan läheisyyttä, sillä jää saattaa virtauksen takia olla siellä heikompaa kuin muualla, erityisesti sillan länsipuolella. Turvallisinta on ylittää salmi siltaa pitkin.

Kaloja löytyy yleensä helposti koko Liessaaren itäsivun pituudelta. Tosin kalojen koko ei aina päätä huimaa, mutta saalisvarmuus on hyvä. Isompiin kaloihin on mahdollisuus, kun kierretään Liessaaren pohjoiskärjen ympäri. Sitoon saarta kohti kurkottava matalan alue on usein suurempien ahventen saalistusaluetta. Sitoon saaren eteläranta on joskus myös antelias, varsinkin saaren länsipäässä.

Voudinpuisto
Jos Haikarin parkkipaikka on täynnä, niin Haikarin eteläpuolella oleva Voudinpuiston veneranta on oiva paikka lähteä jäälle. Ihan rantaan autoa ei saa jättää, mutta parinsadan metrin päässä on kymmenittäin parkkipaikkoja. Täältä on myös hieman lyhyempi matka kulkea selän puolen kärkiin, Helperiin ja Liessaaren kärkeen, joiden väliseltä alueelta on monesti voitettu pilkkikilpailuja.

Voudinpuistosta parin niemenkärjen takana länteen on Vivamon uimaranta, jonka edustan saalisvarmuus on vertaansa vailla. Vivamon lahden länsipäässä lähellä Härkähaan rantaa on laaja noin neljän metrin matala, jossa on aina kalaa, toisinaan myös isompia yksilöitä.

Paloniemi-Lippukari
Liessaaren pohjoiskärjestä pari kilometriä pohjoiseen oleva Paloniemen uimaranta kannattaa ottaa lähtöpaikaksi, jos suuntana on Lippukari ja sen päällä patsasteleva betoninen merihirviö. Koko laaja karialue on erinomaista ahvenpaikkaa, ja näiltä nurkin on usein saatu kisoissa kymmenen kilon ”luukkuja”.

Myös ennen Lippukaria on mainioita paikkoja Mustasaaren rannoilla sekä Mustasaaren ja Kaurassaaren välillä olevalla patilla. Hirmuholman pohjoispuolen lahdesta on joskus jokunen isompikin ahven saatu. Muutettavansaaren länsipään pateilta saadaan kesällä kuhia, mutta talvella ahvenet valtaavat paikan, siitäkin paikasta on paikallisia kisoja voitettu.

Pähkinäniemi
Lohjan eteläisen taajaman, Virkkalan, Pähkinäniementieltä johtaa niemen kärkeen kapea tie, jonka sivussa on kymmenkunta parkkipaikkaa. Venelaiturin vierestä tai sitten vähän matkan päästä uimalaiturilta on helppo mennä jäälle.

Niemen eteläpuolella on vanhan tehdasalueen edessä vanhoja savenkaivuukuoppia, jotka ovat syvimmillään jopa kymmenmetrisiä. Kun koko muu laaja lahtialue on keskimäärin noin 2-3 metriä syvää, on helppo päätellä, missä ne suurimmat kalat uivat. Täältä kuulee huhuja niistä kiloisista ahvenista.

Pähkinäniemen edustalla olevan Lehtisaaren pohjoisessa kärjessä oleva laaja matalikkoalue on myös tunnettu ottipaikka. Lehtisaaresta vielä pari kilometriä luoteeseen sijaitseva Kaitasaari on monesti ollut paikallisten pilkkikilpailujen voittopaikka. Kaitasaaren itäpuolella olevan Treissaaren läheisyyden monenlaiset pohjanmuodot houkuttelevat kalaa ympäri vuoden.

Lohja Spa
Karjalohjalla olevan kylpylän iso parkkialue on helppo lähtöpaikka. Lisäksi kylpylän ravintola ja baari palvelevat, jos kalaonni ei ole myötä. Ihan kylpylän laiturin päähän pistää syvänteen pää, jonka reunoilta löytää hyvin helposti saaliskalat.

Rannasta runsaan parin kilometrin päässä on sitten varsinainen pilkkieldorado, Karkalinniemi. Sen pohjoispuoli on jyrkkärantainen, joten kalaparven löytäminen vaatii tarkasti oikeaan syvyyteen osumista. Mutta sitten kun syvyys löytyy, niin saalista kertyy takuulla riittävästi. Näillä nurkilla on mahdollisuus yli 20 kilon saalispussiin.

Samaa voi toki myös sanoa Karkalinniemeä vastapäätä olevasta Tammistonniemestä, sielläkin on yleensä kaloja varsin viljalti, ja särkien keskikoko on välillä aika muikea. Kylpylän rannassa on myös tilaussauna, jossa on tilaa isommallekin porukalle.

Vaikeat, mutta niin kalaisat paikat

Ruosniemenselkä-Korpudden
Jonkin matkaa Mustion linnalta eteenpäin vasemmalle rantaan vievä Raiviotie päättyy uimarantaan. Tie on vaikeakulkuinen, osin jopa vaarallinen jyrkkyytensä vuoksi. Jos sitä ei ole jääaikaan hiekoitettu, sinne menemistä ei voi suositella. Mutta kun sinne pääsee, niin heti uimarannan edustalta alkavat Lohjanjärven vähiten kalastetut alueet. Ja tämähän tarkoittaa runsaita saaliita!

Muutaman sadan metrin päässä olevat pikkusaaret ovat varmaa aluetta. Härkäsaaren itäpäässä on kirjoittaja joutunut kilpailussa tyhjentämään kolme tuntia yhtä reikää, kun kalantulo ei meinannut millään loppua.

Samalla suunnalla on myös Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Klevenin kylässä oleva Korpudden, mutta sinne pääsy saattaa olla vaikeaa, jos tietä ei ole aurattu. Lisäksi täällä pitää varoa Korpuddenin kärjellä olevaa virtapaikkaa. Nämäkin vedet ovat erittäin vähän kalastettuja etenkin talviaikaan.

Kaukana kaikesta

Parhaat kalapaikat ovat aina kaukana kaikesta, eikä Lohjanjärvi tee tässä poikkeusta. Isoselän pohjoisrannan tunnetuin ottipaikka on Liikkiö, josta vuoden 2012 SM-kisojen voittokalat pilkittiin. Jos selän jää kantaa, niin sieltä on usein käyty noukkimassa paikallisten kisojen voittokalat.

Liikkiöstä vähän matkaa itään on Tiirankari, joka ei ole yhtään vähäkalaisempi. Kaikissa tällaisissa syvän veden lähellä olevissa kalapaikoissa kalaparven paikantaminen tosin vaatii kovaa työtä, mutta parven koko yleensä palkitsee vaivan. Sama koskee myös Karjalohjan Suurniemeä, sinne on pitkä matka joka paikasta, mutta kalaa on takuulla paljon.

Isoselän länsireunalla on Virmoon pikkusaari, jonka etelään ja pohjoiseen kurottavat matalat ovat kirjoittajan mielipaikkoja isommalle ahvenelle. Harmi, ettei sinne ole asiaa, jos selkäalue ei jäädy kunnolla.

Missä kalaisimmat paikat?

Millä voi mitata kalaisuutta? Yksi mittari on kilpailussa saatu yli kahdenkymmenen kilon ahvensaalis. Tällaisia paikkoja Lohjanjärvessä on tietysti useita. Jo edellä mainitut Karkalinniemi ja Suurniemi tietysti.

Karjalohjan selän itäpäässä on Karstunlahti, jossa on myös uimaranta, mutta jonka tie on toisinaan heikosti, jos ollenkaan aurattu. Tien päästä aukeava alue onkin sitten poikkeuksellisen kalaisa. Lisäksi Karkalinniemen ja Lohjansaaren välinen alue on kokonaisuudessaan loistavaa aluetta, parhainta ehkäpä Seppälänsaaren ja Torholan välisellä alueella.

Kaikkia näitä superpaikkoja yhdistää Karjalohjan puolen kirkkaampi vesi ja siksi siis voi olettaa, että koko Karjalohjanselän alue on tällaista huippualuetta. Kalojen keskikokokin on siellä parempi kuin Isoselän alueella. Vaikeutena koko alueella on parkkipaikkojen löytäminen.

Entä ne suurimmat kalat?

Kirjoittajan pilkkiin ei ole koskaan osunut todella suurta ahventa Lohjanjärvestä. Puoli kiloa on toki ylittynyt, mutta kilo ei koskaan. Toisaalta kilpapilkintään keskittyminen ei ole paras lähtökohta isojen kalojen saamiseen. Silti tiedossa on, että vuosittain Lohjanjärvestä saadaan useita yli kilon painoisia ahvenia, mutta useimmin verkolla.

Varmuudella on tiedossa yksi paikka, jossa on isoja ahvenia joka vuodenaikana. Osuniemen ja Hållsnäsin välissä olevalla Hållsnäsfjärdenillä on hapettimia, jotka pitävät suuria kaloja läheisyydessään jatkuvasti. Sieltä niitä on saatu myös pilkillä jääkaudella. Varovaisuus on täällä liikuttaessa enemmän kuin tarpeen, sillä hapettimien lisäksi kapeikoissa käy kova virta, kun Lohjanjärvi purkautuu tätä kautta Mustionjokeen. Edellä mainittu Korpudden on tältä selältä alavirtaan ja myös sen lähellä on yksi hapetin.

Lisäksi suuria kaloja on Pensaarensalmessa, johon Kirkniemen paperitehdas laskee lauhdevetensä. Vesi on siis kautta vuoden muuta Lohjanjärveä lämpimämpi, joten kalat kasvavat suuremmiksi. Valitettavasti sinne ei joka vuosi tule jäätä ollenkaan. Isomman kalan bonuspaikkana voi mainita Outamonjärven, johon kirkasvetinen Hormajärvi laskee vetensä.
Lohjanjärvelle mahtuu enemmänkin pilkkijöitä

Edellä oleva kuvaus perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin, ja jokaisella on taatusti ne omat mansikkapaikkansa Lohjanjärvellä. Järven monimuotoisuus antaa mahdollisuuden etsiä aina uusia potentiaalisia paikkoja, eikä kaikkia nurkkia taatusti ole vielä pilkitty. Ja ehkä se alussa vaikeaksi mainittu kuhakin löytyy ahkerasti kairaamalla, kaikuluotaimen avulla.