Luken tutkija: Silakka ei ole Suomessa uhanalainen laji – pelkästään Pohjanlahdessa elelee noin 200 miljardia yksivuotiasta silakkaa

Silakkaa voi syödä hyvällä omallatunnolla ainakin siksi, ettei se ole Suomessa uhanalainen laji. Esimerkiksi pelkästään Pohjanlahdessa elelee vajaa 200 miljardia yksivuotiasta silakkaa. Kuva: Pro Kala ry.

Syödään kalaa Facebook-ryhmässä on herännyt keskustelu silakan koosta ja silakoiden voinnista. Pro Kala ry kysyi asiasta Luonnonvarakeskuksen (Luken) erikoistutkija Jari Raitaniemeltä.

Pro Kala ry:n tiedotteen mukaan Raitaniemi on törmannyt samantyyppisiin kysymyksiin usein. Kun Raitaniemi oli vähän aikaa sitten vastaamassa yleisön kysymyksiin radiossa, eräs soittaja halusi tietää, onko silakasta tullut Suomessa uhanalainen laji.

Pienen laskutoimituksen jälkeen Raitaniemi pystyi kertomaan, että Pohjanlahdessa elelee vajaa 200 miljardia vähintään yksivuotiasta silakkaa. Uhanalaisuudesta ei siis ole pelkoa.

Silakat palautuneet laihoista vuosista normaalikuntoon

Luke selvittää silakkakantojen tilaa vuosittain, ja Raitaniemi oli mukana viime syksynä Itämerelle suuntautuneella tutkimusmatkalla, jolla asiaa tutkittiin. Sekä matkan aikana tehdyt koetroolaukset että näytekalat kaupallisesta silakkasaaliista kertovat, että silakat ovat palautuneet laihoista vuosista normaalikuntoon, jopa lihaviksi.

Syksyn 2023 koetroolauksissa silakkaa saatiin selvästi enemmän troolin vetotuntia kohden kuin kahtena aiempana vuonna. Vaikka isot silakat olivat laihoja kahtena edellisenä vuonna, se ei näytä juuri heikentäneen silakan lisääntymistulosta. ”Suunta näyttää nyt oikein hyvältä”, Raitaniemi arvioi.

Hän sanoo, että vaikka silakat ovat taas lihavia, vielä viime syksynä isojen silakoiden osuus kannassa oli pieni. Nuorten kasvua tilalle vielä seuraillaan.

”Ihanteellinen tilanne olisi sellainen, jossa silakkakannan tiheys eli käytännössä ravintokilpailu ei rajoita kasvua. Lisäksi kaikkia kokoluokkia on kohtuullisesti mukana kannassa ja hyväkasvuista silakkaa on mahdollisimman paljon, Raitaniemi kertoo.

Isoja silakoita mahdollisimman pian

Euroopan komissio esitti elokuussa Pohjanlahden ja Itämeren silakkakannoille kalastuskieltoa vuodelle 2024. EU:n neuvosto kuitenkin päätti noudattaa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) neuvonantoa, jonka mukaan silakan kalastus voi jatkua tuntuvasti pienennettyjen kalastuskiintiöiden puitteissa. Rajoituksilla rauhoitetaan silakan kevätkutua.

”Koska silakka on yleensä hidaskasvuinen kala, pienennettyjen kiintiöiden tavoite on mahdollistaa isojen kokoluokkien ilmaantuminen kantaan mahdollisimman pian”, mainitsee Raitaniemi.

Hän sanoo, että tähän vaikuttaa paitsi silakoiden määrä ja kannan kokorakenne, myös ravinto. Silakoiden kasvulle tärkeää on niiden ravintona käyttämien, äyriäisiin kuuluvien massiaisten määrän vaihtelu. Erityisen hyvänä massiaisvuonna myös silakan kasvu saattaa olla tavanomaista nopeampaa