Vesistöt ovat kautta aikojen määrittäneet ihmisten asuinpaikat. Virtaavat vedet ovat tarjonneet ravintoa, liikkumisreittejä sekä myöhemmin energiaa teollisen tuotannon alettua. Tästä syystä 1770- luvulla perustettu Tampere sijaitsee Tammerkosken äärellä Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella.

Järvien välinen 18 metrin pudotuskorkeus on tarjonnut teollisuudelle voimanlähteen, joka on poikinut ympärilleen Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin. Rakennetussa Tammerkoskessa elää edelleen kalastus voimakkaana, vaikka kalojen liikkumisen estävät padot onkin rakennettu.

Kalastusta kaupungin sydämessä

Tammerkoski on eittämättä Tampereen kaupungin sydän. Se halkaisee kaupungin keskustan ja samalla tarjoaa kauniin koskimaiseman ihasteltavaksi. Maisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Vetensä koski saa Näsijärvestä. Vedet laskevat Tammerkosken kautta Pyhäjärveen ja myöhemmin Kokemäenjoen sekä järvialtaiden kautta Selkämereen.

Tammerkosken kalastus järjestettiin uudelleen 1980-luvulla, jolloin Näsijärven paperiteollisuuden haitat vähenivät ja vedenlaatu parantui huimasti. Koskesta saadut suuret taimenet olivat omiaan nostamaan kalastuspaikan suosion huippuunsa. Etenkin uutinen 9-kiloisesta taimenmörssäristä sai kosken rannat täyttymään kalastajista.

Padot vaikuttavat kaloihin

Näsijärven lohikalat pystyvät vaeltamaan alavirtaan Tammerkoskeen, mutta nousu takaisin ylös on mahdotonta kalateiden puuttuessa. Valitettavasti osa alavaeltavista kaloista kuolee voimaloiden turbiineissa.

Pyhäjärveen istutetut kalat pystyvät nousemaan Ratinan suvannon läpi Takon padolle asti. Järville tehtyjen istutuksen lisäksi kaupunki istuttaa koskeen taimenta, kirjolohta sekä pieniä määriä harjusta. Tammerkoski sekä lähijärvet ovat kärsineet teollisuuden haitoista, mutta vastapainoksi alueen istutukset ovat voimakkaimpia mitä maastamme löytyy.

Kalastuksellisesti koskialue voidaan jakaa kolmeen osaan. Yläosa sijaitsee Näsijärven luusuasta Tammerkoskea alavirtaan ensimmäiseen vaellusesteeseen, sähkölaitoksen putoukseen asti. Kosken keskiosa sijaitsee sähkölaitoksen sekä Takon kartonkitehtaan patojen välissä. Aluetta reunustaa Koskipuisto.

Alavirrassa sijaitsee Takon kartonkitehtaan alapuolinen lyhyt kiivasvirtainen koskiosuus, joka laskee Ratinan suvannon kautta Pyhäjärveen.

Tammerkoskesta puhutaan yleensä koskena, mutta todellisuudessa kyseessä on perattua vuolasvirtaista kalavettä.

Heitto- ja perhokalastus sallittuja

Tammerkoskella on sallittua kalastaa sekä uistimella, että perinteisin perhokalastusvälinein. Takon padon alapuolella on lyhyt ainoastaan perhokalastukseen varattu alue.

Kosken ylimmällä osuudella Mältinrannasta sähkölaitoksen patoon asti on voimassa lohikalojen syysrauhoitus 11.9.-15.11 välisenä aikana, jolloin kalastus on kielletty. Muissa osissa kalastusaluetta syysrauhoitus on kumottu viranomaispäätöksellä. Kalastusalueet ja säännöt on esitetty selkeästi kaupungin kalapaikkainfossa

Mältinranta sekä Konsulinsaaren alue

Kalastusalueen yläosassa on kaksi erillistä kalastusaluetta. Näsijärven läheisyydessä sijaitsee Mältinrannan alue, joka on kalastettavissa länsi- ja itärannoilta. Pari sataa metriä alavirrassa sijaitseva Konsulisaaren kalastusalue kalastetaan itärannalta. Mältinrannan niskan ylittää Kekkosentien autosilta ja Konsulinsaaren alapuolella virran ylittää Satakunnankadun silta.

Mältinranta on erittäin suosittua perhokalastusaluetta ja alueelta löytyy kohtuullisen hyvin taimenta ja siikaa. Satunnaisesti saaliiksi tulee myös harjuksia, joista vain harvat ylittävät 35 sentin alamitan.

Haastattelin Tammerkoskella vuosittain yli sata päivää kalastavaa Mikko Kauppalaa, joka kertoi minulle vinkkinsä Tammerkosken kalastukseen.

”Mältinranta on etenkin perhokalastajien suosima kalastuspaikka ja sieltä tulee saaliiksi pääasiassa taimenta, siikaa sekä satunnaisesti harjuksia. Mältinrannassa saa kalastaa usein ihan yksin. Konsulisaaren alue on lyhyt, erityisesti taimenenkalastajien suosiossa oleva alue, jota itse en juuri kalasta”, kertoo Mikko.

Keskiosa – Koskipuiston alue

Kalastusalueen keskiosa virtaa sähkölaitoksen ja Takon patojen välissä. Keskiosan ylin osuus on kastettavissa itä- ja länsirannoilta. Kalastusaluetta reunustaa kaunis Koskipuisto. Virran ylittävän Hämeensillan alapuolella kalastus on helpointa itärannalta, vaikka pieni osa virrasta on kalastettavissa myös länsirannalta. Kalastusalue on kokonaan jyrkkäpenkkaista rakennettua rantaa, jossa kalan nostoon vaaditaan pitkävartinen haavi.

”Patojen välistä aluetta kalastan eniten. Virta on tasaista, mutta pohjassa on paikoin pieniä monttukohtia, jotka keräävät kaloja. Välittömästi sähkölaitoksen padon alapuolella on alueen kenties paras kalapaikka. Heitän painon kanssa virvelillä jigiä tai perhoa. Myös pienet lusikat, kuten Räsänen toimii hyvin. Perholla voi saada kaloja aivan läheltä rantavallia. Saalis on pääasiassa kirjoa sekä taimenta” kertoo Mikko.

Perhokalastusalue sekä Ratinan suvanto

Koskikeskuksen kohdalla sijaitsevalla Kehräsaaren alueella on kalastus sallittu itärannalta ja ainoastaan perinteisin perhokalastusvälinein. Kosken alaosan ylittävän kevyenliikenteensillan alapuolella, Ratinan suvannossa, kalastaa voi Itärannalta ja Laukontorin jälkeen myös länsirannalta. Suvannon reunoille ankkuroidut alukset vaikeuttavat kalastusta etenkin kesäaikaan.

”Lupa-alueen alaosassa kalastan lähinnä perhokalastusalueella. Se on parhaimmillaan syyskesällä ja syksyllä, jolloin siika nousee padolle asti. Saaliiksi tulee myös taimenta ja kirjoa. Taimenelle ja kirjolle toimivat erilaiset leechit hyvin. Siian ehdoton suosikki on mysiskatkaa jäljittelevät pienet valkoiset katkaperhot. Ratinan suvannon aluetta kalastan melko vähän. Kylmän veden aikaan siitä voi saada saalista mukavastikin”, Mikko kertoo alueesta.

Luvallista kalastusta

Kalastusluvat Tammerkoskelle ovat edullisia. Luvan voi lunastaa kaupungin kassalta, Koskipuston R-kioskilta tai Koskipuiston Rosso-ravintolan seinässä olevasta automaatista.

Kuuden tunnin lupa maksaa neljä euroa. Myös pidempiaikaisia lupia on mahdollista ostaa. Tammerkoski on kokonaisuudessaan virtaavaa vaelluskalavesistöä, joten yleiskalastusoikeudella alueella ei voi kalastaa. Kaikenlaisten syöttien käyttö on kiellettyä.

Mikon kalastusvinkit

-Perhokalastuksessa suosituimpia perhoja ovat erilaiset streamerit, kuten tinselit ja liitsit. Väriä saa perhoissa olla reilusti. Nopeasti poikkivirran uitettu tinseli on taimenen herkkua. Syksyllä vesien jäähdyttyä valkoiset mysiskatkaa jäljittelevät perhot toimivat etenkin siian pyynnissä hyvin.
-Virvelimiehen kannattaa solmia siimaansa pieniä lusikkauistimia, joista pieni Räsänen on nostettava erikseen esille. Perusvarma Lotto-lippa toimii myös hyvin. Pienet vilkkaasti uivat ja syvälle sukeltavat vaaput ovat kokeilemisen arvoisia.
-Virvelikalastajan kannattaa kokeilla myös spinfluga-menetelmällä tarjottua perhoa. Itse laitan perhon tilalle jigin, josta erityisesti kirjolohet ovat tykänneet. Painoa heitettäessä kannattaa käyttää paksua pääsiimaa, jotta sotkun tulessa heittopainot eivät katkaise siimaa. Vauhdilla lentävät heittopainot voivat olla vaarallisia.
-Kokemattomien kalastajien kannattaa katsoa millaisilla vieheillä muut kalastavat sekä erityisesti mitä paikkaa he pyytävät. Tasaisen näköisessä virrassa ottipaikkojen löytäminen ei ole helppoa. Anna muiden paljastaa kuumimmat kalapaikat sinulle.
-Rannat ovat korkeat ja jyrkät, joten hanki tai tee itsellesi pitkävartinen haavi. Teleskooppihaavin saa näppärästi kuuden metrin onkivavasta poistamalla kolme heikointa vavanosaa ja liittämällä pienen käsihaavin ohuimpaan jatkoon.

Teksti ja kuvat: Janne Rautanen