Ympäristöministeriö selvittää kyselytutkimuksilla käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden määrää Itämeren rannikkokunnissa. Hankkeessa selvitetään lisäksi veneiden keräyksen ja jätteenkäsittelyn vaihtoehtoja ja pohditaan ohjauskeinoja hylättyjen veneiden saamiseksi jätehuollon piiriin. Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa venettä. Vanhat, käytöstä poistetut veneet, erityisesti lasikuituveneet, ovat vaikeasti hävitettävää jätettä. Veneiden käyttö energiantuotannossa on melko tehotonta, koska jopa puolet veneen massasta muuttuu…

Grillaaminen on mainio tapa valmistaa kalaa, ja grillattavaksi sopivat monet kalalajit joko fileinä tai kokonaisina. Grillissä voi valmistaa esimerkiksi kirjolohta, lohta, siikaa, nieriää, ahvenia ja kuhaa. Pro Kala ry neuvoo tiedotteessaan, että grillattava kala kannattaa ottaa huoneenlämpöön noin 15–20 minuuttia ennen grillaamista, jotta sen lämpötila ehtii tasaantua. Kala on hyvä suolata ennen grillaamista joko liottamalla…

Alkukesän aikana Tornion- ja Simojokeen on noussut lohia kudulle selvästi vähemmän kuin moniin vuosiin vastaavaan ajankohtaan mennessä. Tätä vähemmän lohia on noussut viimeksi Simojoella vuonna 2017 ja Tornionjoella vuonna 2011. Alkukaudella havaittiin tavanomaista enemmän yli metrin mittaisia, vähintään kolme vuotta meressä kasvaneita lohiyksilöitä. Parhaillaan jokiin nousee keskikokoisia kahden merivuoden lohia, joiden määrä näyttäisi jäävän odotettua…

Kalaa sisältävällä ravinnolla on useita terveysvaikutuksia, mutta samalla se on myös ihmiselle merkittävin myrkyllisen elohopean lähde. Suomalaisessa humuspitoisessa järvessä tehdyn vuodenaikaistutkimuksen mukaan kalojen elohopeapitoisuus on korkeimmillaan talvella kutuajan lähestyessä ja alimmillaan kasvukauden päättyessä syksyllä. Suomalaisille järville ovat tyypillisiä merkittävät vuodenaikaisvaihtelut, jolloin kesällä vesi on lämmintä ja jääpeitteisenä talvena kylmää. Kylmempinä kuukausina kaloille on tarjolla vähemmän…

Pinsiön-Matalusjoelta vietiin viime vuonna jokihelmisimpukoita eli raakkuja lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut lisääntyivät onnistuneesti asemalla. Kyse on ensimmäisestä näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojektista Suomessa. Life Revives-projektissa viljellään ja kasvatetaan laitosolosuhteissa kahdeksaa uhanalaista raakkupopulaatiota: Suomessa Konneveden tutkimusasemalla ja Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella. Muutaman vuoden päästä raakunpoikaset siirretään takaisin kotijokiinsa. Siirretyistä poikasista noin 5000–20 000 yksilöä tulee saavuttamaan…

Tenojoen kalastusta säätelevän kalastussäännön neuvottelut Suomen ja Norjan välillä on saatu päätökseen. Saavutetulla neuvottelutuloksella pyritään mahdollistamaan Tenon arvokkaiden lohikantojen elpyminen mutta samalla tukemaan saamelaista kalastuskulttuuria ja sen jatkuvuutta. Kalastussääntö on vuonna 2017 solmitun Tenon kalastussopimuksen liite, jota päivitetään 5−7 vuoden välein. Uudessa säännössä Tenojoen lohenkalastuksen salliminen sidottaisiin tiukemmin lohikantojen vuosittaiseen tilaan, mutta muiden kalalajien kalastusmahdollisuudet…

Kyttyrälohen poistopyyntiin on ilmoittautunut 11 toimijaa. Pyyntihankkeet jakautuvat koko Tenojokivarren alueelle Ala-Könkäältä Karigasniemelle. Tänä vuonna kyttyräloheen kohdistettu laajamittaisempi pyynti on mahdollista sitä varten suunnitellulla pyyntihankkeella. Pyyntihankkeesta oli ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle viimeistään 19. kesäkuuta. Suurimmassa osassa pyyntihankkeita kulkutusverkko oli ilmoitettu pääasialliseksi pyyntimenetelmäksi, joka soveltuu kyttyrälohen kohdennettuun pyyntiin matalilla virta-alueilla (kyttyrälohen kutualueet). Pyynnissä on tärkeää käyttää vain…

Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesälaskennoissa ja pesäpaikkasukelluksissa havaittiin tänä vuonna syntyneen 100 kuuttia, mikä on suurin havaittu kuuttimäärä koko laskentahistorian aikana. Edellistalven tapaan myös kulunut talvi oli runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle, minkä ansiosta poikaskuolleisuus näyttää jääneen viime vuoden tapaan alhaiseksi. Koko pesimäalue on nyt tarkastettu, mutta luvut saattavat täsmentyä vielä syksymmällä kanta-arvion teon yhteydessä. ”Sata…

Baltic Sea Action Group (BSAG) tarjoaa uuden tavan osallistua Itämeren suojeluun. Itämeri-lippuautomaatit kiertävät Suomen kaupunkeja kesän aikana. Lipun lunastamalla voi vaikuttaa siihen, että Itämeri tarjoaa elämyksiä myös tulevina vuosikymmeninä. Olemme tottuneet ostamaan pääsylippuja uimahalliin, lauttaan tai vaikkapa bussiin. Näillä lipputuloilla ylläpidämme yhteistä infrastruktuuriamme. Kesäkuusta alkaen Itämeren ystävät voivat lunastaa vapaaehtoisen kerta- tai kausilipun Itämereen BSAG:n…

Kauan kaavailtu ympäristövirtaama Paimionjoen Askalan voimalaitoksella on toteutumassa. Virtaaman toteuttamisella pyritään mahdollistamaan muun muassa lohikalojen lisääntyminen Paimionjoen alaosalla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalvelut-yksikkö, Koskienergia Oy ja Paimionjoki-yhdistys kertovat yhteistiedotteessaan, että Paimionjoen alaosan kaloille ja muullekin vesiluonnolle koittavat paremmat olot mahdollisesti jo ensi vuonna, kun Askalan voimalaitoksella aletaan viritellä ympäristövirtaamaa joen alaosalle. Paimionjoen alaosa on ollut vuosikymmenien ajan…